lauantai 3. kesäkuuta 2017

10 profiilikuvaa (ja tarinoita kuvien takaa)

Useissa blogeissa on viime viikkoina kiertänyt hauska 10 vuotta profiilikuvia, jossa jaetaan Facebookin profiilikuvia kymmenen vuoden ajalta. Tämä oli mielestäni hauska juttu ja toi itsellekin ihania muistoja vuosien takaa, joten tässäpä nyt minun kuvani ja tarinat kuvien takaa:


2007: Ensimmäinen profiilikuvani on otettu Palmasta, Mallorcan saarelta, jossa kyseisenä vuonna reissasimme useammankin kerran. Kuva on otettu aikaisin aamulla vanhalla juna-asemalla josta suuntasimme päiväretkelle jonnekin päin saarta. Jo aikaisin aamulla oli kostean kuuma ja piti hetki hengähtää juna-aseman penkillä ennen junaan nousemista.



2008: Tämäkin kuva on sattumoisin otettu Palmassa, tällä kertaa olimme reissussa kaksin ja tapasimme ensimmäisenä päivänä, heti hotellille saavuttuamme kaksi upeaa pariskuntaa, joiden seurassa rymysimme vietimmekin koko loman. Oli uskomaton sattuma, että samalle reissulle ja vieläpä samaan hotelliin, mahtui niin saman henkistä porukkaa, että tuntui kuin olisimme tunteneet aina. Edelleenkin olemme ystäviä ja välillä tulee muisteltua tätä huippu hauskaa reissua.




2009: Tämän kuvan olen ottanut silloisessa työpaikassani iltahämärässä kun odotin, että saisin sulkea putiikin. Muistan kuvaa ottaessa ajatelleeni, että onpa hyvä kun joku on keksinyt kännykät ja kamerat :) Työskentelin raskaus- ja äitiysaikana satunnaisesti pienessä kultasepänliikkeessä ja tykkäsin työstä valtavasti, mutta illan viimeiset minuutit vain tuntuivat matelevan välillä järjettömän hitaasti. Epätarkka kuva, mutta jotenkin siitä mielestäni paistaa kuitenkin elämän ilo ja onni!




2010 Lomailimme alku-keväästä Egyptissä ja profiilikuvaksi tätä hieman.. hmm.. omituista (?) yksilöä laittaessani, muistan Suomessa olleen älyttömän kylmä kevät ja halusin piristystä kuvalla, josta hehkuu lämpö. Sitä tämä minusta kuvastaa ja muistan vieläkin, kuinka pehmeää hiekka rannalla oli ja miten kauniilta värikkäät kalat kirkkaassa vedessä näyttivät. Egyptissäkin on tullut reissattua useampaan kertaan ja minusta on tosi sääli, että maailman tilanne on parhaillaan sellainen, ettei Egyptin taida lomamatkalle olla asiaa. Harmi, sillä minä tykkäsin tuosta hieman mystisestä maasta kovasti.




2011 Olimme koko suvun voimin hurvittelemassa Linnanmäellä ja jossakin välissä siskoni mies on tämä kuvan napannut. Meillä oli aikaisemmin tapana perheen kesken viettää Vappupäivää Lintsillä, mutta viime vuosina on siirrytty enemmän ja enemmän sisätiloihin, arvatenkin säästä johtuen. Nyt kun kuvaa katson, niin näyttää aivan siltä, kuin kuvassa toinen puoli päästäni olisi kalju.. Näin ei siis ole ollut mutta piti nyt sitten tämäkin mainita, hah!




2012: Kuvassa seikkaillaan Oslossa ja taitaapa kuva olla napattu vieläpä Oslon Oopperatalon katolta. Olimme ennen kuvaa saapuneet juuri Norjaan ja istahdimme ihan vain parille paistattelemaan päivää vuonon äärellä. Reissusta tuli lopulta yksi parhaimmista matkoista koskaan, sillä luvassa oli itse keksimämme ja -operoimamme Jo Nesbø:n kirjoista tutun poliisin, Harry Hole:n kotikaupunki-kierros. Vierailimme poliisisankarin kotitalolla, työpaikalla, vakio- baarissa sekä kaikissa mahdollisissa paikoissa, joita näissä suosituissa dekkareissa on koskaan mainittu. Koko viikonlopun oli armoton helle ja saimme jälleen kerran nauttia palan parasta Osloa, parhaimpien ystävien seurassa.




