keskiviikko 28. kesäkuuta 2017

Luonnollisesti kaunis

Kauneus on katsojan silmässä, kuten kuulu sanonta sanoo ja näinhän se on. Meistä jokainen voi kuitenkin tehdä itselleen ainakin himpun verran kauniimman olon ihan vaan jo terveellä ruokavaliolla ja hyvillä elämäntavoilla. Lisäksi päivittäiset kauneus- ja puhdistusrutiinit kuuluvat ainakin jollakin tavoin meidän naisten elämään ihan jokaisena päivä. Ja koska minua itseäni kiinnostaa uudet asiat ja vinkit, niin ajattelin jakaa muutaman itselleni uuden kauneus-tuttavuuden myös täällä blogin puolella.



Viime aikoina olen ihan tietoisesti siirtynyt enemmän ja enemmän luonnonmukaiseen ihon- ja kasvojenhoitoon ja onneksi tänä päivänä tarjontaa on saatavilla yllin kyllin. Viime viikkoisella apteekkireissulla katsastin kauneuspuolen osaston ja koska apteekissa on äärettömän kiva hengailla ihan jo siksikin, että apua, vinkkejä ja vastauksia saa aina ammattilaiselta, päädyin kassalle muutaman uutukaisen kanssa. Tanskalaisen Urtekramin Morning Haze Shower Gel ja deo ovat olleet käytössä nyt viikonpäivät ja voi miten näistä tuotteista tykkäänkään! Lempeä ja mieto tuoksu, joka ei hyökkää kasvoille heti purnukkaa avatessa ja lisäksi vielä luonnonmukaisesti valmistettuna. Nämä eivät myöskään verota kukkaroa juuri kymppiä enempää, joten hintakin on ihan kohdillaan! Urtekramin luomusertifioidut tuotteet valmistetaan Tanskassa ja ne sopivat hyvin myös allergikoille. Lisää Urtekramista pääset lukemaan tästä.



Kosmetiikkatuotteiden lisäksi Urtekram valmistaa myös luomuelintarvikkeita ja allergikoille sopivia tuotteita, esim. gluteenittomien ja laktoosittomien tuotteiden valikoima on erittäin laaja. Itse ilahduin suuresti etenkin gluteenittomien tuotteiden hyvästä valikoimasta valtavasti! Meillä kotona on pidempään ollut käytössä useitakin elintarviketuotteita Urtekramilta, aina linsseistä kookosöljyyn. Ja taatusti tulen kosmetiikkatuotteidenkin puoleen jatkossa kääntymään yhä vain useammin! Lisäpisteitä merkille tulee myös suloisista kosmetiikkapurkeista, jotka ovat ilo silmälle myös kylpyhuoneen avohyllyssä. Eipähän tarvitse piilotella rumia purkkeja kaapin ovien taakse :)


Onko tämä Tanskalaismerkki sinulle jo tuttu? Lämpimästi suosittelen kokeilemaan!

Kaunista keskiviikkoa!



P.S. Tämä ei ole maksettu mainos vaan haluan vilpittömästi jakaa vinkkejä uusista, hyväksi havaituista tuotteista myös ihan kaikille muille, joita luomusertifioidut tuotteet kiinnostavat ♥

tiistai 27. kesäkuuta 2017

Ihan pihalla

Hyvää juhannuksen jälkeistä aikaa sinne ruutujen toisellekin puolen! Täällä juhannus meni varsin rennoissa ja rauhallisissa merkeissä ja Juhannus-Olympialaisistakin selvittiin ilman vammoja tai ruhjeita :) Se on vähän niin, että rapatessa roiskuu ja niinpä hieman etukäteen jännitin, että selvitäänkö näistä kisoista ilman nyrjähtäneitä nilkkoja tai taipuneita polvia mutta onneksi selvittiin ja kivaa oli! Voittajaksi selviytyi mieheni muutaman pisteen erolla seuraavaan joten ei se ihan huonosti mennyt. Itse nappasin neljännen sijan (vai oliko se kuitenkin kolmas..) ja haastavammaksi lajiksi selkeästi osoittautui arvatenkin vesimeeloniin syönti.. Huh, enpä ole aikaisemmin tätä kokeillut mutta ei ole ihan helppo juttu vaikka siltä ehkä saattaakin kuulostaa..

Kahvihetki ilta-auringossa ♥


Juhannus-viikonloppuna tuli myös uurastettua pihalla ja puutarhassa. Tarkoituksena on toki ollut laittaa piha ja kasvimaa kuntoon hieman aikaisemmin mutta kun aikaa vaan ei ole löytynyt niin tässäkin kohden voi kai taas todeta, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Etuterassin pesu ja sisutus oli nopeasti hoidettu, suunnittelmat kun oli selvillä jo etukäteen. Pitkään mietimme, minkälaiset istuimet etukuistille haluamme ja niinpä kuin tilauksesta, oli kesäkuun Stockan kantistarjouksessa Ecofurnin EcoChair-nojatuolit joten homma oli sillä selvä. Pitkään olimme näitä tuoleja jo muutenkin harkinneet, itse mietin, onko näiden istuinmukavuus sellainen, että istua jaksaa pidempään kuin muutaman minuutin mutta turhaanpa huolehdin; tuoleissa on niin hyvä olla, ettei mieli tee nousta pois ollenkaan :)


Mansikat ♥


Nyt sopii taas istua ilta-auringossa ja ihailla kasvimaan tapahtumia! Mansikoissa on jo reippaan kokoisia raakileita, niitähän tässä kieli pitkällä odottaa sekä koira-, että ihmis-asukkaat! Mansikoiden lisäksi kasvimaalla kasvaa yrttien lisäksi kurkkua ja salaattia. Saapa nähdä, milloin näistä herkuista päästään nauttimaan.


Kukka pääsi kesäksi kasvimaalla omaan häkkiin ♥ 


Ihanaista tiistaita ystävät!


perjantai 23. kesäkuuta 2017

Viikkokatsaus vko 25

Juhannus ja perjantai, kaksi kivaa asiaa samalle päivälle joten eipä voi mennä kovin pahasti päivä pieleen :) Se on taas viikkokatsauksen vuoro ja koska näin pyhä- ja juhlapäivää mennään, niin viikkokatsauskin tulee tällä kertaa hieman normaalia myöhemmin. Muutenkin tässä on selkeästi ollut kuluvalla viikolla hieman leppoisampi aikataulu ja päivät ovat ikäänkuin lipuneet omalla painollaan ja se kai on ihan ihan hyvä asia; kesällä pitääkin ottaa rennosti! Mutta nyt sitten viikon parhaisiin hetkiin; Kuluneella viikolla..

Tapasin..
.. Ulkomailla asuvia ystäviäni oikein monin verroin ja vieläpä ihan täällä koti-Suomessa. Norjasta Juhannuksen viettoon saapunut ystävä noudettiin lentokentältä tiistai-iltana, jonka jälkeen suuntasimme vielä myöhäiselle iltapalalle hänen Suomi-perheensä luoksi. Vaikka tapasimmekin hyvin pikaisesti, on nopeakin yhdessä vietetty aika parempi kuin ei tapaamista ollenkaan. Samalla saimme vaihdettua kuulumiset koko porukan kesken ja vaikka yöunet jäivätkin hieman lyhyiksi, oli ihana tavata muutaman kuukauden tauon jälkeen. Toiset ulkomaan-asukkaat tapasimme sunnuntaina kahvittelujen merkeissä ja vaikka kuukausi sitten Pekingissä tapasimmekin, tuntui ihan siltä kuin aikaa olisi kulunut kauemminkin. Niin se ikävä vaan tulee lyhyemmässäkin ajassa. Ystävät ovat kyllä elämän suola!

Lentokenttä ja upea auringonlasku

Nautiskelin..
.. Kevätkauden viimeisellä ratsastustunnilla tiistaina, kun armas ratsuni Siro oli kanssani samaa mieltä siitä, että viimeisen tunnin kunniaksi voimme mennä ihan vaan hissukseen ja nauttia lempeästä kesäillasta. Niinpä me emme ottaneet stressiä ravi- tai laukka-askelista vaan kopsuttelimme menemään ihan vaan rauhakseen. Tunnin jälkeen oli tosi kiva olo hyvin menneestä keväästä ja siitä, että ehkä sitä on tullut myös opittuakin jotain. Se kai se on harrastuksen paras puoli; voi olla tyytyväinen itseensä ja etenkin siihen, että on saanut tehdä jotain, mistä tulee hyvä mieli! Tämä viikko on taas muistuttanut hetkessä elämisen tärkeydestä ja siitä kai ei koskaan voi muistuttaakaan liikaa; Eletään siis nyt!

