perjantai 16. joulukuuta 2016

Viime hetken lahjavinkit

Monella meistä on päällimmäisenä tällä hetkellä mielessä joulu ja ehkäpä joillakin myös joululahjat. Listasin muutamia omia lahjasuosikkejani ja niitä, joita minä mieluusti omasta paketistani löytäisin tai minkälaisilla lahjoilla minä leheisiäni yllättäisin.

  •  Aineettomat lahjat ovat nostaneet suosiotaan turhan tavaran ehkäisemiseksi (Marie Kondon kirjoittamama Konmari on varmasti yksi vuoden luetuimpia kirjoja naisten keskuudessa ja miksei oiva lahja myös pukinkonttiin!) vuosi vuodelta ja mielestäni esimerkiksi elämyslahjakortti konsettiin, näyttelyyn tai vaikkapa Museoon on mukava tapa tuoda koko vuodelle uusia kokemuksia. Erilaisia lahja- ja vuosikortteja saa moneen paikkaan ja eritavoin räätälöitynäkin. Itselläni oli muutama vuosi takaperin Korkeasaaren kausikortti ja tuli muuten vierailtua eläinten parissa useampaan kertaan tuon vuoden aikana ja mikä parasta, eri vuoden aikoina kuin ehkä muuten olisi tullut käytyä.



  • Lahjakortti työmatkan varrella olevaan kioskiin tai kahvilaan ilostuttaa varmasti myös silloin, kun ei tunnu pirteältä tai arki muuten vaan painaa päälle. Itse ilahtuisin myös suunnattomasti esimerkiksi työtoverin kutsukortista lounaalle!

  • Erilaiset hieronta- , liikunta-, ja hoitolahjakortit ovat oiva tapaa osoittaa välittämistä ja niihin ei välttämättä tule itse mentyä niin usein kuin ehkä haluaisi, joten tämäkin lahja ilahtuttaa taatusti myös joulun jälkeen.




  • Viihteen ystävälle myös kuukausi- tai vuosilahjakortti esim. Netflixiin tai vastaavaan suoratoisto- palveluun tuo sekin iloa pidemmäksi aikaa.

  • Siivousapu esimerkiksi ikkunanpesuun tai suurempaan vuosisiivoukseen on toisen huomioimista parhaimmillaan ja avusta tuskin kukaan haluaa kieltäytyä, Myös erilaisia siivuouspalveluja tarjoavia yrityksiä löytyy runsain määrin, joten välttämättä itse ei tarvitse edes apua tarjota jos siihen ei ole mahdollisuutta. Tosin, ikkunanpesun yhteydessä voi samalla viettää laatuaikaa ystävän, äidin tai naapurin kanssa, joten siinä saa molemmat osapuolet ainakin sekä hyvän seuran että mielen!


  • Itse leivotut piparit, karkit tai lempiherkut lasipurkissa tai ulkolyhtyyn aseteltuna kera kauniin kynttilän, tuo pimeisiin iltoihin lämpöä ja valoa. Lempi- teellä tai kahvipavuilla täytetty muki on myös mainio keino muistaa kuumien juomien ystävää.



  • Nastalenkkarit paljon ulkoilevalle läheiselle muistuttavat varmasti aina lenkkeillessä lahjan antajasta 
  • Lämpöiset villasukat tai yöpuku/ oloasu kuuluu omiin joka joulun toivelahjoihini
  • Uusi kirja, elokuva tai suosikki-sarja dvd-boksin muodossa sopii kotona viihtyvälle mainiosti
  • Pullo lempituoksua tai suihkugeeliä on myös yksi joka joulun toivottu suosikki- lahja
  • Läheistä voi muistaa myös antamalla lahjan sellaiselle, jolla lahjaa ei ole. Erilaisia hyväntekeväisyyskeräyksiä löytyy nykyään onneksi myös pienemmiltä paikkakunnilta tai ainakin lahjoitus on mahdollista suorittaa internetin kautta