2013: Muistan kuvan ottohetken hyvin, sillä olin juuri saapunut kampaajalta. Olin vihdoin rohkaissut itseni ja pätkäissyt hiukseni lyhyemmäksi kuin koskaan ja pitihän siitä nyt kuva sitten ottaa. Tykkäsin lyhyemmistä hiuksista kovasti, mutta minut tuntevat tietävät, että maltan pitää hiuksia auki korkeintaan pari tuntia ja sitten sutaisen tukan kiinni. Niinpä tämä lyhyt malli oli hieman hankala, sillä sain sen juuri ja juuri kiinni, mutta sieltä ne sinnikkäät haituvat sitten valahtelivat yksitellen ja olisin tarvinnut kokonaisen pinniarmeijan ptääkseni hiukset nutturalla. Niinpä olen itselleni pyhästi luvannut, etten enää haikaile lyhyiden hiuksien perään.




2014: Kuva on otettu Roomassa, jossa vierailimme rakkaan ystäväperheen luona pariinkin otteeseen. Kuva taitaa kaulahuivista päätellen olla ensimmäiseltä reissultamme, jolloin oli tammikuu, mutta tällöin Roomassa oli jo ihan täysi kevät. Rakastuin Roomaan ja tiedän vielä palaavani tähän upeaan kaupunkiin, toivottavasti jo hyvin pian.



2015: Kuvasta paistaa ilo tunne siitä, että vietin parhaillaan ensimmäisiä kesälomapäiviäni. Loma oli juuri alkanut ja olo oli mitä parhain! Olimme viettäneet muutamia lomapäiviä uimarannalla ja muistan elävästi, kuinka nautin lämmöstä ja vapaudesta. Oli ihanaa viettää aikaa yhdessä ilman, että kenelläkään on kiire mihinkään. Näitä hetkiä selkeästi osaa arvostaa vielä näin vuosien jälkeenkin!




2016: Tämä kuva naurattaa minua vieläkin! Kuva on otettu viime kesänä Turkissa ja olimme juuri leikkineet tyttäreni kanssa Snapchatin eri filttereillä. Nauroimme vedet silmissä kaikille kani-kasvoille ja ihmettelimme mitä keksitään seuraavaksi. Tämä on edelleen profiilikuvanani Facebookissa ja saa ainakin toistaiseksi vielä ollakin. Ihanat hetket palaavat kuvaa katsellessa mieleen ja tässäkin kuvassa tykkään iloisuudesta ja kesäisestä väristä.

Saapa nähdä, millainen seuraava profiilikuva sitten on!

Loistokasta viikonloppua ja Onnea kaikille tänään valmistujaisiaan viettäville!


perjantai 2. kesäkuuta 2017

Viikkokatsaus vko 22

Huomenta Perjantaihin toverit! Täällä on palailtu arkeen ja loma on muisto vain.. Sellaisella kohinalla tässä on koko viikko kyllä menty, että tuntuu hassulta ajatella meidän vielä viikko sitten nauttineen Pekingin lämmöstä ja suur-kaupungin sykkeestä. Täällä ei siis ole ollut tietoakaan pehmeästä laskusta arkeen vaan suoraan hypättiin arjen pyörteisiin. Toisaalta parempi niin, muuten minä murehtijana ehtisin jo surkutella liiaksi päättynyttä lomaa :) Nyt sitten viikkokatsauksen pariin, olkaapa hyvät! Kuluneella viikolla..

Haaveilin..
Kesälomasta, jota ei tänä kesänä ilmeisesti ole lainkaan, ainakaan pidempää lomajaksoa ei tiedossa näillä näkymin ole. No, ehtiihän sitä sitten syksymmälläkin. Vastahan tässä talvilomasta nautittiin (vai oliko se sittenkin vielä viime kesän viimeinen lomaviikko..) Samalla loin hieman kaihoisia silmäyksiä kesävaatteisiin, joita pesun jälkeen viikkailin vaatekaappiin. Saapa nähdä, kuinka suurelle käytölle sandaalit ja hihattomat paidat tänä kesänä pääsevät. Toivon hiljaa mielessäni, että saisimme pitkän sekä kauniin kesän.