Ostin..
Nespresson jääkahvikapseleita. Vihdoin ja viimein. Tämä oli keikkunut to do- listallani jo kesän special edition- makujen julkaisusta lähtien ja vihdoin sain homman hoidettua. Vaikka ei olekaan perinteisen aamukahvin voittanutta fiilistä ja makua niin tykkään kokeilla myös erilaisia kahviversioita. Jääkahvit ovat aina olleet mieleeni ja niinpä iloitsin suunnattomasti, että tämän kesän kausimaut olivat jääkahveille tarkoitettuja.

Nespresson kesäkahvit

Iloitsin..
 .. Huomisesta sulkapallotunnista! Edellisestä pelikerrasta on kulunut jo tovi joten päätimme uhmakkaasti ottaa vuoron huomisaamulle. Luit oikein, Juhannuspäivän aamuksi. Koska emme ole lähdössä Mittumaarin viettoon kymmentä kilometriä pidemmälle, päätimme että ihan hyvin voimme lauantaina kukonlaulun aikaan pelata tunnin sulkapalloa. Luulisin, ettei kentällä ole tuohon aikaan ruuhkaa ja olen super-innoissani tulevasta pelihetkestä jo näin etukäteen! Saapa nähdä, kuinka pelit sujuu ihka uusilla, Kiinasta tuoduilla sulkapalloilla :)

Nauroin..
.. Suunnitellessamme tulevia perheen kesken vietettäviä Juhannus-Olympialaisia anoppilassa ja etenkin kun mietimme, pelilajeja kisoihin. Kilpailulajeja on nyt kasassa kymmenkunta (muun muassa vesimeloonin syönti ilman käsiä sekä kiinalainen sulka-jalkapallo) ja jo etukäteen hirvittää jännittää, mitä tuleman pitää.. Panoksena on tietenkin mahtava yllätyspalkinto mutta sitäkin tärkeämpää taitaa kaikille olla voitto. Tässä perheessä kun ei oikeastaan kukaan niin välitä häviämisestä. Saapa siis nähdä, kuinka käy ja kuka vie mestaruuden mennessään!

Rentouttavaa & leppoisaa Juhannusta ihan jokaiselle!

keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

Hetken huumaa

Kesä on just sitä; ihanaa hetken huumaa. Mutta siksipä siitä onkin otettava kaikki irti, jotta jaksaa taas pimeän ja synkän kauden! Parasta hetken huumaa juuri nyt on..



♥ Paljaat varpaat 

 ♥ Suklaa jäätelö kaikilla mahdollisilla höysteillä & härpäkkeillä 

♥ Rakkaat ystävät ja eläimet 

♥ Kesäbiisit 

♥ Lämpimät kesäillat 

♥ Kesämekot

♥ Lasillinen jääkylmää kuohuvaa 

♥ Hymy vastaantulevan kasvoilla 

♥ Tuoreet yrtit ja marjat 

♥ Pulahtaminen viileään luonnonveteen 

♥ Pionit 

♥ Hepat kesälaitumella



Kaunista keskiviikkoa Sinulle! ♥

perjantai 16. kesäkuuta 2017

Viikkokatsaus vko 24

No niin, perjantaita taas vietellään ja miten se viikko taas hurahtikin niin huomaamatta. Kesäkuukin on jo puolessa ja Juhannus jo ensi viikolla. Ihanaa! Toivotaan, ettei tätä juhanusta tarvitsisi viettää villasukat jalassa sadetta pidellen :) Mietitään sitä juhannusvaatetusta sitten ensi viikolla, sillä nyt mennään tämän viikon kohokohtiin. Kuluneella viikolla..

Grillasin..
.. Sekä ruokaa että itseäni. No oikeasti en kyllä nykyisin enää varsinaisesti grillaa itseäni (koska auringon vaarat) mutta hyvien suojakertoimien ja suojaavan aurinkohatun seurassa olen kyllä viihtynyt auringossa hetken jos toisenkin. Suomessa on vähän niin, että kun kesällä on aurinkoista, on lähes rikollista viettää aikaa sisätiloissa (koska kesä voi olla tänään) ja niinpä olen vähän väkisinkin raahannut itseni ulos iltaisin vaikka mieli olisi tehnyt jäädä sohvan nurkkaan pötköttämään. Eilen kotigrillissä valmistui kesän ensimmäiset hampurilaiset ja voi miten maistuivatkaan hyvältä! Ulkona valmistettu ja syöty ruoka on kyllä ihan kesän parhaita asioita!


Kesän  vihreys & vehreys ♥


Iloitsin & itkin..
.. Tiistaisella ratsastustunnillani vierähti onnenkyynel poskelleni kun päivän ratsastajalistassa huomasin ratsuni kohdalla nimen Hurma! Hurmaavaakin hurmaavampi Hurma-Heppa sai viime syksynä jalkaansa pahan tulehduksen ja on siitä asti ollut hieman epäselvää, kuinka hänen käy. Mutta nyt! Hurma alkaa olla pikkuhiljaa parantunut ja palailee varovasti kokeilemaan, miltä jalka tuntuu ja toimii. Meillä oli siis tunteikas kohtaaminen ja voi miten minä hänen seurastaan nautinkaan. Tervetuloa takaisin Hurma, sinua on kaivattu!

Hurma ♥


Katsoin..
.. Sons of Anarchya, edelleen. Jostain kumman syystä olen tykästynyt sarjaan vaikka lähes jokaisessa jaksossa selkäpiitä karmii rankat ja raa'at tapahtumat. Silti nämä illan viimeiset hetket on joka päivä odotettuja ja joku tällaisissa pahoissa pojissa omalla tavallaan aina kuitenkin kiehtoo!

Suunnittelin..
.. Syksyn tapahtumia. Ja lähinnä siis ulkomaanmatkoja. Tämä liittyy siihen, että koska varsinaisena kesäloma-kautena ei meillä ole juurikaan kesälomaa, niin lomasuunnitelmia on sitten täytynyt tehdä syksymmälle. Vietnam on noussut tämän hetken Top 3- listan kärkeen mutta saapa nähdä, mihin sitä lopulta päädytään. Maita ja paikkoja on vaikka millä mitalla ja onneksi tykkään tutkia erilaisia vaihtoehtoja ja pyöriä tuntikausia internetin ihmeellisessä maailmassa. Monesti sitä on tullut huomattua että ai, kello onkin jo noin paljon, mihin se parituntinen taas kuluikaan :) Mutta jos jollakin on loistavia matkakohde-vinkkejä loka-marraskuulle niin kertokaahan toki!

Nauroin.. 
Pesupallolle. No en nyt siis sille pelkälle pesupallolle nauranut, vaan oikeammin nauroin nuorimmalle koirallemme, jonka kanssa meillä on sopimus, että kun minä otan pyykit pesukoneesta kuivumaan, niin hän saa pesupallon leikkikaveriksi. Kun pesukoneen avaa, niin tämä ystävä kipittää juoksujalkaa paikalle ja odottaa, että pallo annetaan hänelle. Leikki alkaa välittömästi ja se on varsin hauskaa katsottavaa! Hän saattaa viettää pitkänkin tovin pesupalloa heitellen ja pyöritellen. Ainoa haittapuoli asiassa on se, ettei pesupalloja tahdo löytä sitten kun niitä oikeasti tarvittaisiin! Palloja löytyy sitten kyllä  puolivahingossa kengistä, sängyistä tai keittiön apupöydän alta, jonne pallo ikävästi jää välillä jumiin.

Kesä & Kesäkoira ♥


Tämä viikko oli taas pitkästä aikaa sellainen, että muutamat viikon huonoimmatkin olisi pilke silmäkulmassa tarjolla;

Verikoe..
Miten voikaan muutaman sekunnin homma tuntua niin vastenmieliseltä! Vaikka minua on kyllä tutkittu ja hutkittu vuosien saatossa niin jumalattomasti, tähän en kyllä vaan totu. Verikokeen ottaminen ei oikeasti edes satu, mutta ikävälle se kyllä tuntuu, yhh..

Pesukone..
Taas. Johan se nyt ehti kokonaista kaksi kuukautta taloudessamme olla ja kas vaan, päätti sitten lakata toimimasta. Oikeasti! Ymmärrän kyllä, ettei laitteita kannata tehdä kestämään (no en oikeasti ymmärrä), mutta KAKSI KUUKAUTTA? No saapa nähdä, mitä korjaaja setä tänään paikanpäälle tullessaan sanoo.. Sen voin ainakin minä sanoa, että viikonloppuna meillä toivottavasti pestään pyykkiä useampi koneellinen. Sitä nimittäin on tässä viikon aikana ehtinyt kerääntyä jonkin verran.. Tiedänpähän ainakin, mitä tänään illalla teen..

