Huhuu..

Tyhjän paperin pelko ja someähky. Niistäpä se on tämä blogihiljaisuus johtunut. Olen kuullut jonkun joskus sanovan, että mitä kauemmin on poissa kirjoittamisen ääreltä, sitä vaikeampaa siihen on palata. Tämä on tullut huomattua itsekin. Olen monen monta kertaa ollut sormet näppäimillä kirjoittamassa ja palaamassa  blogin pariin mutta jostain syystä ennen niin helposti soljuvat sanat eivät millään ole löytäneet tietään näytölle asti.

Viime kesänä yhtäkkiä vallannut suunnaton someähky vei maun kaikesta kirjoittamisesta ja samalla tuntui etten halua julkaista yhtään mitään missään kanavassa. Siitä se suunnittelematon blogihiljaisuus silloin alkoi ja jatkui aina tähän päivään asti. Joitakin satunnaisia otoksia olen näiden kuukausien aikana jakanut sosiaaliseen mediaan mutta hyvin harvakseltaan niitäkään. Olen paljon yrittänyt pohtia, mistä tämä ähky sai alkunsa enkä varsinaista syytä ole tälle kuitenkaan keksinyt. Ehkäpä näin kevään korvilla on hyvä aika kokeilla miltä kirjoittaminen taas tuntuu, sillä olen hieman ikävöinyt blogin pariin. Itselleni lupasin, että jos nyt en kokeile niin ei tarvitse kokeilla sitten lainkaan. Tässä sitä nyt siis ollaan.

Pitäisi aina muistaa, että elämä on tässä & nyt!

Mitäpä sitä sitten on lähes vuoden aikana tapahtunut? Kesän korvilla aloitin ainakin nykyisessä työpaikassani ja siinä sitä oli kuulkaas muutosta 12 vuoden jälkeen! Etenkin kun on itse tehnyt työtä jo vuosia rekrytointien parissa, ei sitä tule kovin helposti ajatelleeksi, miltä siellä pöydän toisella puolella tuntuu istua. Tai oikeasti kyllä tulee, sillä olen kaikissa vuosien saatossa pitämissäni työhaastatteluissa pyrkinyt aina asettumaan haastateltavan asemaan, jotta itse haastattelutilanne olisi molemmille mahdollisimman mukava. Mutta ei se silti ole lainkaan sama olla itse siinä haastateltavan penkissä kun kyse on mahdollisesti omasta tulevaisuudesta. 

Ehkä tällä työpaikan vaihdoksella oli oma osuutensa siihen etten halunnut huudella ylipäätään missään mitään, sillä aluksi jo ihan itse rekrytointiprosessi vei voimia henkisesti enkä hetkeäkään uskaltanut luottaa omaan osaamiseeni. Ainkaan minä en millään tavalla uskaltanut muuta kuin arvailla, että kuinka tässä koko hommassa käy. Onneksi kävi hyvin. Siitä olen ollut kiitollinen kaikkina näinä kuukausina ja edelleenkin lähes päivittäin mietin kuinka hyvin minun kävi! Jotenkin sitä 12 vuoden aikana entisessä työssä ehti jo liiankin kanssa turtua arkeen ja luottamus omaa osaamista kohtaan ei suinkaan vuosien myötä kasvanut vaan sitten kun tuli hetki jolloin oikeasti pitäisi osata kehua itseään, kertoa mitä osaa ja missä on hyvä, tuntui lähinnä siltä ettei sitä osaa yhtään mitään! Mutta on se vaan ollut ihanaa oppia uutta ja vähintään yhtä ihanaa on ollut huomata, että hei minähän oikeasti osaan! Maailman parhaimmat työkaveritkin sattuvat löytymään ilmeisesti meidän toimistolta, sillä voiko kukaan oikeasti tulla loman jälkeen töihin ja huudahtaa työpaikan ovelta, että onpa ihanaa olla takaisin! Meillä voi ♥

Työhyvinvoinnista sekä vapaa-ajan ja työn yhteensovittamisesta/ balanssista tulen vielä kirjoittamaan jossakin välissä lisää, sillä kyseinen aihe on monellakin tapaa koskettanut useampaakin läheistäni viime aikoina.

Työmatkalla Lapissa

Arjessa muuten kaikki rullaa varsin hyvin, uinti on edelleen (urheilu)harrastuksista suosikki numero yksi, kirjat edelleen arjen pakopaikka kiireen keskellä ja karvaiset koira-asukit vievät säästä kuin säästä huolimatta ulkoilun ja uusien lenkkireittien pariin. Jatkossa on siis entiseen malliin luvassa ainakin kirjasuosituksia, uusien kokemusten ja elämysten fiilistelyä ja ehkä jokunen elokuvatärppikin saattaa olla jopa luvassa.. 

Matkailu kulkee edelleen vahvasti vapaa-ajan ja lomien suosikkina joten matkajuttuja on luvassa varmasti jatkossakin. Viime syksyn upeimpana kokemuksena mainittakoon nyt tässä välissä vihdoin toteutunut haaveiden matka New Yorkiin. Siitä saatan laittaa vaikkapa matkavinkkejä jakoon tänne blogin puolellekin. Nykyisessä työssäni piipahdan satunnaisesti myös työmatkoilla joten  matkailujuttuja on luvassa siitäkin näkökulmasta katsottuna.

Tuttuun tapaan, kaikki kaunis arjen keskellä, oli sitten kyse ruoasta, käsitöistä tai musiikista, kulkevat kanssani arjessa tuoden hyvää mieltä, joten samanlaisella sillisalaatilla jatketaan kuin mihin edellisenä kesänä jäätiinkin.

Postaustoiveita, ideoita ja ehdotuksia saa toki kommenttiboksiin laittaa enemmän kuin mielellään!

Mukavaa olla takaisin, toivottavasti sinäkin olet!

Viikon parhaat; Hattaraa & Hajuvettä

Pirteää Pitkäperjantaita! Viikko vierähti kovin keväisissä tunnelmissa ja on ihan uskomatonta, kuinka nopeasti päivät vaan soljuvat eteenpäin ja tulevana sunnuntaina alkaakin jo huhtikuu ♥ Tervetuloa vaan, kevättä täällä jo onkin odotettu! Lisääntynyt valonmäärä on kummallinen asia kun tuntuu, että ihan kertaheitolla kaikki, siis myös ihmiset muuttuvat jotenkin iloisemmaksi, oletteko huomanneet samaa? Mutta nyt sitten niihin viikon parhaisiin hetkiin, niihin jotka erityiseti ovat jääneet mieleen;

Hattaraneule; Hyvin poikkeuksellisesti minulla on nyt hattaranvärinen neuletakki! Mietin ostopäätöstä pitkään lähinnä juuri tuon värin vuoksi sillä pinkki nyt vain ei suoranaisesti ole mitenkään vallitsevana värinä vaatekaapissani :) Tyttäreni kuitenkin kannusti vieressä ja lähes pakotti minut antautumaan hattaran vietellykselle, hah! No nyt se on minulla ja päällekin neule on päässyt jo useammankin kerran. Lisäksi neuletakin pehmeys tekee sen, että hattaraan on ihanan pehmeä kietoutua ja lisäksi juuri itse väristä tulee pakostikin hyvälle tuulelle. Tykkään!