Kesä ja kesävaatteet ♥
Unelmoin..
Minä saatoin hieman selailla erilaisia matkavaihtoehtoja tulevalle syksylle mutta mitään en myönnä. Onkohan se niin, että mitä enemmän matkustaa, sitä enemmän matkakuume nousee? Luulen huomioineeni tällaisen seikan, sillä jos on pidempi aika ettei ole ollut reissussa niin sitä jotenkin unohtaa sen tunteen, kuinka ihanaa matkailu on. Ja sitten taas silloin, kun on palannut reissusta ja päällä on pahimman luokan matkanjälkeismasennus, niin sitä ikäänkuin vahingossa ajautuu tutkailemaan erinäisiä matkavaihtoehtoja.. On se petollista hassua..

Halasin..
Ystäviämme Pekingissä kun kotiinlähdön aika sunnuntai-aamuna koitti. On niin sydäntä särkevää aina lähteä tai jäädä (en tiedä, kumpi on pahempaa), mutta parasta on se, että aina tietää pääsevänsä takaisin ja pianhan me taas tapaamme, tällä kertaa ihan täällä koti-Suomessa. Koiraherra Charlie sai pari extra-rapsutusta, sillä hänet näemme vasta sitten, kun seuraavan kerran matkaamme Kiinan suntaan, nyyh.

Ystävykset ♥
Palelin..
No palelin ja palelen. Missä se kesä on? Aamulla töihin lähtiessä näytti autonmittari +3 astetta, että haloo! Eihän ilmoille, säille tai lämpötiloille mitään voi, mutta vähän on pakko silti marista. Toivon todella, että kesä olisi kaunis ja jos ei nyt kuuma niin edes siedettävän lämmin. Siis kesäinen, ei talvinen. Sellainen, että voisin tepastella pupusandaaleillani enemmän kuin kaksi kertaa.


FunnyBunny ♥

Laukkasin.. 
Tiistaisella ratsastustunnillani mentiin kovaa eli laukattiin oikein olan takaa. Tai siis oikeammin, minä ja uljas ratsuni Riina vasta hieman kokeilimme muutamien askelluksien verran mutta sehän riitää! Riina toki olisi konkarina laukannut harja hulmuten pitkäänkin, mutta ratsastaja se hieman toppuutteli. Parasta kuitenkin oli, että minä pysyin selässä ja laukka oli tällä kertaa ihan suunniteltua. Ratsastustuntini oli kerrassaan ihana ja onnistumisen ilo se vasta mieltä piristääkin! En meinaa malttaa odottaa ensi viikkoon!

Selasin..
Valokuvia joita Kiinassa tuli otettua valtava määrä. Tykkään edelleen hurjasti aidoista paperisista valokuvista ja aikomuksena onkin teettää osa kuvista ja asetella albumiin. Tykkään kuvien katsomisesta, mutta mielestäni niistä saa enemmän irti (ja sen oikean fiiliksen), jos samalla voi hypistellä ja kosketella kuvia käsin. Pandanallet, joita Pekingissä ihastelimme, naurattivat kuvia katsellessa edelleen ja heistäpä taisikin tulla otettua enemmän kuvia kuin Kiinanmuurista konsanaan :)

Pandat ♥

Pirtsakkaa Perjantaita ystävät!


maanantai 29. toukokuuta 2017

Beijing on my mind ♥

Voi Peking ja Kiina, minkä meille teit! Sydän meinaa pakahtua kaikesta näetystä ja koetusta, eikä sitä oikein vieläkään meinaa ymmärtää, mitä kaikkea on tullut nähtyä. Peking tarjosi meille kyllä parastaan niin säiden, kuin vehreytensäkin puolesta; tänne on ehdottomasti palattava vielä uudestaan!



Kauniita kylttejä Pekingissä


En missään tapauksessa olisi odottanut näin kaunista ja idyllistä keskusta-aluetta tällaisessa suur-kaupungissa; kivoja kahviloita, ravintoloita, kauppoja ja kaiken keskellä paljon puita sekä uskomaton määrä kauniita kukkaistutuksia suihkulähteineen. Lisäksi tietenkin kaikki nähtävyydet joita Pekingissä todellakin riittää! Jokaiselle päivälle olimme suunnitelleet jotain uutta nähtävää ja koettavaa ja paljon kyllä tuli nähtyäkin. Suurin kiitos koko matkasta kuuluukin rakkaalle ystäväperheellemme! Ilman heidän vilpitöntä iloa ja halua esitellä ja näyttää meille heidän nykyistä kotikaupunkiaan, olisimme jääneet tosi paljosta paitsi. Kaunis kiitos siis maailman parhaimmasta lomasta sinne toiselle puolelle maailmaaa!  ♥  Olette rakkaita ♥  