Tässäpä muutamia vinkkejä Pukinkonttiin. Osa varmasti oli sellaisia, joita tulen tänä vuonna pukinkonttiin sujauttamaan itsekin. Onko sinulla lahjatoiveita, jotka pysyvät toivelistalla vuodesta toiseen?

keskiviikko 14. joulukuuta 2016

Kehu, kannusta ja kiitä

Perjantai-kaupoilla käydessäni eräs lempikauppani myyjä huudahti perääni, että voi kuinka sulla on kaunis huivi tänään kaulassa. Olin ensin hieman hämmentynyt mutta samalla myös ilahtunut toisen kommentista. Mietin tapahtuneen jälkeen sitä, miten voi pienistä sanoista tai eleistä tulla hyvä mieli!

Kirjoitin vähän samansuuntaisesta aiheesta aikoinaan Facebookin status-päivityksen ja olen edelleen sitä mieltä, että pitäisi itsekin muistaa kehua ystävän kaunista neuletta tai uutta huulipunan sävyä huomattavasti useammin. Siitä tulee tosi hyvä mieli! Mielestäni jo ihan perus- käytöstapoihin kuuluu kiitos hyvästä palvelusta ja muu arkinen huomiointi, mutta voisihan sitä itsekin kehua, kannustaa ja kiittää useammin. Palautteen antaminen on monelle vaikeaa tai sitä ei tule välttämättä edes ajatelleeksi, mutta usein myös palautteeseen suhtautuminen on ehkä jopa palautteen antamista vaikeampaa. Jos työtoveri tai vaikkapa esimies kehuu hyvin tehtyä työtä, tulee sitä helposti vähäteltyä omaa aikaansaannostaan. Mutta mitä jos sitä palautetta ei koskaan saa? Osaako sitä arvostaa omaa tekemistään tai työtään jos ei kukaan huomio tehtyjä asioita tai saavutuksia.

Lähetin Saksalaiselle työtoverilleni kiitokseksi
Suomalaista suklaata, joulun kunniaksi.


Eräs läheinen työtoverini muistaa AINA antaa palautetta vaikka kyseessä olisi kuinka pieni asia. Minusta se on ihailtavaa ja minä puolestani muistan aina kiittää häntä annetusta palautteesta. Jo pienikin huomaavainen sana tai ele voi pelastaa toisen päivän. Ja ainakin se kannustaa jatkamaan ja yrittämään vieläkin enemmän.
Me Suomalaiset olemme vähän jäyhää kansaa ja sen taakse on kovin helppo piiloutua ajattelemaan, että se on jotenkin itseltä pois jos toista kehuu. Tässä on vähän sama kuin siinä, että minusta yksinkertaisesti on kivampi antaa lahjoja kuin saada niitä. Lahja kai se on omalla tavallaan se kiitoskin. Toki kuten aikaisemmin jo mainitsin, jos sitä palautetta ei lainkaan saa, mitä siitä sitten pitäisi ajatella.

Ystäväni lähettämän kukkakimpun korttiteksti


Eikä siihen pieneen arkiseen kehuun, kiitoksen sanomiseen, toisen tsemppaamiseen useinkaan vaadita muuta kuin pieni sana, lämmin katse tai vaikkapa halaus.


Suosikki-kauppani myyjälle lupasin toimittaa pienen kiitoksen useamman vaatekriisin-pelastamisesta seuraavan käyntikertani yhteydessä ja tämän lupaukseni meinaan lunastaa suklaarasian muodossa vielä tänään. Minusta on yksinkertaisesti mukavaa huomioida minulle hyvän mielen tuoneita, auliisti palvelleita ja iloisia henkilöitä ja haluan ehdottomasti kertoa se myös heille.

Mukavaa keskiviikkoa kaikille!

maanantai 12. joulukuuta 2016

Ystävyydestä (ja erinomainen baarivinkki Oslossa)

Kun paras ystävä asuu kaukana (kaukana ja kaukana, mutta kuitenkin niin, ettei toista voi nähdä ihan joka päivä) on tietenkin ikävä läsnä jatkuvasti, mutta olen myös päässyt vierailemaan hänen luonaan Norjassa lukuisia kertoja.