Internetin pätkiminen..
Tämä on asia, joka saa savun korvistani nousemaan samantien. Paljon on asioita, jotka voin ohittaa olan kohautuksella ja ajattelemalla shit happens, mutta laitteiden toimimattomuus tai se hetki, kun yrität tehdä töitä tai katsoa lempparisarjaa suoratoistopalvelusta ja internet pätkii, kiihdyn kyllä nollasta sataan samantien. Maksan kuitenkin kuukaudessa sievoisen summan mahdollisimman nopeasta ja toimivasta nettiyhteydestä ja silti tätä tapahtuu. Tänä päivänä, MIKSI?

Juustoviipaleet
Miksi ne ohuen ohuet juustoviipaleet tai leikkeleet on NIIN ohuita, ettei jäljelle jää mitään? Näitä kun toisistaan yrittää irrottaa, niin jäljelle ei oikeasti jää mitään! Ja koska inhoan sellaisia tiiliskiven paksuisia juustoviipaleita, joudun sietämään tätäkin asiaa satunnaisesti, argh!  Vinkkinä valmistajille, että niiden viipaleiden väliin voisi laittaa sellaisen ohuen ohuen paperin, joka auttaisi tähän ongelmaan huomattavasti.

Loistokasta Perjantaita ystäväiset! 

keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

Instax Mini 8

Kiinan reissun ainoa jo etukäteen suunniteltu ostos oli tyttäreni toiveesta Instax Mini 8 kamera, sekä tietenkin erilaisia spinnereitä. Ihmettelin tyttärelleni, miksei näitä spinnereitä (en oikeasti edes tällöin vielä tiennyt, mitä spinnerit ovat) voi ostaa ihan täältä kotoa, mutta kuulemma ovat olleet niin suosittuja nämä stressilelut, ettei niitä tahtonut oikein mistään olla saatavilla. Spinnerit löytyivätkin heti matkan alkupäivinä (tämä oli pieni pakko, sillä muuten koko loma olisi todennäköisesti mennyt spinnereiden metsästykseen) ja kamerakin löytyi vähän vahingossa. Olin nimittäin jo lähes unohtanut koko kameran, kunnes erään kauppareissun yhteydessä tämä tuli mieleeni (kröhöm.. muistin, kun kyseisen kapistuksen kaupan tiskissä näin..) ja tovin siinä sitten kameraa ihmeteltyäni ja hintaneuvotteluita suoritettuani, kamera matkasi kassan kautta kotiin.



Nyt kun kameraa on ehditty jo tutkia ja testailla jonkin verran, niin täytyy todeta, että varsin hauska vempain on kyllä kyseessä ja mikä parasta, Instax Mini 8 on erittäin helppo käyttää ja se tulostaa valokuvat heti kuvan ottamisen jälkeen. Lisäksi siinä on 4 eri asetusta valittavaksi riippuen siitä,  kuvataanko sisällä vai ulkona. Kamera tulostaa kuvat 62 x 46 mm:n (luottokorttikoko) valokuvapaperille. Kameran filmi maksaa hieman paikasta riippuen, noin 10€/10 kuvaa ja itse kamera noin 70€.

Näen jo sieluni silmin kuinka seuraavissa illanistujaisissa tai grillibileissä kameralle tulee taatusti käyttöä ja taltioitua tulee varmasti mitä hauskempia hetkiä.. Täytyypä muistaa ottaa kamera mukaan kun seuraavia bileitä vietetään :) Lisäksi ajattelin, että kameralla voisi olla hauska ikuistaa hauskoja hetkiä esimerkiksi lasten synttäreiltä tai ystävien häistä, miksei omistakin, jos sellaiset on tiedossa. Kivaa on se, että valokuvia pääsee katsomaan heti kuvien ottamisen jälkeen ihan perinteisenä paperiversiona. Tämä toi mieleen myös hieman haikeutta ja muistoja ajasta, kun valokuvat vielä teetettiin ja odoteltiin sitten monta päivää kuvia valmistuvaksi.

Itse ajattelin tehdä jääkaapin oveen valokuva-kollaasin kesän parhaista hetkistä. Kuvia on sitten syksyn pimeinä iltoina kiva katsella ja muistella lämpimiä kesäpäiviä.




Kivaa keskiviikkoa!


maanantai 12. kesäkuuta 2017

Thoughts on Monday

Viikonlopusta on taas selvitty ja edessä siintää uusi viikko sekä uudet kujeet. Voi miten kauniista ja lämpimästä kesäviikonlopusta saimmekaan nauttia! Sitä ihan todella tehtiin, nimittäin nautittiin auringonsäteistä ja lempeistä kesäilloista. Mieheni tosin oli pyöräilemässä joka kesäiseen tapaan Tampereella Pirkankierroksen merkeissä sunnuntaina, joten me keskityimme tyttäreni kanssa pomppimaan trampoliinilla ja hengailemaan kotiterassilla koiraystävien pitäessä vahtia ja tarkkaillessa reviiriään. Miksiköhän sitä ei muuten tule useammin itsekin pompittua trampoliinilla? Sehän on varsin mainiota liikuntaa ja vieläpä hauskaa kuin mikä!

Kesäfiilis asusteissa ja vaatteissa ♥ 


Parhautta ovatkin juuri tällaiset päivät, jolloin nautiskellaan elämästä eikä murehdita turhia. Sunnuntain viihdykkeeksi polkaisimme pyörillä lähikauppaan jätskiostoksille ja nautimme jäätelöt puiston penkillä höpötellen niitä näitä. En kyllä voi sanoin kuvailla, kuinka nautinkaan kesästä ihan joka solullani! Nauttikaa tekin, sillä kesä on täällä nyt!

Lempeää alkanutta viikkoa!



Talon ja pihan innokkaat vahtikoirat ♥ 

sunnuntai 11. kesäkuuta 2017

Miten Helmet- Lukuhaaste etenee?

Lukuhaastetta on takana ajallisesti jo lähes puolet, eli puolessa välissä vuotta mennään, huh! Omalta osaltani lukuhaaste on edennyt hieman, noh, hitaanlaisesti mutta parempi kai, että tulee luettua edes vähän kuin ei ollenkaan? Aikaisemman katsauksen pääset lukemaan vaikkapa tästä.


Helmet- Lukuhaaste Kesäkuu 2017:

  • Kohta 3: Suomalainen klassikkokirja
    • Miika Nousiainen; Metsäjätti
    • Oman kylän poika Pasi Kauppi joutuu palaamaan kotiseudulleen saneeraamaan Metsäjätin tehdasta, jossa hänen lapsuudenystävänsä ovat töissä. Törmälän kylän elämä on kiinni vaneritehtaasta. Ensin tehtaalta irtisanotaan väkeä ja lopulta se lakkautetaan kokonaan. Metsäjätti -romaani kuvaa maailman monimutkaistumista ja rakennemuutosta. Pasi ja Janne muistelevat kaihoten lapsuuttaan tehdasyhteisössä 1980-luvulla, jolloin päätöksiä ei vielä tehnyt kasvoton pääoma vaan työntekijöistään huolehtiva patruuna. Pasi ja Janne eivät enää elä tehtaan vaan pelon varjossa. Miika Nousiainen on kirjoittanut tähän asti vakavimman, koskettavimman ja yhteiskunnallisimman teoksensa.
    • Pidin kirjasta kovasti! Miika Nousiaisella on kerrassaan mainio tyyli kirjoittaa vakavastakin aiheesta mukavan lempeästi.

  •  Kohta 7: Salanimellä tai taiteilijanimellä kirjoitettu kirja
    • Elena Ferrante; Loistava ystäväni
    • Kansainväliseksi ilmiöksi nousseen neliosaisen kirjasarjan avaus kertoo kahden tytön särmikkäästä ystävyydestä sotienjälkeisessä köyhyyden kurittamassa Napolissa. Lila on jo pikkutyttönä peloton, uhmakas ja huippuälykäs, Elena taas epävarma tarkkailija. Mutta yhdessä tytöissä on voimaa selvitä miesten hallitsemassa yhteisössä, jossa naiset taistelevat tilastaan ja jossa väkivalta on jokapäiväistä. Tyttöjen keskinäinen kilpailu ja kateus potkii heitä eteenpäin, mutta luja yhteenkuuluvuus ei horju koskaan. 
    • Ystävysten kautta Ferrante kuvaa koko sodanjälkeistä Italiaa ja yhteiskunnan rajua muutosta, mutta erityisesti ihmispsyyken ristiriitaisuutta ja monimutkaisuutta. 
    • Tästäkin teoksesta pidin paljon. Kuten jossain kirjoituksessa mainittiikin, auttaa kirja ymmärtämään myös sitä, miksi Italia on maana sellainen kuin on. Ellei kyseinen kirja olisi ollut ilmestyessään niin paljon esillä, en ehkä olisi sitä tullut lukeneeksi. Kirja odotti lukuvuoroaan tabletilla ja vihdoin tänä keväänä sen päätin lukea ja kyllä kannatti.