Suihkulähde vilvoittaa kuumana päivänä :)


Loma on nyt takana ja on aika palata ruotuun niin työn, vapaa-ajan kuin bloginkin suhteen. Pekingistä tulossa juttua vielä myöhemmin kunhan saan kaikki tuhannet(!) kuvat käytyä läpi ja kasattua myös hieman ajatuksia. Kotona pyöri pesukone jo tunti laskeutumisen jälkeen ja koiraystävätkin pääsivät lepäämään tutulle kotisohvalle. Täällä siis arki asettuu uomiinsa taas pikkuhiljaa ja nyt on aika vuorostaan ihailla ja nauttia Suomen kesästä!


Hutongeilla Pekingissä


Vehreää & Virkeää uutta viikkoa kamut!


P.S. Edellisen viikkokatsauksen kuvatkin näkyvät nyt oikein. Pääset katsomaan niitä tästä.

perjantai 26. toukokuuta 2017

Viikkokatsaus vko 21

Heipparallaa ja ihanaista perjantaita ystäväiset! Saapa nähdä, miten tämä postaus puhelimella  onnistuu vai jääkö vain haaveeksi. Terveisiä siis Kiinasta, jossa parhaillaan lomailemme! Kulunut viikko on ollut kerrassaan ihana ja loma tullut tarpeeseen. Ystävien näkeminen vuoden tauon jälkeen on kerrassaan ihanaa ja joka hetkestä on kyllä nautittu täysin siemauksin. Mutta nyt tuttuun tapaan viikkokatsauksen pariin; Kuluneella viikolla..

Nautin..
.. Auringosta ja lämmöstä! Voi mikä ihana lämpö meidät vastaanotti Pekingin lentokentällä! Tätä on niin odotettu pitkän ja kylmän syksyn, talven sekä kevään jälkeen. Olen jo vuosia, vuosia sitten luvannut itselleni, että kuumuudesta tai lämpimästä säästä en valita, rakastan kuumuutta koko sydämestäni!

Yllätyin..
.. Pekingin vehreys ja siisteys yllätti minut kyllä täysin. En tiedä mitä olin odottanut miljoonien asukkaiden suurkaupungilta mutta ilmeisesti en ainakaan kaupunkia, joka on täynnä puistoja, pensaita ja kukkia. Aah, i'm in Heaven! Kaupunki, jossa samaan aikaan pääsee nauttimaan upeista nähtävyyksistä, hyvästä ruoasta, vehreydesta sekä shoppailusta, höystettynä vielä ystävien kaivattu seura, niin ei voi lomalta enempää toivoa! Tämä se vasta on elämää😊

Vehreys ja vihreys ♥ 




Ostoskelin..
.. No nyt on kuulkaa tullut kukkaron nyörejä availtu niin, ettei varmaankaan koko loppu vuonna tarvitse ostaa ainakaan yhtään vaatetta. Saatoin myös toteuttaa erään pitkän ajan laukkuhaaveenikin mutta siitä lisää ehkä joskus myöhemmin. Tuliaiseksi kotiin meillä on ollut tapana reissuiltamme tuoda aina yksi jääkaappi-magneetti (onko se edes sana?) ja magneetin ostin Kiinan Muurilla käydessämme. Lisäksi on tullut ostettua myös muutamia muita sisustustavaroita sekä tyhjennettyä on tainnut tulla sekä GAPin että Uniqlo'n myymälät. Että sitä pakkausoperaatiota taas innolla odottaen, kun kotiinlähdön aika kutsuu, hups..

Näin ja koin..