Hattaraa & Höttöä :)

Uinti; Nyt kun on seitsemän viikkoa tätä uus-vanhaa harrastusta takana, on uintikertojen määrä viikossa asettunut neljään per viikko. Tämä on osoittautunut oikein passeliksi määräksi ja erityisesti tykkään uinnin helppoudesta; ei tarvitse varailla harrasteaikoja vaan sen kun vaan heittää kamat kassiin ja suuntaa uimahallille, helppoa kuin mikä! Työaikani mahdollistaa sen, että pääsemme hallille heti työpäivän jälkeen ja olemme jo kilometrimme uineet kun kello neljän ruuhka alkaa. Tämä on aika ihanaa etenkin sen vuoksi että uima-altaat ovat varsin tyhjiä tuohon aikaan päivästä ja radoilla saa polskia ilman suurempia ruuhkia. Lisäksi on ihanaa ehtiä kotiin ruoanlaittoon ja muihin kotiaskareisiin vielä kun nyt on valoisaakin. Viikonloppuisin taas, noh, rehellisesti sanottuna, minusta uimahallit voisivat avata ovensa silloinkin jo vaikkapa kahdeksalta mutta toki on kivaa myös viettää ja nauttia viikonloppuisin niistä ihanan hitaista ja rauhallisista aamuista ja suunnata uimaan heti kympin jälkeen. Aika win-win tilanne siis :)

Valoisuus; Tätä nyt vaan ei voi olla hehkuttamatta sillä tämä kellonsiirtojen myötä lisääntynyt valon määrä on vaan jotain ihan käsittämättömän kivaa! Lisäksi olemme viime aikoina päässeet nauttimaan suhteellisen paljon aurinkoisesta säästä mikä on kyllä taatusti saanut hymyn useammankin vastaantulijan huulille, Rakastan! Vielä kun tähän saataisiin himpun verran lämpöasteitakin lisää niin täällähän olisi jo kevät:) Mutta kunhan nyt edes paistaa, se riittää hyvin sillä aurinko jos joku tekee ihmismielelle ihmeitä!

Valoa, kevättä & kukkasia ♥

Kotimaiset dekkarit; Christian Rönnbackan Hautalehto-dekkarit ovat viime viikkoina vieneet mennessään! Se, että pitkästä aikaa tulee luettua sellaisia kirjoja, joissa henkilöiden ja paikkojen nimet ovat ihan supi-suomalaisia, tekee lukemisesta jotenkin simppeliä. Mutkaton tarinankerronta ja tutut paikat Porvoosta Tikkurilaan tekevät sen, että tarinaan voi ikäänkuin samaistua helpommin! Ja koska jo ylläkin mainittu harrastus vaatii myös veronsa, eikä unta ole liiemmin iltaisin tarvinnut odotella, etenee lukeminen hieman hitaasti, mutta juuri tällaista leppoisaa luettavaa voikin varsin hyvin lukea ihan vaikka sivun tai pari kerrallaan ilman että juonen ehtii unohtaa. Vahva suositus!

TV-sarja Karppi; No nyt! Vihdoinkin myös kotimainen rikossarja joka vetää ihan täysin vertoja muille pohjoismaisille kanssasisarilleen! Tätäkin olen katsonut jakson silloin ja toisen tällöin, vaikka mieli olisi tehnyt ahmia koko sarja kerralla, aika vaan ei oikein anna myöden! Silti tässäkin pysyy hyvin mukana ja vielä kun jokaisen jakson alussa tulee katsaus mihin edellisellä kerralla tulikaan jäätyä, niin mukana pysyy varmasti. Hyvät näyttelijät, tässäkin tutut paikat ja koukuttava juoni vie ihan mukanaan!

Uusi hajuvesi, Kloori; Ainoa huono puoli minkä uimisessa keksin on kloori. Ensinnäkin se saa ihoni kuivumaan ja kutisemaan niin että saan uinnin jälkeen suorastaan kylpeä kosteusvoiteessa. Sen lisäksi kloorin tuoksu tarttuu hitokseen paljon sekä hiuksiin, käsiin ja noh, ihan kaikkialle! Minusta tuntuu että vaikka kuinka pesisin ja puunaisin, tuoksun silti aina ihan uimahallille. Niinpä tässä ei varmaan tarvitse haaveilla uudesta kevät-tuoksusta, se  kun tulee jo ihan omasta (tai uimahallin) takaa. En ehkä tykkää..

Treffi-ilta; Siitä onkin jo hetki aikaa kun olemme oikeasti olleet mieheni kanssa ihan varsinaisilla treffeillä ja ihan kaksistaan. Viime lauantaina suuntasimme siis pitkästä aikaa ihan kaksin viettämään iltaa, ihanaa! Oli kerrassaan huippua oikein valmistautua yhteiseen iltaan ja tehdä jotain vain kaksin. Siis jotain muuta kuin niitä arkisia askareita, vaikka nekin ihania ovat. Jotenkin sitä itsekin asennoituu eri tavalla kun ajattelee, että kyseessä on treffit, tiedättekö? Turhaan ei ravintola Via Tribunaalin pizzoja oltu hehkuteltu, ne maistuivat täydellisiltä! Tykkäsin myös ravintolan sisustuksesta ja ravintolasta muutenkin tosi paljon. Tunnelma oli oikeastikin vähän kuin Italiassa, oikeasti siis ihan siellä paikan päällä. Toivon, että saisimme joskus viedä tänne rakkaat Roomalaiset (nyk. Kiinalaiset) ystävämme kanssamme illastamaan ♥ Näen meidät jo istumassa kylmät Prosecco-lasit kädessämme, iloisen puheen sorinan ympäröimänä, iltaa viettämässä. Kutsu on siis nyt lähetetty :)

Via Tribunaali taisi heittämällä mennä
Pizzerioiden ykköseksi :)

Tällainen viikko siis täällä on ollut! Paljon kivoja asioita, rakkaiden ihmisen ympäröimänä. Sellaista arjen ihanuutta! Parhaillaan keittiössä valmistuu ei pääsiäis-lammas vaan pääsiäis-peura, joten herkuista se ei taida tämäkään juhlapyhä jäädä kiinni :)

Ihanaa & Herkullista Pääsiäistä!