  • Kohta 18: Kirjan nimessä on vähintään neljä sanaa
    • Jonas Gardell; Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin
    • 19-vuotias Rasmus lähtee Tukholmaan eikä aio enää koskaan palata kotikyläänsä. Rasmus on aloittanut matkan omaksi itsekseen. Tukholmalainen Benjamin on nuori, kunnollinen Jehovan todistaja, ahkera kenttätyössään. Erään monista ovista avaa Paul, joka näkee välittömästi Benjaminin lävitse. Siitä kohtaamisesta alkaa Benjaminin pitkä matka. Jouluna, saman oven takana, hän ymmärtää tulleensa perille. 
    • Jonas Gardellin trilogian Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin ensimmäinen osa, Rakkaus, on kiihkeä matka 1980-luvun alun tukholmalaiseen homokulttuuriin ja kahden nuoren miehen matkasta osaksi yhteisöä. Rakkaus on kertomus vapautuksesta, jota varjostaa jo sairaus monenkaan sitä ymmärtämättä. Ei, ennen kuin on liian myöhäistä. Kun yksi pirullinen virus jo tekee tuhoaan. Ja viattomuuden aika päättyy.
    • Tämän kirjan lukemista odotin jo ensi kuulemasta lähtien, ajan lukemiseen halusin vain olevan täysin oikea. En muista, mitä kirjaa lukiessa olisin itkenyt yhtä paljon kuin tätä lukiessa. Lohduton mutta niin kauniisti kirjoitettu kirja. Yksi ehdottomasti tämän kevään suurimmista lukuelämyksistä!

  • Kohta 21: Sankaritarina
    • Danielle Steel; Petos
    • Mainetta, rakkautta ja työn tuomaa tyydytystä - Tallie Jones, 39-vuotias elokuvaohjaaja tuntuu saaneen kaiken. Hänen filminsä ovat kassamagneetteja, eivätkä niille tuhahtele kriitikotkaan. Talliella on myös ympärillään läheisiä ihmisiä, varsinkin tuottajapartnerinsa ja avokumppaninsa Hunter sekä Brigitte, sihteeri johon hän luottaa kuin kallioon. Talliella on tekeillä entistäkin kunnianhimoisempi filmiprojekti, kun kirjanpitäjä havaitsee, että Tallien rahoja karkaa jonnekin hänen tietämättään. Joukko järkyttäviä paljastuksia osoittaa, että hänellä on vihollinen - aivan lähellä. Saadakseen saalistajan kiinni Tallie joutuu uskaltautumaan vaarallisille vesille. 
    • Petos on jännittävä tarina maineesta, menestyksestä ja kateudesta. Vaikea kamppailu vaatii sankarittarelta rautaista tahtoa - ja vie hänet kohti uutta alkua.
    • Luin kirjan siksi, että kaipasin jotain "tuttua ja turvallista" hömppää, jossa ei tarvitse suuremmin ajatella tai pohtia. Taattua ja hyvin ennalta arvattavaa Danielle Steelia. Ei suuria yllätyksiä ja aina löytyy se hyvä, joka pelastaa kaiken :) 


  • Kohta 34: Kirja kertoo ajasta, jota et ole elänyt
    • Tellervo Koivisto; Elämänkerta
    • Mattssonin teoksessa etsitään Tellervo Koiviston lähtökohtia, juuria ja kasvuprosessia. Kuinka hänestä tuli hän? Millaista reittiä hän kulki ennen kuin päätyi korkeimpaan asemaansa, valtakunnan ensimmäiseksi naiseksi vuosiksi 1982-1994? Millainen henkilö oli se, joka seisoi presidentin rinnalla kylmän sodan lopussa ja Kekkosen jälkeisinä vuosina, kun oli Koiviston vuoro hoitaa idänsuhteita? Tämän kirjan käännekohdat eivät sijoitu presidenttivuosiin vaan 1950- ja 60-luvuille.
    • Kirja valikoitui lukulistalleni aluksi kiinnostuksestani toki myös Mauno Koivistoa kohtaan, mutta myös mielenkiinnostani Tellervoa kohtaan. Ehdin lukea tämän hetkeä ennen Mauno Koiviston poisnukkumista joten tämä tuli siinäkin mielessä luettua oikeaan aikaan. Suosittelen lukemaan ihan vain jo Suomen historiankin näkökulmasta.

  • Kohta 36: Elämänkerta tai muistelmateos
    • Marko Lönnqvist: Elämäni gangsterina
    • Rikostoimittaja Jarkko Sipilä on toimittanut moottoripyöräjengin jäsenen muistelmat. Elämäni gangsterina on ainutkertainen kuvaus rikolliseksi määritellyn moottoripyöräkerhon sisältä. Lönnqvist oli MC Cannonballin jäsen kahdeksan vuotta. Järjestäytyneen rikollisuuden tutkijat nimesivät hänet yhdeksi maan vaarallisimmista rikollisista.
    • Lönnqvist pyrki eroon liivijengin jäsenyydestä ajauduttuaan erimielisyyksiin Cannonballin johdon kanssa. Kiistan kärjistyttyä hän puukotti kerhon asekersanttia ja joutui pian itse murhayrityksen kohteeksi. Elokuvatyylisessä välienselvittelyssä ammuttiin kymmeniä laukauksia.Väkivalta vei Lönnqvistiin vuosiksi Sörkan vankilaan, jossa rajut mutta samalla itseironiset jengimuistelmat on kirjoitettu. Käsikirjoitus valmistui Lönnqvistin vapautuessa loppuvuodesta 2015.
    • Tämä kirja tuli eteeni hieman sattumalta mutta oli oikein hmm.. sanoisinko silmiä avaava lukukokemus. Aika rankkojakin tapahtumia mutta koska en ole perehtynyt moottoripyöräjengien elämään Sons Of Anarchya enempää, en osaa sanoa, onko tapahtumat täysin totta vai väritettyjä. Niin tai näin, olen ihan tyytyväinen, että elän varsin rauhallista lapsiperhearkea :)

  • Kohta 42: Esikoisteos
    • S.J. Watson; Kun suljen silmäni
    • Christine herää joka aamu vieressään vieras mies, joka kertoo olevansa hänen aviomiehensä. Lisäksi mies kertoo, että Christine on 47-vuotias ja että hän oli 20 vuotta sitten auto-onnettomuudessa, joka vaurioitti hänen muistiaan pahasti. Joka ilta kun Christine nukahtaa, hänen muistonsa kuluneesta päivästä pyyhkiytyvät pois. Christinellä ei ole muuta kiintopistettä kuin muutama valokuva ja päiväkirja, jota hän kirjoittaa neurologinsa neuvosta ja salassa mieheltään. Päiväkirja auttaa häntä kokoamaan elämänsä sirpaleisia paloja kokoon, kun hän alkaa pikkuhiljaa muistaa mennyttä. Menneisyys näyttää kuitenkin aivan erilaiselta kuin mitä Christinen aviomies hänelle kertoo. 
    • S. J. Watson kuvaa eläytyen ja taidokkaasti Christinen haavoittuvaa asemaa ja klaustrofobiselta tuntuvaa tilannetta. Miten voit tietää kuka olet, jos et muista mennyttä elämääsi etkä tiedä, keneen voi luottaa? 
    • Sain kirjan joululahjaksi jo toissa vuonna ja mietin pitkään, haluanko lukea kyseistä teosta. Mielestäni kirjan takakansi oli jo niin "rankka" etten oikein tiennyt, haluanko lukea näin vakavaa tekstiä. Tänä keväänä sitten päätin ryhtyä tuumasta toimeen. Toisaalta olen sitä mieltä, että hyvä kun luin mutta näin jälkikäteen ajattelen, että vaikka kirja oli hyvä ja hienosti kirjoitettu, en suosittele lukemaan kirjaa, jos kaipaat kevyttä kesälukemista..