.. Ainakin näin jo edellä mainitun Kiinan Muurin, Kielletyn Kaupungin ja Taivaallisen Temppelin sekä paaaaaaaaaaaljon uutta ja ihmeellistä! Koska olemme reissussa koko perheen voimin, on näkemistä ja kokemista riittänyt myös ihan jokaiseen makuun. On käyty ihailemassa suloisia ja onneksi myös hyvinvoivan oloisia pandoja pandapuistossa, on shoppailtu tyttöjenjuttuja ostoskeskuksissa ja juotu kahvia Starbucksissa. Joskus joku on ihmetellyt, että mitä järkeä on matkustaa lapsien kanssa kun he eivät kuitenkaan muista tai tajua niistä jälkeenpäin mitään, mutta kyllä minä väitän, että matkailu antaa ihmiselle, isolle tai pienelle, niin paljon, että samaa ei voi koulussa tai työssa opetella tai oppia. On turhaa vähättelyä ajatella ettei lapsi oppisi kokemastaan tai näkemästään yhtä paljon kuin aikuinenkin. Meillä on sovittu, että kunhan koulusiat hoidetaan hyvin niin välillä voi sitten pyytää hieman lomaakin. Ja mitä siihen muistamiseen tulee, niin kyllä meillä puhutaan ja muistellaan ihan kaikkia yhdessä tehtyjä ja koettuja matkoja vielä vuosien jälkeenkin. Että kyllä ne lapset muistaa, monesti paremmin jopa kuin aikuiset.


Rakennukset ja temppelit olivat niin kauniita ♥ 


Ystävystyin.. 

.. Koiraherra Charlie toivotti meidät pusuin ja halein tervetulleeksi ystäviemme upeaan kotiin heti Kiinaan saavuttuamme. Tämä karvainen ystävä on mitä kiltein ja herttaisin ja auttaa selättämään myös omia koiria kohtaan tuntemani ikävän näin reissatessa maailman toisella puolen❤️

Koira-Herra Charlie ♥ 




Ihanaa perjantaita Pekingistä! 







maanantai 22. toukokuuta 2017

Summer 2017 must (to do) list

Kuten jo viikkokatsauksessa mainitsin, tein viime viikolla pientä listausta siitä, mitä kesällä 2017 ainakin haluan tehdä, nähdä ja kokea. Välillä tuntuu siltä, että kesälle tulee helposti asetettua kovia odotuksia ja sitten on hirvittävä kiire ehtiä toteuttaa kaikkia suunnitelmia, mitä mielessä tuli tehtyä. Niipä päätin, etten tänä kesänä aseta itselleni (enkä kesälle) suurempia paineita esimerkiksi rantakeleistä (sopii kyllä auringon paistaa vaikka joka päivä) tai pitkästä intiaanikesästä (hellekelit voivat kyllä puolestani jatkua lokakuulle asti, en pane pahakseni) mutta jotain pientä ajatusta listasin kuitenkin.


Kesä ♥




Summer 2017 must (to do) list:

Osta mansikoita pakastimeen (ja syö samalla maha mansikoita täyteen) Check!

Nauti illasta Liuskaluodon Skifferissä (ja herkuttele pizzalla & Kuohuvalla) Check!

Nauti kylmät juomat Kappelin sekä  Kämpin terassilla Vielä toteuttamatta :)

Käy konsertissa vaikkapa Altaalla Vielä toteuttamatta :)

Allas Sea Pool ♥


Ihaile Helsinkiä Tuomiokirkon portailta Check!

Käy iltauinnilla Löylyssä Uinti check, Löyly totetuttamatta :)

Osta hermeitä ja kävele päämäärättömästi ympäri kaupunkia kesäillassa Check!

Vieraile Porvoossa jäätelöllä ja jokilaivan kannella kahvilla Vielä toteutamatta :)


Porvoo ♥


Järjestä grillijuhlat Check!

Vietä päivä (tai kaksi) rannalla loikoillen Check!

Vieraile Helsingin lähi-saarilla Check!

Pelaa sulkapalloa auringossa Check!

Vie koiraystävät uimaan Check!


Kesäkoira ♥


Tee aikainen aamulenkki auringon noustessa horisonttiin Check!

Tassuttele paljainjaloin sateessa Check!

Käy saaristoristeilyllä Vielä toteuttamatta :)

Nauti kuin viimeistä (kesä)päivää! Check, Check, Check!

***


Mitä kesäsuunnitelmia sinulla on?



Ihanaa alkanutta viikkoa Kamut!

Summer nights ♥












lauantai 20. toukokuuta 2017

Appelsiini- suklaamoussekakku

Näin kesän korvilla on aika kaivaa leivonta tarvikkeet esiin ja koska juhlia, suurempia tai pienenpiä, tuntuu olevan harva se viikonloppu (jos ei jopa useita kertoja viikossa!), niin ajattelin jakaa yhden suosikki kakku-resepteistäni myös täällä blogin puolella. En itse ole lainkaan kermakakkujen ystävä vaan enmmänkin olen juusto- ja suklaakakku tyttöjä. Tätä kakkua on nautittu niin juhannusjuhlissa kuin joulupäivän illallisellakin, joten sopii siis useampaakin juhlapöytään. Kesäistä vivahdetta kakkuun tuo hento appelsiinin maku, joka ei kuitenkaan ole liian, noh appelsiininen? Tuoreet mansikat kruunaavat kakun kesäisissä juhlissa!