Viikon parhaat

Huomenta muruset! Kuuma aamukahvi käden ulottuvilla, peitto päällä ja villasukat jalassa. Makuuhuoneista kuuluu tasaista tuhinaa muun perheen nauttiessa vielä kauneusuniaan. Aikaiset arkiaamut tekevät sen, ettei vapaapäivinä tai lomallakaan osaa nukkua pitkään. Ajan myötä olen tosin oppinut rakastamaan näitä aamun hiljaisia hetkiä ♥ Minusta on ihanaa kun saa touhuta itsekseen ja nauttia hiljaisuudesta. Koiraystävykset odottavat kyllä heräyshetkellä ruokaansa hännät vimmatusti heiluen mutta heti maukkaan aamuaterian ja pikaisten pihatuoksuttelujen jälkeen kumpainenkin kaivautuu takaisin peiton alle. Olemmekin joskus vitsailleet että reiluja on nuo kaverit kun ensin herättävät ja sitten painuvat itse takaisin untenmaille :)

Viikko on ollut kerrassaan ihana! Lisääntynyt valonmäärä saa mielen kyllä niin keväiseksi että vaikka lunta on maassa vielä ihan kelpo määrä, on ilmassa kuitenkin hieman jo pienoinen henkäys ja odotus keväästä. Ensi yönähän muuten siirrytäänkin taas jo kesäaikaan joten sunnuntaina on sitten vieläkin valoisampaa, ihanaa!  Viikon parhaimmiksi hetkiksi valikoitui seuraaavat;

Burberry Weekend tuoksu;
Tämä kyseinen tuoksu on kulkenut matkassani jo monen monta vuotta ja tasaisin väliajoin palaan tähän tuoksuun. Nimikin sopii sattumoisin aika passelisti juuri tähän päivään :) Tämä kuuluu kevääseen ja joskus olen erehtynyt suihkaisemaan pullosta jonakin muuna vuondenaikana ja tiedättekö mitä, se ei tuoksu yhtään samalta! Niinpä kun männäviikon kauppareissulla olin haistavinani että joku kanssashoppailija tuoksui Weekendiltä, tuli ihan tunne että kevät on nyt saapunut ♥ Kotona kaivoin putelin esiin ja voi miten keväiseltä onkaan sen jälkeen tuntunut! Voiko nyt siis sanoa ihan virallisesti että kevät on täällä huolimatta siitä, ettei Pekka Pouta vielä(kään) kovin  keväistä säätä ennustellut..? Joka tapauksessa, ihana tuoksu edelleen, tykkään!

Kanervat;
Keväästä puheenollen, aika raukoilta näyttävät viime syksynä asettelemani kanervat takaterassilla.. Kädet jo syyhyää päästä puutarha- ja istutushommiin mutta nuo miinus kymmenen asteen pakkaset eivät taitaisi kukille tehdä kovin hyvää. Odotan kuitenkin jo malttamattomana, että saisin edes joitakin kevään värejä laittaa pihamaata ja terassia koristamaan. Saapa siis nähdä, maltanko pitää näppini erossa kukkakaupan valikoimasta kauppareissulla ja tyydynkö vain ihailemaan kanervan jämiä ruukuissaan.. Kukistakin nyt puheenollen; Joku jo ehti kysäisemäänkin että kuinka kävi helmikuussa ostamani Magnolian kanssa ja niin, kumpikaan oksa ei tuonut yhtään kukkaa, yhyy! En tiedä oliko syynä liian vähäninen valo vai missä mätti mutta ikäväkseni en päässyt kotona ihailemaan valtaisaa Magnoolia merta, höh! Mutta meinaan kyllä ensi keväänä yrittää uudestaan tai toki jos vielä satun tänä keväänä bongaamaan kukkakaupasta kyseisiä oksia niin ehkäpä kokeilen ja toivon parasta!

Selkärulla, auttaa vähän vaivaan kuin vaivaan!
En oikeasti tiedä, mikä tämän nimi on mutta meillä sitä kutsutaan selkärullaksi. Rulla on siis sellaisesta lasten uimapötkylästä(?) leikattu osanen, jota meillä käytetään selkäjumien avaamiseen. Ensimmäisen kerran olen tutustunut selkärullaan Osteopaatilla joka auliisti antoi vastaanotolta mukaani kyseisen kapistuksen ja siitä saakka tämä on helpottanut arkeani sekä avannut monen monet selkäjumit! Kuvaa tästä oli hieman vaikea saada mutta ehkäpä pääsette kärryille näin teksin ja kuvan yhteis-selityksellä:) Voin käsi sydämellä vannoa, että tämä piskuinen ja mitättömän näköinen rulla on taivaan lahja kaikille, joilla on taipumusta kipuilevien hartioiden tai lukkoon menevien lapaluiden kanssa. Tämä pötkylä kulkee mukanamme myös kaikilla matkoilla ja on ihan todella pelastanut monta huonosti nukuttua yötä. Rulla ei paina mitään, tosin se vie matkalaukussa hieman tilaa mutta silti olen vuosien saatossa jo oppinut, että se tila, minkä tämä laukussa vie, kannattaa siihen käyttää. Lihas- tai selkäjumit kun eivät katso paikkaa tai aikaa!

Dermalogican kasvohoitotuotteet;
Kuluneella viikolla lunastin syntymäpäivälahjaksi saamani kauneushoitolan lahjakortin ja samalla täydensin putsarivalikoimiani. Kasvot kiittävät, lompakko ei niinkään. Dermalogican tuotteet ovat heittämällä parhaita koskaan käyttämiäni tuotteita kasvojen ihonhoitoon mutta edellämainitusti myös hitokseen arvokkaita!  Onneksi nämä ovat hyvyytensä lisäksi myös super-riittoisia eikä hetkeen  taas varastoja tarvitse täydentää, mutta myönnän kyllä että taas kirpaisi kun kassalla ostoksiani maksoin, auts! Olen kuitenkin päättänyt, että kun kerran olen löytänyt iholleni sen oikean ja hyvän tavan hoitaa vähän oikukastakin ihoani, olen sopivista tuotteista valmis hieman maksamaan. Kun iho ja keho voi hyvin, on mielikin parempi!

Heppailua Ratsastuskeskus Ainossa;
Suht lähellä kotikulmia sijaitseva Ratsastuskeskus Aino on I H A N A ! Tänne suuntasimme viime sunnuntaina katsomaan ja fiilistelemään kisatunnelmaa. Itse kilparadoille ei meillä (vielä, heh..) ole asiaa mutta jo pelkästään kisojen katsomisesta tulee huikaisevan ihana olo! Tunnelma ja kyseinen paikka on sellainen, että vaikkei oikeasti edes koko lajista olisi kiinnostunut niin kahvila ja miljöö on tosi kivan tuntuinen ja mieluusti siellä nyt kahvin tai vaikkapa lounaan nauttii. Lasillinen Shampanjaa kisatunnelmassa, höystettynä hyvällä porukalla nostattaa taatusti viikonloppu-fiiliksen kattoon, sillä kuohuvaakin Ainossa on tarjolla :) Kerrassaan ihana paikka!

