- Tyttäreni huumorintajusta ja taidosta keksiä asiasta kuin asiasta se iloinen puoli. Olen jo monta kertaa nauranut hänen kertomalle vitsilleen; Arvaaa mitä pesukone sanoi likapyykille? Tule tänne pyörimään! Hah hah. Oletteko huomanneet, että on olemassa ihmisiä, joilla on lasi aina vähän tyhjä ja sitten niitä, joiden lasi on yleensä aina täynnä? Tyttäreni onneksi (sekä minun että muiden) lukeutunee jälkimmäiseen. Aamupuhelumme päättyvät aina sanoihin olet rakas ja niin sinäkin.
- Aamukahvista, jonka tuoksuun saan jokainen arkiaamu herätä. Kun herätyskello (eli mieheni sekä muutama kappale koiria) herättää puoli viisi, en taatusti liikahdakaan jos nenääni ei tulvi vieno kahvintuoksu. Kahvinkeitin ladataan AINA jo illalla valmiiksi jolloin en usko itse kahvinkeiton olevan miehellenikään kertakaikkisen mahdoton homma. Ainakin näin haluan itselleni uskotella :)
- Hyvin kulkeneet lenkit, ratsastustunnit ja sulkapallopelit. Olen äärimmäisen kiitollinen siitä, ettei muutaman kerran vaivanneet penikat enää ole olleet vaivana. Todella ärsyttävä ja rajoittava vaiva joka muutama vuosi sitten vei lenkkitouhut useiksi kuukausiksi. Toivon todella, ettei tämä riesa uusiudu enää koskaan.
- Ihanista ihmisistä ympärilläni. Kun arki mennä rullaa kovaa vauhtia on läheisten merkitys varsin suuri. Rakkaita ystäviä löytyy niin työn- kuin vapaa-ajankin parista ja ihan jokaisesta olen sanoinkuvaamattoman kiitollinen.
- Siitä, että San Pellegrinoa saa vihdoin täältä Suomestakin sekä appelsiinin että sitruunan makuisena. Tätä on odotettu ja hypin lähes tasajalkaa kaupassa kun nämä pomppasivat eteeni, ihanaa!
Kiitollista keskiviikkoa Sinulle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun kommentoit ♥