Keskimäärin käymme parhaan ystäväni sekä hänen perheensä luona Oslossa pari kolme kertaa vuodessa ja koska nämä ovat ystävän luona vierailuita, ei näitä reissuja oikein lasketa ulkomaanmatkoiksi koska ovat noh, lähes kotimaanmatkoja?
Nämä pitkän viikonlopun pituiset minilomat ovat oma hengähdyshetkeni ja näissä on parasta tietenkin ystäväni tapaaminen mutta myös se, ettei näin useamman reissun jälkeen ole enää pakko suorittaa jos ei siltä tunnu. Pakolliset nähtävyydet on nähty ja ei ole kiire mihinkään. Jokainen viikonloppu on kuitenkin ollut hyvin erilainen; On ollut Harry Hole -reissu (Kirjailija Jo Nesbon kirjoista tuttu sankaripoliisi Harry on kaikkien suosikki), yllätysreissu (ystävälläni ei ollut pienintäkään käsitystä tulostamme), Super Weekend -reissu (viikonloppu piti sisällään Norjan kansallispäivän, Euroviisufinaalin ja Jääkiekon MM-finaalin) sekä lumimyräkkä- reissu (emme poistunut ystäväni asunnosta koko viikonloppuna).

Edellisellä vierailullamme noin kuukausi sitten oli ohjelmassa syödä hyvin (se taitaa kyllä kuulua jokaiseen reissuun mitä suurimmassa määrin) ja hengailla "kotikulmilla", josta löytyy kyllä mainioita paikkoja, niin shoppailuun kuin istuskeluunkin. Yhdeksi lempipaikakseni on noussut  Aku Aku Tiki Bar -drinkkibaari, joka on sisustettu täysin uniikilla tavalla; katossa muun muassa roikkuu 9 metrinen kanootti, joka painaa noin 500 kiloa. Kanootti on tuotu Raivavaen saarelta vuonna 1956. Raivavae sijaitsee 630 kilometriä Tahitilta lounaaseen eli aikamoisen matkan on vene tehnyt määränpäähänsä.

Kanootti katosssa. Tämä kuva on lainattu Aku Aku Tiki -baarin sivuilta,
sillä lukuisista yrityksistä huolimatta, en ole onnistunut samaan kuvaa veneestä
ilman jonkun päätä tai käsiä.



Drinkit tässä baarissa ovat vertaansa vailla; en ole koskaan maistanut niin maukkaita ja kauniisti tehtyjä juomia. Aku Aku on kallis (mikäpä Norjassa ei olisi..) mutta täysin hintansa veroinen paikka! Tosin, tänne ei kannata ehkä kuitenkaan jättää tiskille pankkikorttia ts. piikkiä auki sillä useampi juoma tulee taatusti kalliimmaksi kuin yö hotellissa. Käymisen arvoinen paikka silti ehdottomasti on ja palvelu on tosi mukavaa ja ystävällistä. Drinkkejä sekoittavia baarimestareita on myös mukava seurata, niin ammattitaitoisesti juomat valmistuvat käden käänteessä.

Muutama kaunis ja niin hyvän makuinen juoma.


Mikäli liikut Oslon suunnalla niin Aku AKu Tiki Bar löytyy osoitteesta Meyersgate 32. Suosittelen lämpimästi!

Mutta takaisin vielä alkuperäiseen aiheeseen, ystävyyteen. Olen joskus miettinyt, että mitä jos asuisimme lähempänä toisiamme, tulisiko sitä vietettyä aikaa yhdessä useammin ja olisiko yhdessä vietetty aika yhtä arvokasta kuin nyt. On ollut mielettömän upeaa huomata, että vierailut toistemme luona ovat aina odotettuja ja niin kovin tärkeitä. Jos asuisimme lähekkäin, ei laatuaika ehkä olisi aivan samanlaista. En usko, että välttämättä näkisimme toisiamme sen usammin, sillä arki on kaikilla arkea ja sen on osoittanut jo sekin, että naapurissa asuvaa kummipoikaamme vanhempineen ei välttämättä tule nähtyä niin usein kuin haluaisi, koska aina ja kaikilla on arki. 