Appelsiini- suklaamoussekakku

Pohja

2   munaa  
1  dl  sokeria  
1  dl  vehnäjauhoja  
1  tl  leivinjauhetta  

Kostutukseen
1/2 dl  appelsiinitäysmehua

Täyte

3   liivatelehteä  
200  g  taloussuklaata  
5  dl  Vispikermaa  
1  dl  Maitoa  
1  rasia  (200 g) Appelsiini tuorejuustoa, esim. Valio  
3  rkl  sokeria  
(  3  rkl  appelsiinilikööriä , esim. Grand Marnier  )  

Koristeluun tuoreita mansikoita  

  


Valmistusohje

Aloita kakun valmistaminen vatkaamalla munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää siivilän läpi vaahtoon jauho-leivinjauheseos. Sekoita varoen. Kaada kakkutaikina pinnoitettuun voideltuun irtopohjavuokaan, halkaisija n. 25 cm. 
Paista 175 asteessa n. 15 min, kunnes kakkupohja on kypsä. Kumoa pohja hiukan jäähtyneenä. 

Pese vuoka. Aseta leivinpaperi vuoan pohjalle ja laita jäähtynyt kakkupohja takaisin vuokaan. 
Liota liivatelehtiä runsaassa kylmässä vedessä noin 5 - 10 minuuttia.
Sulata paloiteltu suklaa mikrossa välillä sekoittaen. Sekoita 3/4 dl kermasta suklaasulaan, kunnes seos on tasainen. Vatkaa loppu kerma löysähköksi vaahdoksi. 
Liuota liivatelehdet kuumaan maitoon ja jäähdytä haaleaksi. 
Sekoita tuorejuusto haalean suklaaseoksen joukkoon sähkövatkaimella. Lisää sokeri, likööri ja liivateseos. Lisää kermavaahtoon kevyesti sekoitellen, älä vatkaa.
Kostuta pohja. Kaada täyte vuokaan kakkupohjan päälle. 
Anna kakun hyytyä mieluiten seuraavaan päivään jääkaapissa. 
Irrota appelsiini-suklaamoussekakku varovasti vuoasta ja koristele tuoreilla mansikoilla.



Ja koska kakku katoaa aina ennen kuvauskaluston paikalle saapumista
parempiin suihin,
toimii mansikka tällä kertaa kuvausrekvisiittana :)





perjantai 19. toukokuuta 2017

Viikkokatsaus vko 20

Makoisaa ja vihdoin myös lämmintä perjantaita kaverit! Päivistä parhain on täällä taas ja havahduin eilen siihen, että koululaisillahan alkaa kesäloma ihan tuota pikaa! Huh, miten viikot oikein vierivätkään! Ja koska olen sellainen murehtija, alkoi mielessä jo siintää sekin, että kesä on täällä nyt (oli ilmat sitten mitä hyvänsä!)  ja siitä tulisi ottaa taas kaikki ilo irti. Niinpä tein itselleni pientä to do -listaa tulevalle kesälle, tästä luvassa lisää ensi viikolla. Mutta nyt, viikkokatsauksen pariin. Kulunut viikko on aiheuttanut hieman haasteita aikataulullisesti ja tuntuu ihan todella siltä, että vasta oli maanantai. Mutta tänäänpä on perjantai, joten otetaan siitä kaikki ilo irti!


Valkovuokot viimesitelevät kevään ♥ 


Kuluneella viikolla..

Ymmärsin..
.. Että kesähän on nyt täällä. Ei huomenna tai ensi viikolla vaan nyt! Se, että kevättä ei oikeastaan ollut lainkaan (tai se oli vain epämääräisen lyhyt) on aiheuttanut sen, ettei oikein tajua nyt olevan jo toukokuu! Kesäkuu alkaa tuota pikaa ja koululaisetkin pääsevät kesälaitumille ihan jo muutaman viikon päästä. Lupasin siis itselleni, etten enää elä sään mukaan vaan sen mukaan, että nyt on kesä. Olen useampana vuonna huomannut kesän vaan hujahtaneen ohi ilman varoitusta ja niinpä nyt onkin aikaa kääntää kesä-mode päälle. Nyt nautitaan!