  • Kohta 43: Kirja, jonka lukemista olet suunnitellut pidempään
    • Jo Nesbø; Jano
    • Oslossa liikkuu jälleen sarjamurhaaja. Vaikuttaa siltä, että murhaajalla on jano. Että hänellä on vampyyrin tavat. Katrine Brattin johtaman ryhmän tehtävä on vaikea, niin vaikea, että lopulta on soitettava eräälle poliisikorkeakoulun opettajalle, Harry Holelle. Legendaarinen poliisi on vastahakoinen, mutta lopulta kiusaus vie aina voiton: Harry palaa rikospaikalle. 
    • Jo Nesbø on kirjoittanut trillerin, jota on vaikea laskea käsistään. Se vie mukanaan maailmaansa, jossa valo on useimmiten vain silkkaa kangastusta. Pimeyden ytimeen.
    • Janoa odotin luonnollisesti kuin kuuta nousevaa. Lopulta sitten kävi niin, etten halunnut aloittaa kirjan lukemista koska sittenhän lukunautinto olisi taas jo takanapäin.. En kuitenkaan kauaa malttanut odottaa ja lopulta ahmaisin kirjan tietenkin ihan hetkessä! Kirjaa lukiessa tuli tuttu tunne, ihan kuin olisin tavannut pitkästä aikaa ystävän, jota en ole hetkeen nähnyt. Harry Hole oli entisellään ja minulla oikeasti oli ikävä häntä. Kirja on taattua Nesbøta ja Janon seurauksena oli pakko lukea uudestaan sekä edellinen Poliisi että Aave. Taitaapa kesälukemistostani löytyä myös Harryjen aikaisemmat osat.

  • Kohta 45: Suomalaisesta naisesta kertova kirja
    • Merete Mazzarella; Ainoat todelliset asiat, vuosi elämästäni
    • Ainoat todelliset asiat on Mazzarellalle tyypillisesti värikäs, helposti avautuva ja ajatuksia lentoon siivittävä runsaudensarvi, jonka luettuaan tuntee saaneensa keskustella viisaan, hauskan ja aikaansa valppaasti seuraavan ihmisen kanssa. Mutta se on myös yllättävä kertomus uudesta rakkaudesta. Kun kirjailijan edelliset teokset käsittelivät isovanhemmuutta ja eläkkeellä olemisen taitoa, voiko uudelta kirjalta enää odottaa muuta? Ehdottomasti. 
    • Merete Mazzarella yllättää, sillä hänen elämänsä rauhallinen rutiini kävelyineen ja risteilyineen mullistui uuden rakkauden myötä. Lapsuudenkoti meni myyntiin ja ystävien lojaalius joutui koetukselle, kun kirjailija muutti yhteen rakkaansa kanssa ja päätyi sukkuloimaan, ei vain kahden maan väliä kuten tähän asti, vaan myös kahden miehen – avopuolison ja aviomiehen – välillä. Rakkauteen, työhön ja välttämättömyyteen keskittyvät pohdinnat lomittuvat päiväkirjanomaisiin muistiinpanoihin vuoden ajalta ja tarkkanäköisiin huomioihin ajan ilmiöistä ja ihmisluonnosta. Riipaisevat muistot, syyllisyydentunteet ja huoli onnen katoavaisuudesta pilkahtavat esiin, mutta kaikkea valaisee ilo uudesta rakkaudesta.
    • Tämän kirjan sain Elisa Kirjasta lahjana ja välttämättä tämä ei olisi lukulistalleni ilman tapahtunutta valikoitunut. Kirja kuitenkin yllätti positiivisesti ja ehkäpä tulevaisuudessa luen Mazzarellalta vielä muitakin teoksia. 


  • Kohta 46: Oseanialaisen kirjailijan kirjoittama kirja
    • Liane Moriarty; Tavalliset pikku pihajuhlat
    • Ihan tavalliset pihajuhlat. Kuusi vastuullista aikuista, kolme sööttiä lasta ja piskuinen koira. Eihän mikään voi mennä vikaan? Juhlamieltä ei pilaa edes menoa kyttäävä hapan naapuri. Lupaava sellisti, Clementine, voi hetkeksi heittää mielestään tärkeän koe-esiintymisen. Lapsuudenkodin traumatisoiman Erikan kireys hieman jo höltyy, ehkä hänestäkin tulee vielä äiti. Hemaiseva emäntä, Tiffany, tietää miten vieraita viihdytetään. Huomio hervahtaa vain hetkeksi ja seuraukset ovat järkyttäviä. 
    • Huumorilla ryyditettyjä oivalluksia rakastamisesta, vanhemmuuden vaikeudesta ja naisten mutkikkaista ystävyyssuhteista. Fiksu uutuus Hyvä aviomies -romaanin tekijältä.
    • Tästä jo mainitsinkin täällä ja sain kuin sainkin lopulta kahlattua kirjan läpi. Olen edelleen sitä mieltä, että kirja oli pettymys enkä saanut siitä oikein mitään irti. Tapahtumat junnasivat jotenkin paikallaan eikä mikään mennyt eteenpäin. Jostain syystä tätä kuitenkin on kehuttu paljon, joten ehkä minä luin tämän jotenkin väärään aikaan ja liian hitaasti. Niin että koko tarina tuntui olevan täysin pakkopullaa. Kokemuksesta huolimatta, meinaan lukea kirjailijan muutkin teokset, ensimmäisestä nimittäin tykkäsin kovasti. 

  • Kohta 47: Kirja täyttää kahden haastekohdan kriteerit
    • Stefan Ahnhem; Miinus kahdeksantoista astetta
    • Fabian Riskillä on kiire selvittää rikos ennen kuin seuraava uhri päätyy pakastimeen. Hurjan ajojahdin päätteeksi auto ajaa laiturilta mereen Helsingborgin satamassa. Kaikkien yllätykseksi ruumiinavaus paljastaa, että kuljettaja on ollut kuolleena jo kaksi kuukautta ja että ruumista on säilytetty jäädytettynä. Päällimmäisiksi nousevat kysymykset kuka ja miksi, mutta niihin vastaaminen osoittautuu tavallista vaikeammaksi. 
    • Stefan Ahnhemin kansainvälisesti menestynyt Fabian Risk -sarja on edennyt kolmanteen osaansa. Avausosalle Pimeään jäänyt on myönnetty Ruotsin parhaan esikoisdekkarin palkinto ja saksalaisten dekkarinlukijoiden MIMI-palkinto, ja sarja on saanut myös Suomessa suuren suosion.
    • Stefanin uusinta odotin innolla ja tykkäsin kirjasta aikaisempien tapaan kovasti. Täyttä tohinaa alusta loppuun ja ehdottomasti kyllä suosittelen kirjaa kaikille dekkarifaneille. Kyllä pohjoismaiset dekkaristit vaan on parhaita!



Luettuja kirjoja lukulistan 50:stä kohdasta on nyt kaiken kaikkiaan 23, joten hieman pitäisi kiriä, että vuoden lopulla olisi kaikki kirjat listalta luettuna! Toki täytyy huomioida, että luettua on tullut jonkin verran kirjoja, jotka eivät haastelistalle päädy joko sen vuoksi, että olen lukenut kirjan jo joskus aikaisemmin tai ettei kirja täytä lukuhaasteen kriteereitä. Saapa siis nähdä, missä tilanteessa ollaan seuraavan katsauksen aikaan. Onneksi syksy tuo aina markkinoille paljon uutta luettavaa ja Kirjamessuiltakin päätyy aina jotain uutta ja erilaista ostoskoriin. Nautitaan nyt kuitenkin kesästä ja leppoisista kesäpäivistä kirjojen parissa!

Helmet- Lukuhaasteesta toteuttamatta on vielä seuraavat kohdat:

1. Kirjan nimi on mielestäsi kaunis
2. Kirjablogissa kehuttu kirja
4. Kirja lisää hyvinvointiasi
5. Kirjassa liikutaan luonnossa
6. Kirjassa on monta kertojaa
8. Suomen historiasta kertova kirja
9. Toisen taideteoksen inspiroima kirja
10. Kirjan kansi on mielestäsi kaunis
12. Politiikasta tai poliitikosta kertova kirja
13. Kirja "kertoo sinusta"
15. Kirjassa harrastetaan tai se liittyy harrastukseen
16. Ulkomaisen kirjallisuuspalkinnon voittanut kirja
17. Kirjan kannessa on sinistä ja valkoista
19. Yhdenpäivänromaani
25. Kirja, jossa kukaan ei kuole
26. Sukutarina
27. Kotipaikkakuntaasi liittyvä kirja
29. Kirjan päähenkilö osaa jotain, mitä haluat oppia
30. Kirjan nimessä on tunne
31. Fantasiakirja
32. Kirja on inspiroinut muuta taidetta
38. Kirjassa mennään naimisiin
39. Ikääntymisestä kertova kirja
40. Kirjailija tulee erilaisesta kulttuurista kuin sinä
41. Kirjan kannessa on eläin
48. Kirja aiheesta, josta tiedät hyvin vähän
50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja


Lukemisen iloa & Leppoisaa sunnuntaita sinulle!