Olen äärettömän iloinen siitä, että olen saanut tällaisen ystävän elämääni ja kiitän siitä joka ikinen päivä! Ystävät ovat kultaakin kalliimpia ja vaikka heitä ei näkisi joka päivä, joka kuukausi tai edes joka vuosi, tiedän, että he ovat siellä. Se jos mikä on parasta!

Toinen, rakas ystäväni ja hänen perheensä asuu parhaillaan toisella puolella maailmaa ja heitäkin kaipaan jokaikinen päivä! Heidän luokseen on perheemme tarkoitus matkata mahdollisimman pian ja tiedän, että kun tapaamme jälleen, tuntuu kuin emme erossa olisi olleetkaan!

Lisäksi minua on siunattu lukuisilla muillakin ystävillä, näistä neljä loistokasta Ladya tapaan ensi viikon lauantaina Freaking Fabulous- ryhmän kokoontuessa saman pöydän ääreen. Näiden naisten seurassa ei taatusti tule tylsää!

♥ Kiitos ystävät, että olette!♥ 

lauantai 10. joulukuuta 2016

Viikon Parhaita Hetkiä

Viikko oli täynnä jouluisia ajatuksia johtuen varmaankin tiistaisesta itsenäisyyspäivästä. Pienenä kotonani oli tapana juurikin itsenäisyyspäivänä laittaa kyntteliköt ikkunoihin ja muutenkin aloittaa jouluvalmistelut. Silloin oli lupa alkaa odottamaan joulua ja ruveta laskemaan päiviä jouluaattoon. Tätä perinnettä olen kyllä nykyäänkin pyrkinyt noudattamaan, mutta aina en ehkä ole ihan malttanut odottaa itsenäisyyspäivään asti vaikka kuinka olen yrittänyt.. Alla viikon parhaita hetkiä, niitä jotka ovat tästä viikosta tehneet taas ikimuistoisen;

Sunnuntaina vietin pitkästä aikaa rauhallisen ja rentouttavan spa-hetken kotikylppärissäni. Olen jo pitkään suosinut Hollantilaisen Rituals- merkin kosmetiikka- ja kodintuotteista. Sopivan mieto ja miellyttävä tuoksu tekee lyhyemmästäkin kylpyhetkestä vähän paremman. Ritualsin kynttilöitä raahaan kassikaupalla ulkomaanmatkoilta tuliaiseksi itselleni. Tällöin itse matkojakin voi fiilistellä vielä pitkään myös itse reissun jälkeen!



Maanantai-iltana päätimme juhlistaa tulevaa tulevaa itsenäisyyspäivää valmistamalla itse sekä pastan että pastakastikkeen. Mikään ei ole parempaa kuin kotona tehty, pitkään ja rakkaudella haudutettu Ragù -kastike, itse tehdyn pastan seuralaisena! Pidän siitä, että pienin asioin voi tehdä arjestakin juhlan hyvän ruoan ja viinilasillisen avulla. Ei niin pientä juhlaa olekaan, etteikö sitä kannattaisi jotenkin juhlistaa!



Tiistai-aamuna vierailimme hautausmaalla ja veimme isäni haudalle joulutervehdyksen lyhdyn ja havujen merkeissä. Hautausmaalla on kyllä niin kaunista juhlapäivinä ja siellä mielikin rauhoittuu vaikkei kyseessä olekaan mikään varsinaisen iloinen paikka. Kotiin tultuani sytytin perinteen mukaan itsenäisyyspäivän kynttilät ikkunalle Suomen 99-vuotis juhlapäivän kunniaksi.