"Kyllä hän varmaan löysi sieltä jotain..?"
Vaikkei koirista aina oikein tiedä, mitä niiden päässä liikkuu, on tasan varma homma, että kun on ruoasta tai makupaloista kyse, siellä on myös koira(t) Tiistaina tullessani keittiöön kohtasin ylläolevan näyn. Koira viihtyi ja tuhisi varsin pitkään hieman öö.. omalaatuisessa paikassa ja ehkä myös omalaatuisessa asennossa. Tyttäreni sitten totesi, että kyllä hän sieltä varmaan löysi jotain ja näinhän se olikin. Apupöydän alle epähuomioissa tippunut karkki sai kaverin ihan todella työskentelemään ahkerasti ja sehän kannatti sillä karkki lähti kuin lähtikin parempiin suihin. Vanhempi koiraherra jäi tietenkin myös tuohon kyseiseen paikkaan ja -asentoon nauttimaan saalistaan, ettei koirakaveri pääse herkusta osingolle. Nauratti se, että ainakin hajuaisti on tallella eikä koiran kanssa kanssa väitellä siitä, onko jossain jokin herkkupala vai ei. Koira on varmasti oikeassa. Niin kuin tässäkin tapauksessa :)

Ihanaa viikonloppua murmelit!

7 kuvaa viikolta, vko 10

Pirtsakkaa perjantaita! Se on taas viikon paras päivä ja viikonloppu on edessä. Onnekseni olen saanut viettää tämän perjantain kotikonttorilla ja fiilistellä viikonlopun saapumista hieman rennommissa tunnelmissa. Työtä on siis kyllä riittänyt mutta jo se, ettei tarvitse aamutuimaan laittutua ja lähteä kiireellä yhtään mihinkään vaan päivän voi viettää halutessaan vaikka ihan verkkareissa ja villasukissa! Villasukat tulivat taas ihan tarpeeseen kun ulkona näyttää enemmän tammikuulta kuin maaliskuulta, höh! Aamu-uutisissa kylläkin sanottiin maaliskuun olevan virallisesti vielä talvikuukausi mutta ainakin maaliskuussa on jo lupa vähän odottaa kevättä saapuvaksi, vai mitä olette mieltä?

Puhelimeen on tällä viikolla tallentunut harmittavan vähän kuvia tai ainakaan sellaisia julkaisukelpoisia yksilöitä mutta onneksi juuri sen seitsemän kuvaa sain sentään napattua. Yhden kuvan otin kylläkin ihan vartavasten tätä kirjoitusta varten sillä halusin jakaa tv-sarja-vinkin myös täällä :) Mennäänpä siis itse asiaan ja tässäpä sitten tämän viikon otokset:

Messuilemassa:
Kuva päätyi puhelimeeni viime sunnuntaina kun olimme GoExpo-messuilla pyörähtämässä. Pisin aika odotetusti vierähti heppa- ja eläinpuolella mutta löytyihän tapahtumasta myös paljon muutakin katsotaavaa. Eniten itseäni nauratti, että otin sitten kaikista mahdollisista kuvattavista aiheista kuvan lehmistä :) Mutta nämäpä olivatkin mitä suloisempia yksilöitä ja tykkäsivät viettää aikaa toistensa lähellä, kuten kuvastakin näkee ♥ Kaverit tykkäsivät myös nuuhkia ihmisiä ja antoivatpa rapsuttaakin. Suloiset laamat ja alpakat eivät jostain syystä kuviin asti päätyneet vaikka niidenkin touhuja tuli tovi jos toinen seurattua. Messut itsessään olivat mielestäni varsin onnistuneet, kivasti järjestetty ja urheilulajejakin oli mukavasti laidasta laitaan!

Lounasruoka & samalla myös lounasvinkki:
Tässäpä vinkki kaikille, joilla on tapana ottaa omat eväät lounaaksi! Pyrin aina mahdollisuuksien mukaan ottamaan eväät jo kotoa mukaan työpaikalle ja yleisesti yritän parhaani mukaan hyödyntää vieläpä edelliseltä illalta jäljelle jäänyttä ruokaa. Välillä tapahtuu kuitenkin hairahduksia ja tulee sorruttua myös eineksiinkin.. Tämä pakastealtaasta löytyvä kasvisruoka vei kielen mennessään ja vei muuten samalla myös ykkössijan muilta kilpailijoilta (kuten äitien tekemältä kinkkupekoniruukulta) kerta heitolla! Jos en tietäisi, en välttämättä tajuaisi, että tämä on valmisruoka ja vieläpä vegaaninen. Kyseinen ruoka tulee ehdottomasti löytymään eväslaukustani myös seuraavan kerran kun olen lounasevästä vailla, nam! Kuva päätyi puhelimeeni kun työkaverillenikin suosittelin kyseistä ruoka-annosta :)

Tuttu tilanne?
Noh, tämän kuvan lähetin miehelleni kun kuva sattui eteeni facebookin uutisvirrassa. Nauratti se, että näinhän se meilläkin on harva se ilta kun toinen yrittää tulla nukkumaan :) Koirat kyllä tietävät ettei heidän paikkansa ole ainakaan toisen tyynyllä, mutta olen saanut myös vanhemman koiraherran kiinni (useammankin kerran!) siitä että hän käy vähän puolisalaa kurkkaamassa illalla/ yöllä, joko isäntäväki on nukahtanut ja voisi salaa hiipiä siihen tyynyjen väliin meidän keskelle. Kun toinen sitten on huomannut, että hei tuohan huomasi, lähtee hän viattoman näköisenä jalkopäähän pötkölleen.. Mutta niin, meillä siis koirat saavat nukkua sängyssä ja näin on aina ollut. Välillä toki saattaa hieman kiristää hermoja jos aamulla herää siihen, että kymmenen kiloa koiraa nukkuu rinnan päällä ja toinen yksilö on käpertynyt niin kiinni ihoon ettei happea meinaa saada :) Mutta kyllä ne myös lämmittävät, terveisin entinen palelija :)

Loisto sarja & sarjavinkki:
Ruotsalaiset ne osaa! Jälleen kerran varsin mainio pohjoismainen tv-sarja joka vei heti mennessään. Sarjasta vinkkasi hierojani ja kuinka ollakkaan, hänen arvauksensa siitä, että minä pitäisin sarjasta, osui täysin oikeaan :) Kyseessä on Solsidan-sarjan tekijöiltä, draamakomedia vankilasta vapautuneesta Sonnysta. Ihan loistava tarinankulku ja muutenkin oikein leppoisaa katsottavaa. Aloitin sarjan katsomisen viime viikonloppuna ja koko tämän kuluneen viikon olen haaveillut ehtiväni  takaisin sarjan pariin. Toivottavasti tänään ehdin (tai jaksan..) edes yhden jakson vilkaista ennen kuin silmäluomet illalla painuvat kiinni, ihan vaikka vaan perjantain kunniaksi! Sarja on katsottavissa ainakin Yle Areenasta mutta saattaa löytyä muistakin suoratoistopalveluista. Vahva suositus! Ja kiitos vielä loisto-vinkistä P!

