New York - Big Apple, osa 1

Voi New York minkä teit! Unelmien matkakohde todella oli sitä mitä ajattelin sen olevankin! Koska kerrottavaa on paljon jaan nämä New Yorkin matkapäiväkirjat useampaan osaan. Tässäpä ensimmäinen osa; matkan suunnittelua ja ensi tunnelmia.

Kuten joku ehkä saattaa muistaakin, on New York ollut haaveideni matkakohde ihan lapsesta asti. Amerikan muut kaupungit tai kohteet ylipäätään eivät koskaan ole herättäneet minussa samanlaista intoa kuin nimenomaan New York. Edelleenkään en voi edes itse ymmärtää, miksi vei näin kauan päästä kaupunkiin, jossa sanotaan kaiken olevan mahdollista ja joka ei nuku koskaan!? Viime kesänä, kun uusi työpaikkani varmistui ja mieheni saavutti yhden unelmansa Tukholman maratonin myötä, päätimme, että toteutukoon nyt myös tämä unelmamatka kun kerran vauhtiin on päästy.

Näkymä Manhattanille on satumainen ❤

Matkustusajankohdaksi valikoitui marraskuu ihan siitä syystä, että halusimme päästä edes hetkeksi pois Suomen harmauttaa ja ankeutta (marraskuu on paskin kuukausi ikinä!) ja lisäksi toiveena oli nähdä Central Parkin upea väriloisto. Lennot varasin syyskuussa ja tällöin aloitin myös hullun hotellien tutkailun. Olin hyvin tietoinen, että hotellia ei tuosta kaupungista halvalla saa kaiketi koskaan mutta silti tuli pienoisena yllätyksenä että hotelliyöt todella ovat niin kalliita! Lisäksi kammosin hulluna ajatusta mahdollisista luteista, joten en uskalla edes lähteä veikkaamaan, kuinka monta tuntia (tai viinilasillista..) tähän hommaan lopulta tuli kul(a)utettua.. Onneksi tykkään tutkia matkakohteita etukäteen! Eli vinkkinä nyt vielä kaikille jotka mahdollisesti reissua ovat suunnittelemassa, kannattaa varautua ja varata aikaan tutkailuun.

Lopulta päädyimme ottamaan kaksi ensimmäistä ja kaksi viimeistä yötä Brooklynista ja kuusi välipäivää/ yötä Manhattanilta, tarkalleen ottaan 36 askeleen päässä Times Squarelta. Askeleiden määrä tuli laskettua useampaankin kertaan :) Itse asiassa emme varanneet viimeisiä Brooklynin öitä kuin vasta viimeisenä Manhattanin päivänä jolloin päätimme, että haluamme ehdottomasti viimeisiksi NYC-päiviksi takaisin Brooklyniin. Brooklyn taisikin jo heti ensimmäisinä päivinä sulattaa jokaisen meidän perheen matkalaisen sydämen ❤️

Welcome to Brooklyn!

Lentomme laskeutui JFK:n kentälle puolen päivän aikoihin ja yllättävän nopeasti selviydyimme maahantulomuodollisuuksista sekä passivirkailijan kysymyksistä jota sitäkin olin hieman ehtinyt etukäteen jännittää. Miksei kukaan muuten kerro koskaan juurikaan mitään tästä haastattelusta?! Kaikki aina vain jotenkin ohittavat tämän aiheen mutta kyllä minua ja tytärtäni etenkin jännitti vähän etukäteen mitä tuleman pitää. No, takaisin aiheeseen; en tiedä onko käytäntö aina niin, että lasten kanssa matkaavat menevät koko perhe/ seurue samaan aikaan virkailijan luokse eivätkä siis yksittäin, mutta näin oli meidän kohdalla. Virkailija kysyi tasan nimemme yksitellen jokaiselta ja kysyi miksi olimme tulleet ja that's it. Tervetuloa ja Tervemenoa! Että jos tämä tällaista aina on niin nyt ymmärrän kyllä hyvinkin ettei tästä nyt oikeasti tarvitse stressata 😄

Otimme kentältä taksin ja matka kohti Brooklynin hotellia alkoi. Hotellimme Hampton Inn Brooklyn Downtown sijaitsi aivan Manhattan Bridgen kupeessa ja tykkäsimme siitä heti ensinäkemältä kovasti! Hotelli valikoitui alun alkaen siitä syystä, että ounastelin seuraavana aamuna herätyksen koittavan reippaasti ennen kukon kiekaisua jolloin olisikin oiva mahdollisuus päästä nopeasti Brooklyn Bridgelle ihastelemaan auringon nousua. Ja juuri näin siinä lopulta kävikin; muu perhe nukahti tuloiltana kello kuusi, minä sinnittelin fiilistellen unelmani toteutumista ja katsellen Manhattanin siluettia vielä tovin mutta veikkaanpa ettei kahdeksan jälkeen illalla huoneestamme kuulunut muuta kuin tasaista tuhinaa..

Auringon nousua Brooklynin suuntaan ❤

Ensimmäisen aamun (?) herääjä meistä kolmesta taisin olla minä ja kuten arvata saattaa, kello näytti aamu neljää. Muistelin edellisenä päivänä nähneeni hotellin ala-aulassa kahvibaarin, jossa oli hotellivieraille tarjolla kuumia juomia 24/7 ja koska minusta ei ole mihinkään ennen kun saan kahvin käteeni, vetäisin tennarit jalkaan ja suuntasin alakertaan. Kuuma kahvimuki kädessäni astahdin ulos kurkistamaan joko aurinko kohta nousisi mutta hyvin pian huomasin olevani vielä hieman aikaisessa, kröhöm, joten palasin huoneeseen jossa muukin perhe oli jo täydessä terässä ja tällingissä. Nauratti, kuinka hyvin paikkansa pitää se kaikkien kertoma aikainen ensimmäinen aamu New Yorkissa. Viiden jälkeen aloimme hipsiä kohti Brooklyn Bridgeä ja aika pian huomasimme, että tulossa olisi aurinkoinen joskin kylmä sekä tuulinen päivä joten pipoa sai vetää korville ja hanskoja sormille.

Auringon ensisäteiden kohotessa taivaanrantaan oli näky unohtumaton! Tuohon aikaan ei meidän ja poliisien lisäksi liikkeellä ollut montaakaan ihmistä ja saimme hyvinkin rauhassa nauttia ensimmäisestä aamusta Isossa Omenassa ja ihailla nousevaa aurinkoa sydämemme kyllyydestä. Taisi siinä muutama kyynel poskelle vierähtää kun auringon säteet heijastivat pilvenpiirtäjien lasiseiniin. Unelmat käyvät toteen, ajattelin kun suuntasimme parin tunnin fiilistelyn jälkeen kohti aamupalapöytää. Tästä tulisi hyvä päivä!

Dreams come true ❤