Torstaina lenkkeillessäni tuli ensimmäistä kertaa oikein jouluinen tunne, kun ulkona sateli hiljalleen lunta ja kuulokkeissa soi joululaulut. Oli niin liukasta että kiittelin mielessäni useaan kertaan miestäni joka aikoinaan lähes pakotti minut ostamaan nastalenkkarit. Nämä ovat osoittautuneet rumuudestaan huolimatta, maailman parhaiksi kengiksi talvella ja on ihana tunne, kun ei tarvitse pelätä liukastuvansa. Suosittelen kaikille, jotka vähänkään talvella ulkona liikkuvat. Jos jollakulla on muuten suositella hyviä (langattomia?) nappikuulokkeita, niin saa vinkata!




Perjantai on perinteinen Fredagsmys -päivä ja itse perjantaissa on aina vähän juhlan tuntua. Rakastan sitä tunnetta, että koko viikonloppu on vielä edessä ja ei ole kiire mihinkään. Lisäksi pidin etätyöpäivän ja sain viimeisteltyä työprojektin, jonka parissa on vierähtänyt tovi jos toinenkin viime viikkoina. Palkitsin itseni työpäivän päätteeksi kynsienlakkaus-operaatiolla, punaista kynsiin ja olen valmis viikonlopun viettoon!



Lauantaina eli tänään on ohjelmassa joulukorttien kirjoitusta. Löysin suloiset kortit viime viikonloppuisella SomiA LIVING -vierailullani ja en voinut vastustaa näitä, ei niin perinteisiä joulukortteja. Minulla on suuri tarve lähettää joulukortit läheisilleni ja usein saan ne kyllä kirjoitettua mutta se postiin vieminen on ehkä pariin otteeseen saattanut jäädä tekemättä. Tänä vuonna yritän ihan todella, sillä ovat nämä kortit niin ihastuttavia!




Lämminta ja mukavaa viikonloppua kaikille!

maanantai 5. joulukuuta 2016

Tätä et tiennyt minusta

Meillä kaikilla on omat kummallisuutemme ja välillä on ehkä ihan hyväkin, että jokaisella meillä on omat salaiset paheemme, mutta koska minusta elämässä pitää olla myös hauskoja hetkiä, on tällaisia aina kiva kuulla toisista ihmisistä. Tässäpä siis asioita, joita et ehkä tiennyt minusta:

  • Rakastan nukkumista! En vaan malta tehdä sitä niin usein kuin oikeasti haluaisin. Elämässä on kovin paljon muutakin tekemistä, että koen nukkumisen olevan vähän ajan tuhlausta mutta silti.. Se tunne, kun kääriytyy peittoon ja laittaa silmät kiinni, on jotain aivan käsittämättömän ihanaa!

  • Vihaan mandariinilta tuoksuvia ihmisiä. Siis se haju, joka ihmisessä on kun hän syö tai on syönyt mandariineja, on käsittämättömän kamala. Pidän ja syön itsekin mandariineja mutten voi niitä julkisesti syödä tämän vaivan vuoksi. Toivon todella, ettei kukaan muu tunne näin..

  • Yksin ollessani juttelen aina, siis oikeasti AINA! Juttelen joko koiralleni tai sitten keskustelen itseni kanssa., mutta juttelen kuitenkin. Ajattelen itseni kaiketi jotenkin kolmannessa persoonassa koska saan myös äärettömän hyviä vinkkejä itseltäni kun sanon asiat ääneen..

  • Vihaan talouspaperin hajua ja makua. Maistan ja haistan jos joku syömäni tuote on ollut talouspaperin päällä. Miksei hyvän tähden näitä tuotteita voida tehdä hajuttomina ja mauttomina, kysynpä vaan!

  • Kuuntelen aina musiikkia keskittyessäni johonkin. En vain osaa olla hiljaisuudessa. Paitsi aamukahvin aikaan, sillä se hetki on rauhoitettu vain itselleni. Silloin en juttele edes itseni koirani kanssa vaan se hetki on täysin minun.