Luomua sen olla pitää!
Tämä kuva liittyi tyttäreni koulutehtävään, jossa heidän tuli löytää kaupasta vähintään viisi luomutuotetta. Ja ei, en tehnyt tehtävää tyttäreni puolesta vaan otin hänen pyynnöstään ainoastaan kuvia kun oma puhelin oli jäänyt kotiin :) Niinpä sitten kuvasimme ja taisivatpa porkkanat päätyä lopulta myös ostoskoriin kuvauksen päätteeksi. Kesäisin saamme onneksemme kerätä kaikki tarvittavat vihannkset anoppini kasvimaalta mutta näin talvella kaupassa käydessä suosin aina mahdollisuuksien mukaan luomuvihanneksia. Porkkana on suuri lempparini ja se on myös karvaisten tovereiden suosikki! Kun porkkanankuoriminen alkaa (siis ihan siitä ensimmäisestä kuoren vetäisystä), ovat molemmat koirat salamana paikalla ja odottamassa omaa osuuttaan. Yleensä aina tämä innokkuus myös huomataan ja ystävyksetkin saavat oman osuutensa ♥ Vihanneksista puheenollen, onko jollakin vinkata hyvää mehustinta? Siis sellaista, joka oikeasti toimii ja on helppokäyttöinen? Kertokaahan kokemuksista kommenttiboksissa, sillä sellainen on tässä taloudessa ostoslistalla :)

Maailman paras keksintö: Uimalakki!
Miten sen vasta tajusinkin lukuisten itkunsekaisten takkutukan selvittämis-operaatioiden jälkeen! Siis sen, että maailmaan on keksitty uimalakki. Halleluujaa! Nyt on kyllä keksintö löytänyt käyttäjänsä ja saanut ainakin yhden uimarin iloiseksi. Rumahan lakki on kuin fan mutta eipä haittaa! Se jos tällainen silikoninen rumilus, joka tekee kantajastaan ihan munapään näköisen, estää tukan solmuun menemisen, on loistokeksintö. Ilolla olen tämän viiden euron ostoksen jälkeen taas tällä viikolla suunnannut uimahallille ja vetäissyt lakin ylpeänä päähän. Uimalakki rules! Jos siis joku muukin kamppailee märkänä takkuuntuvien hiusten kanssa on tässä oiva helpotus asiaan.

Ensiaputaidon pitäisi olla kansalaisvelvollisuus!
Minä olen nyt oman velvollisuuteni siltäosin kuin se ennakkoon on mahdollista, suorittanut ja vaikka tietysti toivon, ettei näitä taitoja tarvitsisi koskaan käyttää, tiedän ainakin osaavani tehdä jotain jos tarve niin vaatii. Työpaikallani järjestettiin kaksipäiväinen koulutus ja olipa muuten hyvä ja opettavainen kurssi! Näitä taitoja kun saattaa tarvita ihan kotioloissa tai kauppareissulla, puhumattakaan harrastuksista.. Minusta ensiapukoulutuksen pitäisi kuulua jokaisen yleissivistykseen sillä tiesitkö esimerkiksi, että on tilanteita, jolloin viranomaiset eivät käytännössä voi ehtiä paikalle auttamaan ennen kuin se on jo liian myöhäistä. Tällaisissa tilanteissa ainoaksi vaihtoehdoksi jää se, että paikallaolijoiden on autettava ja ainakin yritettävä tehdä jotain. Työpaikallamme on jo vuosia käynyt sama tuttu kouluttaja ja hän on eittämättä paras kouluttaja, jonka olen koskaan tavannut. Vaikka aihe on raskas, vaativa ja surullinenkin, niin hän osaa tehdä koulutuspäivistä mielenkiintoisia ja ikimuistettavia. Nyt on taas taidot päivitetty ja eilen illalla jalkaan ilmaantunut haavakin paikattu päivitetyin opein :)

Veikeää viikonloppua ystäväiset!

7 kuvaa viikolta, vko 8

Heipparallaa ja huikentelevan upeaa perjantaita! Olikohan nyt tarpeeksi raflaavasti aloitettu huomenen toivotus :) Näin se vaan on lomaviikko hurahtanut vaikka tokihan tässä on vielä koko viikonloppu edessä ja aikaa nauttia lomailusta kun sen syvimpään olemukseen nyt on kerrankin päästy! Bestikselleni eilen puhelimessa totesin, että vaikka alitajuisesti aina välillä tällaiset kotilomat, jolloin ei tarkoituksena ole suunnata muille maille lainkaan, saattavat aluksi hieman ainakin allekirjoittanutta ahdistaa, niin tällä kertaa ei kyllä ole ollut ahdistuksesta tietoakaan vaan koko kotiympyröissä vietetty loma on ollut oikeastaan varsin ihana ja oikein onnistunut! Koska viime viikon viikkokatsaus jäi loma-fiilistelyissä tekemättä, niin onkin sitten parasta hetimiten (kuka muuten muistaa menneiltä vuosilta tulleen keskustelu-ohjelman Ögonaböj-hetimiten?!) antaa kuvien (ja juttujen) puhua puolestaan:

Laukun uusi vetoketju: Ylläoleva kuva tallentui puhelimeeni siksi, että iloitsin aivan suunnattomasti laukkuni vetoketjun korjauksesta ja hehkuttelin sitä whatsupissa miehelleni. Vietimme hiihtolomaviikolla tyttäreni toiveesta kaupunkipäivää shoppaillen ja samalla ajattelin kysäistä kyseisen merkin liikkeestä, josko laukkuni rikkoontuneen vetoketjun saisi jollakin aikataululla korjattua. Yllätys olikin aikamoinen kun minulle kerrottiin, että korjaus onnistuu samantien ja vieläpä ihan odottaessa! Eipä ollut ilollani rajaa kun olin jo etukäteen vähän harmitellut sitä, kauanko korjaus kestää jos laukku joudutaan mahdollisesti lähettämään vaikkapa Ranskaan. Noh, pelkoni siis osoittautui turhaksi ja loistavan nopean sekä erittäin ystävällisen palvelun jälkeen hipsiessäni ulos myymälästä olin onneni kukkuloilla! Hieman minua kyllä hymyilytti kun korjaajasetä kulmiaan kohotellen katseli muutamaa laukusta törröttävää karannutta ompeletta (vai ommelta?) ja ilmeisesti tämä häntä siinä määrin häiritsi, että myös nämä ompeleet oli laukun takaisin saadessani korjattu :) Nyt laukku on siis kuin uusi, jihuu!