PizzaPerjantai (tai oikeammin PizzaSunnuntai)

Hupsista keikkaa, olipa jäänyt sitten kirjoittajalta painamatta kokonaan julkaise-nappi pohjaan, joten pizzaresepti lähtikin jakoon vasta nyt sitten sunnuntain kunniaksi. Pahoittelut tästä! Toivottavasti ei kenenkään pizzat jääneet perjantaina valmistamatta reseptipuutoksen vuoksi :(

Kesäisin meillä tulee valmistettua pizzat usein ulkona grillissä esimerkiksi pizzakiven päällä ja mikäs sen mukavampaa, kuin viettää vaikkapa sunnuntai-päivää pizzabileiden parissa!

Tässä nyt lupaamani resepti, jota itse olemme käyttäneet silloin, kun pizzaa on saatava nyt, eikä aikaa taikinan odotteluun ja pakastamiseen ole päivä tolkulla.

Pohja:

1,5 dl reilusti kädenlämpöistä vettä
1 hiiva
 Vehnäjauhoja
1 tl suolaa
4 dl vehnäjauhoja

Valkoinen pizzakastike:

1 prk ranskankermaa
1 tuore valkosipuli
mustapippuria
Cayennepippuria
suolaa

Täytteet voi jokainen ruokailija valita makunsa mukaan, meillä suurimpia suosikkeja on oliviit, sipuli, erilaiset juustot, kebabliha, kinkku, ananas, you name it! Juustoraasteen laitamme aina suoraan kastikkeen päälle, ennen muita täytteitä. Tällöin juusto sulaa ihanasti pizzan keskelle, nam. Toki tämäkin on makukysymys, jotkut pitävät ainoana oikeana tapana sitä, että juusto muodostaa pizzan päälle rapeahkon kerroksen. Onneksi pizzan voi aina valmistaa omien mieltymysten mukaan!

Valmiin pizzan päälle vielä hiukan rucolaa ja tuoreita mansikoita niin sitten on oma suosikkini kesäkuumalle valmis! Allaolevan kuvan kastikkeena on käytetty perinteistä punaista kastiketta, sillä yleensä pizzat tuppaavat katoamaan parempiin suihin ennen kameramiehen paikalle ehtimistä :)

Suloista Sunnuntaita ystäväiset!


Pizza ♥




perjantai 9. kesäkuuta 2017

Viikkokatsaus vko 23

Ta-daa! Sehän on viikon paras päivä käsillää taas! Hyvää perjantaita siis ystävät ja toverit! Kulunut viikko oli vähän ehkä mitäänsanomaton tai ainakin tuntui siltä, että kun viikon kohokohtia yritin miettiä, niin niitä tosiaan sain hieman miettiä. Mutta oikeastaan on ihan hyväkin välillä hengähtää ja pohtia, kaikkea tapahtunutta ja kyllähän sitä sitten mieleen tulikin yhtä sun toista. Olin koko viikon jotenkin hieman uuvuksissa sattuneesta syystä mutta nyt saa taas viikonlopun ajan relata, ihanaa! Kuluneella viikolla..

Hämmästelin..
.. Ajan nopeaa kulumista. Kohta on jo Juhannus ja kesä kuitenkin vasta ihan aluillaan, ainakin mikäli sään mukaan ajattelee. Vastahan nautimme yöpakkasista muutama viikko takaperin ja nyt on jo lähes keskikesän juhla, huh. On siis aika ruveta nauttimaan kesästä, satoi tai paistoi. Ainakin torstaina oli täällä pääkaupunkiseudulla kovin sateinen sää mutta huomasitteko, että oli myös lämmin? Ei siis tarvinnut vetää villasukkia jalkaan vaikka vettä tulikin taivaan täydeltä. Se on siis kesä nyt ja sandaalit on puettava vaikkei aurinko jatkuvasti paistaisikaan! Juhannuksesta puheenollen, olen vähän yrittänyt pyöritellä juhannus-suunnitelmia päässäni mutta vielä on suunnitelmat ihan auki, eli tulevan viikonlopun ohjelmassa siis on Mittumaarin suunnittelua. Voisikohan Juhannusta viettää vaikkapa kaupunkilomaillen Barcelonassa..

Kesäkuu ♥


Valmistin..
.. Valkoista pizzakastiketta kotikieittiössäni. Koska Norjan tuliaiset on jo nautittu parempiin suihin, oli aika valmistaa valkoinen pizzakastike itse. Aika vähän löytyi suomenkielisiltä sivuilta ruokaohjeita tähän tarkoitukseen ja niinpä päätin rohkeasti kokeilla valmistaa kastikkeen ihan omien visioiden mukaan. Kastike onnistui mainiosti ja nyt on tulevaisuuden pizzaperjantaitkin pelastettu, sillä kastike onnistui mainiosti! Jos et vielä ole kokeillut perinteisen tomaattikastikkeen sijaan laittaa pizzaan valkoista kastiketta, niin suosittelen lämpimästi. Tästä tuli kerralla oma suosikkimme emmekä juurikaan tämän tuttavuuden jälkeen ole enää pizzaa muulla tavalla valmistaneetkaan. Ohjeen omiin perus-pizzoihimme voisinkin laittaa jakoon vielä tänään, ihan vaan perjantain kunniaksi, jos joku muukin vaikka tykkää fredagmysata pizzan voimalla!


Löysin..
.. Kotoamme useamman kerran kuluneella viikolla erinäisiä nyssäköitä ja pussukoita. Oli vähän kuin joulu oli saapunut, sillä Kiinan reissun matkatavaroita purkaessani, oli joku kiireisempi henkilö ehtinyt levitellä purkaa laukuistani näitä pusseja ympäri taloa ja niitä on nyt sitten ilmestynyt vähän sieltä sun täältä. Nyssäköistä on löytynyt kaikkea kivaa, mitä olemme Kiinasta ostaneet. Eritoten iloitsin kylpyhuoneeseen ostamistani pyyhkeistä, joita en yksinkertaisesti voinut vastustaa! (Nämä kuuluvat samaan sarjaan tavaroiden kanssa, joista mieheni aina kysyy, että onko tarpeellista raahata saippuaa, kynttilöitä tai vesipulloja toiselta puolelta maailmaa.) Miksei Suomessa ole tällaisia tilbehööri-kauppoja, joista saa kaikkea oikeasti tarpeellista ihan pilkkahintaan? Nämä käsipyyhkeet (jotka hieman näyttää lattiamopeilta) maksoivat reilun euron, yhdeksi suosikki-liikkeekseni nousseessa Japanilaisessa Miniso-myymälässä. Että eivät olleet hinnalla pilattuja nämä pyyhkeet. Kaupassa oli muutenkin kaikenlaista tarpeellista arkeen ja lisäksi myös tosi kivoja juttuja esimerkiksi tuollaisten kymmenvuotiaiden tyttöjen synttäreitä ajatellen :)

Tuliaisena kotiin suloiset käsipyyhkeet ♥


Ihailin..
.. Omaa kotimaatani ja kesän vihreyttä! Että jos oli vihreää Pekingissä niin on sitä täällä kotimaassakin. Niin ihana on aamulla herätä ja tepsuttaa kahvimuki kädessä terassille, tuoksutellen kesäilmaa. Pihallamme kasvava Päärynäpuu on puhkeamassa kukkaan ihan näillä hetkillä joten ehkäpä jo viikonloppuna pääsemme nauttimaan valkoisista kukista sekä huumaavasta tuoksusta. Äitienpäivälahjaksi saamani ruukkuruusu kukkii valtoimenaan ja sitäkin olen ehtinyt kuluneella viikolla ihastella useampaan kertaan. Kyllä kesä vaan on ihmisen parasta aikaa!