  • Olen aina etuajassa. Kaikki talomme kellot puhelinta lukuunottamatta ovat etuajassa ja en voi käsittää, miten jotkut ihmiset voivat aina olla myöhässä. Menen muun muassa junalle aina ajoissa ja haron hiuksiani ihmisille, jotka juoksevat junaan viime tipassa. Miksi he eivät vain voi lähteä ajoissa!

  • Vihaan odottamista. Liittyy kaiketi jollain tapaa edelliseen mutta odottaminen on ehkä jopa kamalampaa kuin mandariini-ihmiset! Raivostun, kun joudun odottamaan liikennevaloissa autolla (en onneksi omista ajokorttia, joten en sentään mitä suuremmalla todennäköisyydellä haistattele kuin korkeintaan omalle puolisolleni), puhumattakaan siitä, että kaupan kassalla, turvatarkastuksessa tai ylipäätään MISSÄÄN joku tunaroi ajattelemattomuuttaan. Voisitteko siis hyvät kanssaihmiset etsiä lompakkonne ajoissa ja tutkia, onko käsimatkatavaroissanne nesteitä ENNEN kuin asetutte yllämainittuihin paikkoihin..

  • Rakastan hajuvesiä! Tuoksut tuovat mieleeni niin paljon muistoja ja voin tasan tarkkaan kertoa, missä olen ollut jotain tiettyä tuoksua käyttäessäni. En myöskään voi kuvitella lähteväni kotoa edes postilaatikolle ilman, että olen laittanut suihkauksen tuoksua. 

  • Pidän vähän hassuista ihmisistä. Ei kaiken tarvitse olla aina niin vakavaa ja tykkään ihmisistä, jotka näkevät asioissa sen hyvän puolen. Elämä on turhan lyhyt murehtimiseen ja harmitteluun. Shit happens ja elämä jatkuu.

Viimeisen kohdan kaikki minut tuntevat varmasti jo tiesivätkin, mutta oliko muita yllätyksiä? Kommenttiboxiin saa myös laittaa enemmän kuin mielellään omia erikoisuuksia. Luen niitä erittäin mielelläni!

Kivaa iltaa kaikille ja muistetaan iloita elämästä vaikka välillä pienetkin asiat tuntuvat ylitsepääsemättömän raivostuttavilta :)

lauantai 3. joulukuuta 2016

SomiA LIVING, Helmi Tuusulan sydämessä

Näin joulun lähestyessä ja lahjahankintojen ollessa kuumimmillaan, haluan vinkata ja samalla antaa hyvän kiertää. Tämä suosikki-listallani oleva myymälä sijaitsee lähellä asuinpaikkaani ja on ehdottomasti suosittelemisen arvoinen! SomiA LIVING on sisustus- ja lifestyle myymälä Hyrylän keskustassa Tuusulassa. Olen ehdottomasti kivijalkamyymälöiden kannattaja ja suosin pienyrittäjiä aina sen ollessa suinkin mahdollista.



Löysin myymälän muutama vuosi sitten ja tämän jälkeen olen aina tiennyt minne suunnata kun tarpeena on ollut keksiä pientä kivaa kotiin, lahja ystävälle tai ihan vaan tarve hakea inspiraatiota omaan sisustukseen. Suloinen ja äärettömän kauniisti sisustettu myymälä sijaitsee Hyrylän keskustassa, kirjaston kupeessa. Voisin itse ehdottomasti vaikka asua myymälässä, niin kauniisti tuotteet on aseteltu esille! Palvelu liikkeessä on aina ensiluokkaista ja ysävällistä, Tunne on vähän kuin kotiin tulisi :) Vinkkejä ja ideoita saa tarpeen vaatiessa puolin ja toisin. SomiA LIVING-verkkokauppa toimittaa tuotteita kaikkialle Suomeen, joten jos et satu liikkumaan itse myymälän suunnalla niin verkkokauppaan pääset vaikkapa suoraan tästä.