Muistelin..
.. Hymyssä suin muutaman viikon takaista Norjan matkaa. Reissu oli kertakaikkisen onnistunut ja sää suosi ihan viimeisen päälle. Ystäviä on aina ihana nähdä ja vaikka aika aina kuluukin äärettömän nopeasti, saa siitä jotenkin virtaa myös tulevaan. Matkasimme Osloon ihan sattumalta samalla lentokoneella Vaihda vapaalle -blogin Elinan ja Tomin kanssa ja kannattaa ehdottomasti käydä lukemassa heidän kokemuksiaan viikonloppu-reissusta Osloon. Hotellihuone heillä ainakin oli, sanoisinko, ihan kohdallaan ja upeat valokuvat tuovat myös tämän suosikki-kaupunkini esiin, mitä parhaimmalla tavalla.

Ilostuin..
.. Hurma-hepan paranemisesta! Hurmaavaakin hurmaavampi Hurma-heppa on ollut toipilaana jo pitkän tovin, eikä oikein tiedetty, miten tämän kaverin käy, mutta nyt vihdoin näkyy valoa tunnelin päässä ja ehkä jo ensi viikolla Hurma pääsee kokeilemaan, miten jalka kantaa ratsastajaa. Olen niin iloinen, että hän on toipunut hyvin, sillä Hurma on kovin kiltti ja pitää ihmisistä hyvää huolta, pieniä rapsutuksia ja herkkupaloja vastaan tietenkin :)

♥ Hurma ♥
Nauroin..
.. maha kippurassa kun mietin ja tutkin kaikkia mahdollisia sananlaskuja, mitä onkaan olemassa. Kirjoitin tästä jo täällä ja olisihan näitä erilaisia sananlaskuja ollut vaikka millä mitalla. Ehkäpä teen tähän joskus vielä jatko-osankin, sillä aika hulvattomiakin sanontoja on olemassa! Kuten: Ei ketään kukkaro kaulassa hirtetä tai Ei ne kaikki miehiä ole, jotka pöksyjä kantavat. Että joo..


Hermostuin..
.. Matkatavaroiden pakkaamiseen! Ensinnäkään en pidä pakkaamisesta ja toiseksi, olen äärimmäisen laiska pakkaaja. Tiedän, että koko homma veisi tehokkaalla työskentelyllä ehkä maksimissaan puoli tuntia mutta koska en pidä siitä, saattaa laukku odottaa tavaroitaan päivätolkulla. Sitten viime minuuteilla, kun oikeasti alkaa olla kiire, hermostun ja laitan laukkuun vähän mitä sattuu. Tässäkin siis kaiketi toimii sanonta pakko on paras muusa.. Ihme ja kumma on se, että koskaan ei mitään oleellista ole matkatavaroista puuttunut. Tosin, vaatetukseni on saattanut olla joskus hieman.. hmm.. erikoinen ja sellainen, etten ehkä normaali arjessa pukeutuisi vastaavasti.. Voisikohan tämän operaation pientä korvausta vastaan ulkoistaa jollekin? Matkatavaroiden purkamisessa sen sijaan olen hyvinkin tehokas; oli kotiintuloaika yöllä tai aamulla, tyhjennän laukun heti, vien tyhjän laukun varastoon ja pesukonekin on päällä alta aikayksikön. En ymmärrä itseäni..

Tältä pakkaus-operaationi yleensä näyttää. Ronskilla otteella vaan,
niin kyllä se kiinni menee.. 

Otin oppia..
.. Nuorimmasta koirastamme, joka kerta kaikkiaan osaa ottaa rennosti! Koirakaverit saivat viikonloppuna nauttia taas sydämensä kyllyydestä sekä vapaudesta, että raikkaasta maaseudun rauhasta anoppini luona, jossa kaverukset saavat aina kirmata vapaana ympäri maita ja mantuja. Kotiin tullessa nuorempi näytti vanhemmalle mallia kuinka relataan. Tästä sitä voisi itse kukin ottaa opikseeen; näin relataan raskaan päivän jälkeen:


Just relax!


Pirteää Perjantaita ja aurinkoista viikonloppua!