Piharuusu kukkii ja on tyytyväinen ♥



Tutkin & Selailin..
.. vähän matkatarjontaa tulevalle syksylle. Tämä ihan vaan siitä syystä, että koska emme tänä kesänä pääse nauttimaan pidemmästä kesälomasta lainkaan, on erinäisiä ajatuksia heitelty ilmoille vähän sieltä sun täältä. Koska New Yorkin matka on odottanut vuoroaan jo tovin jos toisenkin, on Big Apple tietenkin ajatuksissa ensimmäisenä mutta on tässä kaikenlaista ideaa nyt ajatuksissa. Alun alkaen meidän piti suunnata Amerikkaan jo toissa talvena mutta reissun peruuntuessa on haaveisiini jäänyt kytemään nimenomaan talvimatka tuohon unelmieni kaupunkiin. Tästä syystä luulen, että seuraavia syntymäpäiviäni vietetäänkin siellä, joten sen ajatuksen olen tältä erää jo hieman haudannut tulevalta syksyltä. Niinpä nyt varteenotettaviksi vaihtoehdoiksi onkin muotoutunut joko lähteä a)  syyskuussa perus-aurinko-löhölomalle etelän aurinkoon tai b) marras-joulukuussa muutamaksi viikoksi hieman kauemmas aurinkoon. Tässäpä sitä on ihmisellä taas mietittävää ja haaveiltavaa! Mutta haaveita ja unelmiahan täytyy jokaisella aina olla!


Mukavaista perjantaita & Aurinkoa päivään! 





keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

Watch & Read

En oikeastaan arjessa ehdi juurikaan katsomaan televisiota mutta yksi tapa ja tottumus minulla on; iltaisin nukkumaan mennessä katson aina jotakin Netflixistä. Tällöin on päivän oma hetkeni jolloin voin kääntää ajatukset offille ja sulkeutua pieneen viihdyke kuplaan. Aloitin jokin aika sitten katsomaan Sons Of Anarchya hieman epäillen, onko sarja lainkaan mieleeni, mutta kuinkas sitten kävinkään; olen joka yö riekkunut liian myöhään, koska en ole malttanut lopettaa katsomista. no senhän tietää, että aamulla herätessä väsyttää, iltapäivällä on pakko ottaa power napit ja illalla ei sitten taas ole väsyttänyt lainkaan. Varsinainen noidankehä ja kierre siis meneillään..



Lukulistalla on parhaillaan työnalla Liane Moriartyn Tavalliset pikku pihajuhlat, joka nimensä mukaisesti, on todella ollut työnalla. Tämä siksi, että on kyllä varsinaista tahkoamista tämän kirjan kanssa enkä oikein ole saanut purkkamaisesta juonesta mitään irti. Pienoinen pettymys siis tämä, sillä aikaisemmista kirjoittajan kirjoista olen tykännyt paljon. Muutenkin viime aikoina on tullut luettua tosi vähän. Kuten olen joskus ehkä maininnutkin, menee lukeminen minulla hyvin sykleissä; välillä tahkoan pari kolme kirjaa viikossa ja välillä taas menee hyvä kun kirja kuukaudessa. Nyt mennään selvästi tuota hitaampaa tahtia. Tästä tulikin mieleen, että täytyykin viikonloppuna laittaa Helmet Lukuhaaste- katsausta pitkästä aikaa kehiin! Viikonlopulle on toistaiseksi ainakin luvattu varsin mukavaa kesäsäätä, joten ehkäpä nappaan kirjan kainaloon ja siirryn paikkaan auringossa ♥

Loppuviikon tavoitteena onkin siis nukkua univelat pois ja päästä normaaliin päivärytmiin kiinni. Tosin, House Of Cardsin uudet jaksot hieman kutkuttelevat korkkaamattomina Netflixissä, joten saapa nähdä kuinka tässä käy :)

Pirtsakkaa keskiviikkoa ystäväiset!

maanantai 5. kesäkuuta 2017

Paikka auringossa

Mainiota maanantaita ystävät! Tälle viikolle on lupailtu kesäisen lempeää säätä ja sehän on kyllä enemmän kuin tervetullutta. Saimme vihdoin ja viimein viikonloppuna tehtyä hieman puutarha- ja terassihommia; trampoliini kasattiin omalle paikalleen ja sainpa jopa ommeltua uudet päälliset pihakalusteiden tyynyihinkin. Nyt sopii siis auringon ja lämmön tulla. Eilen kyllä hetkellisesti (siis silloin kun ei tuullut ja aurinko paistoi kohti kasvoja) tuntui kesältä ja vihdoin päästiin nauttimaan myös kesän ensimmäiset aamukahvit terassilla, parhautta!

Kesäkassi valmiina rannalle  ♥ 

Lauantaina laulettiin Suvivirsi ja toivotettiin hyvää kesälomaa koulukavereille tyttäreni koulun kevätjuhlassa. On se vaan aina yhtä haikeaa ja nostalgista kun pienet koululaiset kouluvuoden päättävät ja kirmaavat kesälaitumille. Ovat kyllä lomansa ansainneet vaikka pitkältähän tuo kesäloma kuulostaa. Haikeana muistelen niitä aikoja kun itse sai lomailla koko kesän.. Kesäloman kunniaksi lauantaina myös grillailtiin ja huomasimme siinä samalla ampiaisen ahkeroineen lomamme aikana grillin kanteen oikein mojovan pesän, hui! Niinpä sitten sunnuntaina pihalla pörräsi kiukkuinen ampiainen kun kaveri villisti koetti pesäänsä löytää. Täytyy toivoa, että tyyppi keksisi nyt jonkin toisen paikan kodilleen, sillä en hirveästi pidä kyseisistä pörisijöistä. Terassilautojen öljyäminen olisi ohjelmassa vielä seuraavien päivien viikkojen aikana ja sitten olisi paikka auringossa valmis.

Ihanaista alkanutta viikkoa Sinulle!



lauantai 3. kesäkuuta 2017

10 profiilikuvaa (ja tarinoita kuvien takaa)

Useissa blogeissa on viime viikkoina kiertänyt hauska 10 vuotta profiilikuvia, jossa jaetaan Facebookin profiilikuvia kymmenen vuoden ajalta. Tämä oli mielestäni hauska juttu ja toi itsellekin ihania muistoja vuosien takaa, joten tässäpä nyt minun kuvani ja tarinat kuvien takaa:


2007: Ensimmäinen profiilikuvani on otettu Palmasta, Mallorcan saarelta, jossa kyseisenä vuonna reissasimme useammankin kerran. Kuva on otettu aikaisin aamulla vanhalla juna-asemalla josta suuntasimme päiväretkelle jonnekin päin saarta. Jo aikaisin aamulla oli kostean kuuma ja piti hetki hengähtää juna-aseman penkillä ennen junaan nousemista.



2008: Tämäkin kuva on sattumoisin otettu Palmassa, tällä kertaa olimme reissussa kaksin ja tapasimme ensimmäisenä päivänä, heti hotellille saavuttuamme kaksi upeaa pariskuntaa, joiden seurassa rymysimme vietimmekin koko loman. Oli uskomaton sattuma, että samalle reissulle ja vieläpä samaan hotelliin, mahtui niin saman henkistä porukkaa, että tuntui kuin olisimme tunteneet aina. Edelleenkin olemme ystäviä ja välillä tulee muisteltua tätä huippu hauskaa reissua.




2009: Tämän kuvan olen ottanut silloisessa työpaikassani iltahämärässä kun odotin, että saisin sulkea putiikin. Muistan kuvaa ottaessa ajatelleeni, että onpa hyvä kun joku on keksinyt kännykät ja kamerat :) Työskentelin raskaus- ja äitiysaikana satunnaisesti pienessä kultasepänliikkeessä ja tykkäsin työstä valtavasti, mutta illan viimeiset minuutit vain tuntuivat matelevan välillä järjettömän hitaasti. Epätarkka kuva, mutta jotenkin siitä mielestäni paistaa kuitenkin elämän ilo ja onni!




2010 Lomailimme alku-keväästä Egyptissä ja profiilikuvaksi tätä hieman.. hmm.. omituista (?) yksilöä laittaessani, muistan Suomessa olleen älyttömän kylmä kevät ja halusin piristystä kuvalla, josta hehkuu lämpö. Sitä tämä minusta kuvastaa ja muistan vieläkin, kuinka pehmeää hiekka rannalla oli ja miten kauniilta värikkäät kalat kirkkaassa vedessä näyttivät. Egyptissäkin on tullut reissattua useampaan kertaan ja minusta on tosi sääli, että maailman tilanne on parhaillaan sellainen, ettei Egyptin taida lomamatkalle olla asiaa. Harmi, sillä minä tykkäsin tuosta hieman mystisestä maasta kovasti.