Tänään vieraillessani myymälässä en varsinaisesti ollut etsimässä mitään, mutta mieleeni tuli, että voisinkin samalla ostaa ystävälleni joululahjan. Lahjan sisältö pysyköön salaisuutena, sillä annan lahjan vasta tänään illalla kun tapaamme konsertin merkeissä Hartwall Areenalla. Terveisiä vaan ystävälleni Jennille ♥

Suosittelen lämpimästi pistäytymään paikan päällä SomiA LIVING- myymälään, osoitteeseen Koskenmäenpolku 4, Tuusula.

Kyseessä ei ole maksettu mainos vaan vilpitön halu kertoa tästä ihanasta helmestä lähellä kotiani.




perjantai 2. joulukuuta 2016

New York, New York

Unelmani on jo pitkään ollut suunnata otsikon mukaisesti, Atlantin taakse Isoon Omenaan. Ystäväni, Vaihda Vapaalle -blogin Elina kysyi viime kerralla iltaa istuessamme ja matkakokemuksia jakaessamme, miten kummassa en ole vielä tullut  siellä käyneeksi ja sitä tässä itsekin olen ihmetellyt! Aikanaan nuorempana syy taisi olla milloin aika, silloiset kalliit lennot ja mikä nyt kulloinkin mutta se, etten sinne vieläkään ole ehtinyt on myös itsestäni aivan käsittämätöntä, jopa anteeksiantamatonta.



Itse asiassa matka on ollut jo kertaalleen varattu, maksettu ja kaikinpuolin viimeisen päälle suunniteltu viime helmikuussa ja tällöin oli tarkoituksena juhlistaa mieheni syntymäpäiviä NHL-otttelun merkeissä, mutta kuten on huomattu, aina ei asiat mene ihan suunnitelman mukaan. Sairastuin tällöin vakavasti ja matka jäi jälleen kerran vain haaveeksi. Kieltämättä sairaalassa maatessani mietin kerran jos toisenkin, että voisin parhaillaan olla jossain aivan muualla, esimerkiksi Empire State Buildingissa tai Time Squarella.. No, turha sitä on kaivaa veistä haavassa kuten tunnettu lausahdus kuuluu, mutta sanonpahan vaan, että onneksi on olemassa matkavakuutus, joka nykyään toivottavasti löytyy jokaiselta enemmän tai vähemmän matkaavalta.



Nyt on vihdoin uusi reissu Atlantin taakse suunnitteilla ja parhaillaan mietinnässä on matkan ajankohta. Toisaalta olisi hienoa tehdä reissu alkuperäisen suunnitelman mukaisesti helmikuussa, viettää ystävänpäivä sekä molempien syntymäpäivät kaupungissa joka ei nuku koskaan ja tehdä niitä asioita, joita edelliselle helmikuulle oli suunniteltu, mutta toistaalta taas, kevät on monien kehuma ajankohta ja tuolloin voisi olla huomattavasti mukavampaaa talsia kaupungin katuja tai istahtaa terassille nauttimaan lasilliset. Vaakakupissa painaa myös se, että itseni aika hyvin tuntien, uskon rakastuvani tuohon kaupunkiin palavasti ja helmikuisen matkan voisi tällöin uusia sitten ehkä iisimmin jo heti tulevana kesänä, kun edellisestä matkasta olisi tällöin kulunut hieman enemmän kuin kuukausi. Toki syksyistä Central Parkia on myös kehuttu paljon joten ei kevät & syksy -yhdistelmäkään hullummalta kuulosta! Tosin, en vaan malttaisi odottaa toukokuulle asti, siihen kun on vielä niin monen monta kuukautta aikaa..



Nytpä kysynkin Sinun mielipidettäsi, milloin olisi paras ajankohta suunnata New Yorkiin? Kaikki vinkit ja kokemukset, ideat ja ehdotukset otan lämpimästi vastaan!


Huisin mukavaa Viikon Parasta iltaa kaikille!