Synttärilahjaksi saamani lahjakortti: Muistaakseni kuva päätyi puhelimeeni syystä että olin lähettämässä lahjasta kuvaa bestikselleni. Saatoin kyllä unohtaa itseasiassa lopulta lähettää koko kuvaa kun puhuimmekin sitten puhelimessa mutta jokatapauksessa siinäpä syy kuvaan. Parhaan ystäväni äidiltä sekä tämän miesystävältä saamani lahjakortti kauneushoitoon ei olisi voinut osua paremmin maaliin (miljoona kertaa paremmin ainakin kuin Olympialaisten kiekot Suomen jääkiekkopeleissä!) ja tämä jos joku on lahja jota arvostan! Omaa aikaa, hetki rentoutuen ja hemmottelua itselle, sitä minä ainakin toivon ihan jokaiselle silloin tällöin. Olen äärettömän onnellinen, että perheeni saa olla ystävä myös bestikseni perheen kanssa ja vaikkemme välttämättä kovin usein kasvotusten tapaakaan, on aina yhtä ihanaa vaihtaa kuulumisia ja ylipäätään kuulua toisten elämään. Kaunis Kiitos vielä tätäkin kautta R & K! ♥ Lahjan ajattelin lunastaa parin viikon päästä ja nautin taatusti oikein antaumuksella :)

Eteisen seinällä roikkuvat sarvet: Nyt täytyi kyllä oikein kaivaa esiin jo päivämääräkin, milloin kuva on otettu sillä en itse yhtään saanut päähäni, miksi olen kuvannut eteisen seinällä roikkuvia sarvia, hah! Päivämäärää katsoessa tajusin, että ideani on varmaankin liittynyt siihen, kun samaan aikaan järjestelin pukeutumishuonetta ja kaipasin huoneen seinälle jotain, tietämättä kuitenkaan oikein mitä. Tämä siis liittyy kodin sisutukseen ja mallaukseen! Olen aikoinaan löytänyt sarvet jostakin sisustusliikkeestä eikä niillä siis sinänsä ole mitään tunne- tai muutakaan arvoa mutta minusta ne ovat lopulta ihan hauskan näköiset. Olin ehkä ajatellut joskus ripustaa sarviin jotkut bling bling-valot mutta näin jälkeenpäin ajateltuna on ehkä ihan hyvä etten moiseen sortunut..

My birhtday present has arrived!: No niin. Tässä nyt syy siihen, miksi kannattaa miettiä todella tarkoin, milloin kyseiseen liikkeeseen menee viemään vain jotain korjattavaksi. En todellakaan ollut liikkeeseen mennessäni aikeissa ostaa yhtään mitään mutta oho ja hups, kuului päästäni kun liikeestä ulos astelin.. Näin voi käydä silloin kun -mä tässä vaan odotellessa katselen- hetkellä iskee silmänsä johonkin, jota ei sitten saakaan mielestään.. Ainutlaatuinen palvelu ja kauniisti aseteltu valikoima on vaan jotain sellaista, jota on välillä hyvinkin vaikea vastustaa, uskokaa pois. Lisäksi kaunis paketointi saa sydämeni läpättämään pelkästä ihastuksesta :) Kun mieheni minulle syntymäpäivänäni kauniisti sanoi, että löytäessäni toiveeni mukaisen lahjan, toiveeni toteutetaan, niin nyt olin lahjani löytänyt. Uusi lompakko tuli oikeastikin ihan tarpeeseen ja parasta on tietenkin se, että lahja on saatu maailman rakkaimmilta ihmisiltä, omalta perheeltäni ♥ Mikäs sen parempi lahja onkaan kuin sellainen, joka kulkee aina mukana ja jota käytetään usein! Sanomattakin on selvää, että materia ei tee onnelliseksi vaan ajatus sen takana.

Lukulistalla oleva kirja: Kuva päätyi puhelimeeni siitä syystä, että bongasin mielenkiintoisen kirjan lehtiartikkelista ja otin kuvan puhelimella jotta muistaisin mikä kirja oli kyseessä. Vielä en ole ehtinyt kirjaa lukea, sillä viimeisiä hetkiä Lisbeth Salanderin kanssa vielä hetki viedään mutta tämä on lukuvuorossa heti seuraavaksi. Karin Slaughter on minulle ihan uusi tuttavuus ja toivon, että Lisbethin jättämä, odotettavissa oleva tyhjyys täyttyisi esimerkiksiä tällä uudella Kaunokaiset- rikoskirjalla. Kuten tässä viikokatsauksessa jo kerroin, olen ihan tarkoituksellisesti hitaillut kirjan lukemisen kanssa ettei lukuelämys ihan vielä päättyisi..

Simmarit, sammarit, kumpparit ja pipo: No muista en niin tiedä, mutta simmarit on olleet kyllä käytössä kuluneella viikolla enemmän kuin aikoihin! Jos tältä viikolta pitäisi joku asu sanoa, johon olen pukeutunut olisi vastaus uikkarit! Olemme käyneet uimassa päivittäin ja uitua on tullut useita kilometrejä. Nuorena uin paljon, useita kertoja viikossa silloinkin mutta jostain syystä harrastus jäi sittemmin muiden menojen tieltä. Vasta nyt viime vuonna olen löytänyt lajin uudestaan ja voi miten siitä pidänkään! Ainoa mistä uimisessa en pidä on uimahalleissa oleva kylmyys. Se tunne kun altaasta nousee ja yrittää liukastumatta sipsuttaa suihkuille päin, on mielestäni sanoinkuvaamattoman kamala! Väkisinkin siinä joutuu muutaman juoksuaskeleen ottamaan kun koko keho on kananlihalla! Niinpä olenkin männäviikolla pakannut uimakassiini myös läpsykkäät jotta voin turvallisesti ottaa ne pari juoksuaskelta altaasta noustessani :)

Hazelnut Coffee: Löysin miehelleni yllätykseksi kahvia josta hän toivottavasti myös pitää. Koska hän juo kahvinsa aina mustana ja ilman makeutusaineita on kaikenmaailman Lattet poissuljettuja mutta tämä pikakahvi hasselpähkinän makuisena tuo arjen kahvihetkiin silloin tällöin vähän extraa. Käyn oikeilla ruokaostoksilla Citymarketissa hyvin harvoin, mutta kun siellä asioin, löydän aina jotain kivaa ja sellaista, jota en normi-arkikaupastani löydä. Silloin saatan hyvinkin sortua juuri ylläolevan kaltaisiin special-ostoksiin ja hemmotella perheenjäseniäni esimerkiksi Amerikkalaisilla ruokaherkuilla tai vaikkapa Aasian mauilla. Arjen pieniä iloja ja toisen huomioimista parhaimmillaan ♥