2011 Olimme koko suvun voimin hurvittelemassa Linnanmäellä ja jossakin välissä siskoni mies on tämä kuvan napannut. Meillä oli aikaisemmin tapana perheen kesken viettää Vappupäivää Lintsillä, mutta viime vuosina on siirrytty enemmän ja enemmän sisätiloihin, arvatenkin säästä johtuen. Nyt kun kuvaa katson, niin näyttää aivan siltä, kuin kuvassa toinen puoli päästäni olisi kalju.. Näin ei siis ole ollut mutta piti nyt sitten tämäkin mainita, hah!




2012: Kuvassa seikkaillaan Oslossa ja taitaapa kuva olla napattu vieläpä Oslon Oopperatalon katolta. Olimme ennen kuvaa saapuneet juuri Norjaan ja istahdimme ihan vain parille paistattelemaan päivää vuonon äärellä. Reissusta tuli lopulta yksi parhaimmista matkoista koskaan, sillä luvassa oli itse keksimämme ja -operoimamme Jo Nesbø:n kirjoista tutun poliisin, Harry Hole:n kotikaupunki-kierros. Vierailimme poliisisankarin kotitalolla, työpaikalla, vakio- baarissa sekä kaikissa mahdollisissa paikoissa, joita näissä suosituissa dekkareissa on koskaan mainittu. Koko viikonlopun oli armoton helle ja saimme jälleen kerran nauttia palan parasta Osloa, parhaimpien ystävien seurassa.




2013: Muistan kuvan ottohetken hyvin, sillä olin juuri saapunut kampaajalta. Olin vihdoin rohkaissut itseni ja pätkäissyt hiukseni lyhyemmäksi kuin koskaan ja pitihän siitä nyt kuva sitten ottaa. Tykkäsin lyhyemmistä hiuksista kovasti, mutta minut tuntevat tietävät, että maltan pitää hiuksia auki korkeintaan pari tuntia ja sitten sutaisen tukan kiinni. Niinpä tämä lyhyt malli oli hieman hankala, sillä sain sen juuri ja juuri kiinni, mutta sieltä ne sinnikkäät haituvat sitten valahtelivat yksitellen ja olisin tarvinnut kokonaisen pinniarmeijan ptääkseni hiukset nutturalla. Niinpä olen itselleni pyhästi luvannut, etten enää haikaile lyhyiden hiuksien perään.




2014: Kuva on otettu Roomassa, jossa vierailimme rakkaan ystäväperheen luona pariinkin otteeseen. Kuva taitaa kaulahuivista päätellen olla ensimmäiseltä reissultamme, jolloin oli tammikuu, mutta tällöin Roomassa oli jo ihan täysi kevät. Rakastuin Roomaan ja tiedän vielä palaavani tähän upeaan kaupunkiin, toivottavasti jo hyvin pian.



2015: Kuvasta paistaa ilo tunne siitä, että vietin parhaillaan ensimmäisiä kesälomapäiviäni. Loma oli juuri alkanut ja olo oli mitä parhain! Olimme viettäneet muutamia lomapäiviä uimarannalla ja muistan elävästi, kuinka nautin lämmöstä ja vapaudesta. Oli ihanaa viettää aikaa yhdessä ilman, että kenelläkään on kiire mihinkään. Näitä hetkiä selkeästi osaa arvostaa vielä näin vuosien jälkeenkin!




2016: Tämä kuva naurattaa minua vieläkin! Kuva on otettu viime kesänä Turkissa ja olimme juuri leikkineet tyttäreni kanssa Snapchatin eri filttereillä. Nauroimme vedet silmissä kaikille kani-kasvoille ja ihmettelimme mitä keksitään seuraavaksi. Tämä on edelleen profiilikuvanani Facebookissa ja saa ainakin toistaiseksi vielä ollakin. Ihanat hetket palaavat kuvaa katsellessa mieleen ja tässäkin kuvassa tykkään iloisuudesta ja kesäisestä väristä.

Saapa nähdä, millainen seuraava profiilikuva sitten on!

Loistokasta viikonloppua ja Onnea kaikille tänään valmistujaisiaan viettäville!


perjantai 2. kesäkuuta 2017

Viikkokatsaus vko 22

Huomenta Perjantaihin toverit! Täällä on palailtu arkeen ja loma on muisto vain.. Sellaisella kohinalla tässä on koko viikko kyllä menty, että tuntuu hassulta ajatella meidän vielä viikko sitten nauttineen Pekingin lämmöstä ja suur-kaupungin sykkeestä. Täällä ei siis ole ollut tietoakaan pehmeästä laskusta arkeen vaan suoraan hypättiin arjen pyörteisiin. Toisaalta parempi niin, muuten minä murehtijana ehtisin jo surkutella liiaksi päättynyttä lomaa :) Nyt sitten viikkokatsauksen pariin, olkaapa hyvät! Kuluneella viikolla..

Haaveilin..
Kesälomasta, jota ei tänä kesänä ilmeisesti ole lainkaan, ainakaan pidempää lomajaksoa ei tiedossa näillä näkymin ole. No, ehtiihän sitä sitten syksymmälläkin. Vastahan tässä talvilomasta nautittiin (vai oliko se sittenkin vielä viime kesän viimeinen lomaviikko..) Samalla loin hieman kaihoisia silmäyksiä kesävaatteisiin, joita pesun jälkeen viikkailin vaatekaappiin. Saapa nähdä, kuinka suurelle käytölle sandaalit ja hihattomat paidat tänä kesänä pääsevät. Toivon hiljaa mielessäni, että saisimme pitkän sekä kauniin kesän.

Kesä ja kesävaatteet ♥
Unelmoin..
Minä saatoin hieman selailla erilaisia matkavaihtoehtoja tulevalle syksylle mutta mitään en myönnä. Onkohan se niin, että mitä enemmän matkustaa, sitä enemmän matkakuume nousee? Luulen huomioineeni tällaisen seikan, sillä jos on pidempi aika ettei ole ollut reissussa niin sitä jotenkin unohtaa sen tunteen, kuinka ihanaa matkailu on. Ja sitten taas silloin, kun on palannut reissusta ja päällä on pahimman luokan matkanjälkeismasennus, niin sitä ikäänkuin vahingossa ajautuu tutkailemaan erinäisiä matkavaihtoehtoja.. On se petollista hassua..

Halasin..
Ystäviämme Pekingissä kun kotiinlähdön aika sunnuntai-aamuna koitti. On niin sydäntä särkevää aina lähteä tai jäädä (en tiedä, kumpi on pahempaa), mutta parasta on se, että aina tietää pääsevänsä takaisin ja pianhan me taas tapaamme, tällä kertaa ihan täällä koti-Suomessa. Koiraherra Charlie sai pari extra-rapsutusta, sillä hänet näemme vasta sitten, kun seuraavan kerran matkaamme Kiinan suntaan, nyyh.

Ystävykset ♥
Palelin..
No palelin ja palelen. Missä se kesä on? Aamulla töihin lähtiessä näytti autonmittari +3 astetta, että haloo! Eihän ilmoille, säille tai lämpötiloille mitään voi, mutta vähän on pakko silti marista. Toivon todella, että kesä olisi kaunis ja jos ei nyt kuuma niin edes siedettävän lämmin. Siis kesäinen, ei talvinen. Sellainen, että voisin tepastella pupusandaaleillani enemmän kuin kaksi kertaa.


FunnyBunny ♥

Laukkasin.. 
Tiistaisella ratsastustunnillani mentiin kovaa eli laukattiin oikein olan takaa. Tai siis oikeammin, minä ja uljas ratsuni Riina vasta hieman kokeilimme muutamien askelluksien verran mutta sehän riitää! Riina toki olisi konkarina laukannut harja hulmuten pitkäänkin, mutta ratsastaja se hieman toppuutteli. Parasta kuitenkin oli, että minä pysyin selässä ja laukka oli tällä kertaa ihan suunniteltua. Ratsastustuntini oli kerrassaan ihana ja onnistumisen ilo se vasta mieltä piristääkin! En meinaa malttaa odottaa ensi viikkoon!

Selasin..
Valokuvia joita Kiinassa tuli otettua valtava määrä. Tykkään edelleen hurjasti aidoista paperisista valokuvista ja aikomuksena onkin teettää osa kuvista ja asetella albumiin. Tykkään kuvien katsomisesta, mutta mielestäni niistä saa enemmän irti (ja sen oikean fiiliksen), jos samalla voi hypistellä ja kosketella kuvia käsin. Pandanallet, joita Pekingissä ihastelimme, naurattivat kuvia katsellessa edelleen ja heistäpä taisikin tulla otettua enemmän kuvia kuin Kiinanmuurista konsanaan :)

Pandat ♥

Pirtsakkaa Perjantaita ystävät!