Quote of the day: Ylläolevan kuvan bongasin facebook-feedestäni ja totesin että tämähän on ihan totta. Hyvin harvoin olen vihainen tai ilkeä kenellekään tarkoituksella mutta jos näin tapahtuu, on siihen todennäköisesti jokin erittäin hyvä ja hyvin painava syy. On tiettyjä asioita joita en hyväksy ja odotan, että hyvät käytöstavat kuten kiittämiset ja kohteliaisuudet kuuluvat jo ihan perus-kotikasvatukseen. Yritän aina välillä ymmärtää myös sitä, että ihmisellä voi olla huono päivä tai ettei asiat ole menneet toivotulla tavalla mutta uskon myös siihen, että vaikka olo olisi itsellä huono, voi sitä kuitenkin kiittää, auttaa tai avata vaikkapa oven huonommallakin fiiliksellä. Toisen auttamisesta tulee itsellekin hyvä mieli, eikö vaan?


Tällaisia juttuja kuvien taakse kätkeytyi tällä viikolla! Me suunnataan nyt yllätys yllätys, uimaan ja josko tuo pakkanen edes hieman illaksi lauhtuu, olisi tarkoitus suunnata myöhemmin tänään vielä hieman mäkiä laskemaan.

Iloista perjantaita & nautinnollista viikonloppua ystäväiset!

P.S. Tässähän tulikin laitettua kahdeksan kuvaa! Eli yksi extrakuva kaupanpäälle :)

Viikon parhaat, vko 6

Heipparallaa ja ihanaista perjantaita ystävät! Kuluneelle viikolle on mahtunut sekä ihan tosi loistokkaita hetkiä että kröhöm.. ei-niin-loistokkaita tilanteita :) Siitä syystä tänään myös viikon paskimmat tyhmimmät.

Aloitetaan kuitenkin niillä huippuhetkillä, joita on ollut runsain mitoin. Kai se on vähän niin, että kun pitää silmät auki ja ajattelee positiivisesti, mahtuu niitä kivoja juttuja vähän tasaisempaan viikkoonkin. Kyse on kaiketi siinä, miten asioita ajattelee?

Viikon parhaat:

Blogin uusi banneri: Koska olen sellainen harrastelija-bloggaaja, jonka päätarkoituksena on ylipäätään kirjoittaa omasta arjesta ja jakaa hetkiä lukijoiden kanssa, en juurikaan ole a) ehtinyt b) innostunut c) halunnut ja d) osannut tehdä blogista visuaalisesti "myyvää" blogia. Niinpä olin ihan super-innoissani kun satuin nappaamaan kamerallani mielestäni kivan kuvan ja vielä onnistuessani liittämään kuvan blogin kansikuvaksi, jihuu! Kun vaan joku joskus taikoisi vuorokauteeni lisää tunteja niin mieluusti perehtyisin aiheeseen enemmänkin. Hauskinta oli se onnistumisen tunne, kun kuva ainakin noin niinkuin suunnilleen oli viimein oikealla paikalla. Tämähän siis tapahtui ihan tuosta noin vaan, as i wish.. Mutta miltä se teistä näyttää, ainakin tuo vähän väriä? Vaikka puhelimen kautta blogia lukiessa kuvaa ei taida näkyä, sillä ajattelin, että kun/ jos blogia lukee mobiilista, on helpompaa että koko blogi näkyy kännykän näytöllä "pienempänä" kuin normaali nettiselaimella luettuna? Kertokaahan toki jos teksti puhelimesta luettuna ylipäätään näkyy jotenkin hullusti! Yritän sitten toki parhaani mukaan muokata asetuksia ♥

Keväiset kukat ♥
(joiden nimeä en tiedä..)

Kukat & kevät: Juuri kun pääsin Tuulahdus keväästä- postauksessa mainitsemasta etten ihan vielä odota kevättä saapuvaksi niin kuinkas sitten kävikään.. Mielessä ei ole juurikaan muuta kuin ihanat kevään värit, keväisemmät tuoksut ja vaaleammat kodintekstiilit. Että pitikin sitten mennä ajattelemaan koko kevättä! Mutta ihanaa on kukat! Käväisin eilen vakkari-kukkakaupassani ja voi ihmiset, miten ihania juttuja sieltä löytyikään! Hillitsin itseni edes jollakin tasolla ja ostin ainoastaan heleän vaaleanpunaisia tulppaaneita sekä juurikin tuossa bannerissa näkyvät vaaleanpunaiset kukat, joiden nimeä en hortonomin tyttärenä edes tiedä.. Mutta näin sain siis pienellä vaivalla ja -summalla kotiin edes pienen henkäyksen kevättä!

Kevään värit  & Tulppaanit ♥ 

Falafelit: Koska koko meidän perhe on viime kuukausina siirtynyt enemmän ja enemmän kasvispainoitteiseen ruokavalioon (ei siis niin, etteikö kunnon pihvikin välillä maistuisi!), on sitä tullut kaivattua hieman lisää reseptivalikoimaa arkipäiville. Falafelit ovat olleet suuria suosikkejamme aina, mutta niitä on tullut nautittua lähinnä ravintolassa suoraan ruokalistalta ja pöytään kannettuna. Niinpä innostuimme kokeilemaan kaupan kuivatarvike-osastolta löytyvää valmis-seosta. Odotukset eivät olleet kovin korkealla (koska valmis kuivaseos) mutta tämähän oli oikeasti hyvää! Ensimmäisen kerran kokeilimme näitä lähinnä iltapalaksi testimielessä mutta koska koko setti katosi lautaselta alta aikayksikön, teimme seuraavana päivänä illalliseksi falafel-pitaleipiä. Voi autuus, kuinka hyviä nämä olivatkaan! Mieluusti olisin jakanut kuvan kurkulla, paprikalla, halloum-juustolla sekä tsazikilla höystetyistä leivistä mutta jostain kumman syystä, ei kamera ollut ensimmäisenä mielessä kun ruoka pöytään saapui ja niinpä minulla onkin ainoastaan tarjota kuva kyseisestä valmisseos-pussista, Mutta turhaa ei sekään ole, jos vaikka joku innostuu kokeilemaan kyseistä reseptiä :) Suosittelen lämpimästi!

Falafelit ♥ 

Harrastukset: Pienen tauon jälkeen, tammikuun alussa jatkuivat viikottaiset sulkapallovuorot ja se jos mikä on huippu-kivaa! Olin jo lähes unohtanut, miten kivaa pelaaminen on ja samoin myös sen, kuinka kuuma pelatessa tulee, huh! Mieluusti pelaisin useammankin kerran viikossa mutta ikävä tosiasia on se, että aika on hieman rajallista. Olemme kyllä hieman haaveilleet mahdollisuudesta, että niinä viikkoina kun kiire ei ole totaalisen mahdoton, voisimme satunnaisesti pelata toisenakin päivänä. Toivotaan, että tämä onnistuisi, ainakin ennen kuin kesä koittaa! Heppahulluus sen sijaan on ja pysyy! Vaikka omat ratsastustuntini ovatkin paraikaa tauolla, niin tyttäreni ratsastustunnit ovat omakin henkireikäni viikon keskellä! Se hetki, kun pään saa painaa hevosen kaulalle ja kädellä paijata pehmeää selkää, on jo ajatuksenakin ihana mutta että sen saa vielä fyysisesti ja oikeasti kokea, niin se on hetki kun kaikki huolet ja murheet painuu unoholaan. Niinpä taas parhaillaan kamppailen itseni kanssa ja yritän kuumeisesti löytää jonkin sopivan raon omillekin hepotunneille! Toivotaan, että siihen(kin) vielä löytyy sopiva tila kalenterista!

Kukat & kevät, osa 2: Edellä mainitusta kukkakauppa-reissusta kotiutuneena, kahvin kuppiini kaataneena, muistin alkuperäisen syyn, miksi olin edes alun alkaen lähtenyt kukkakauppaan. Nooh.. Syynä oli haaveilemani Magnolian oksat! Pikaisesti kaivoin puhelimestani toisen kukkikseni (=kukkakauppa) puhelinnumeron ja kas vaan, Magnoliat olivat juuri kuin tilauksesta saapuneet! Sittenpä sitä kaasupohjassa kukkakaupalle (jokuhan saattaisi ehtiä tyhjentää Magnoliavarastot juuri tällä samaisella hetkellä!) ja voi miten kauniita nämä yksilöt olivatkaan! Huokailin ja ihastelin jo kukkivia oksia mutta kotiin viemisiksi valitsin kuitenkin sellaiset yksilöt, joissa kukat vielä odottavat puhkeamistaan. Nyt näissä oksissa ei siis juurikaan ole mitään kuvattavaa joten kuvia luvassa sitten kun aika (ja kukat) on kypsä! No okei, jos joku sattuu vaikka miettimään, miltä Magnolian oksa näyttää, niin alla löytyy kuva :)

Magnolian oksa ♥ 

Viikon paskimmat tyhmimmät:

Pilalle mennyt matto: No kävipä tässä päivänä eräänä niin, että rakkaat koiratoverukset olivat keksineet, että jos ovi huoneeseen, johon ei oikeasti ole sallittua mennä, ainakaan ilman valvovaa silmää, jää kuitenkin  epähuomiossa auki, niin sinnehän sitä ehdottomasti on suunnattava! Kun arvatenkin kaikki mahdolliset karkkikätköt tyttäreni huoneesta oli tutkittu tuloksetta, löytyikin varsinainen aarrearkku nimeltään meikkipussi.. Arvaatte varmaan, kuinka iloinen oli meikkilaukun omistaja kun kaikki, siis ihan kaikki, huulirasvat ja huulikiillot oli testattu ja nuoleskeltu.. Oli siinä itsellä hieman naurussa pitelemistä kun kotiin tullessa vastaan astelee iloinen ja energinen nuorempi koiraherra, jonka värimaailma normaalista poiketen on pinkin ja punaisen sekoitus. Koko koira oli ympäriinsä huulikiiltojen peitossa joten syyllistä ei ollut vaikea paikantaa! Kun sitten huomasin eteisen maton, vaihtui hymy nanosekunnissa lähes itkuun. Apuaaa.. Anoppini käsin kutoma matto oli kaikkea muuta kuin valkoinen, alla olevasta saa ehkä hieman osviittaa lopputuloksesta. Eikä muuten lähtenyt edes pesussa puhtaaksi. Iloinen tietenkin täytyy olla siitä, ettei ystävykset olleet suuhunsa  mitään vaarallista napanneet mutta kyllä tämä tapaus ihan hieman sai hermoja kiristymään..

Matto ja uusi huulikiillollinen väritys..

Turhasta murehtiminen: Kuten joskus olen kaiketi kertonutkin, on minulla hieman taipumusta sortua harmittelemaan ja murehtimaan asioita etukäteen. Eikä siinä mitään, jos murehdittavat asiat olisivat edes jotenkin suureellisen merkittäviä mutta kun kuluneella viikolla olen murehtinut muunmuassa seuraavia asioita:

• Kohta olen taas lukenut Stig Larssonin viisiosaisen kirjasarjan! Niinpä olen sitten jarrutellut ja yrittänut lukea                    H I T A A S T I kaikkia sarjan kirjoja pitkittääkseni lukuelämystä..

• Sitten kun Olympialaiset loppuu niin on taas ihan tyhjä olo! Tätähän kannattaa murehtia etenkin sinä päivänä kun vietetään kisojen avajaisia..

• Tykkään näistä kengistä (Timbereistä) niin kovasti etten haluaisi niiden kuluvan puhki! Olenkohan sitten ajatellut ainoastaan ihailla kyseisiä kenkiä eteisen hyllyllä..

Että kaiketi sitä maailma makaa mielessäni ihan hyvin, kun oikeiden asioiden sijaan murehdin tällaisia :)

Loistokasta viikonloppua ystäväiset!

7 kuvaa viikolta, vko 5

Huomenta lauantaihin kaunokaiset! Viikko on taas vierähtänyt ja tälle kuluneelle viikolle on mahtunut niin sään kuin tapahtumienkin puolesta yhtä sun toista; on jännitetty presidentin vaaleja, ihmetelty lumimyräkkää ja jotkut ehkä ovat lakkoilleetkin. Eli varsin tapahtumarikas viikko! Mennään nyt tämä viikko edellisen tapaan seitsemällä valokuvalla kuluvalta viikolta ja katsotaan, mitä sitten ensi viikolla keksitään. Tässäpä nyt tämän viikon kuvat, jotka puhelimen kätköistä löytyi;

Ensimmäiseksi kuvaksi valikoitui Putous ja Roope Salminen :) Ohjelmassa oli viime lauantainen vierailu Putouksen lähetyksessä ja koska lähestulkoon kaikki muut kuvat olivat jollakin tapaa tärähtäneitä tai niissä näkyi jonkun käsi tai pää, oli tämä ainoa julkaisukelpoinen vaihtoehto :) Oli minun vuoroni järjestää tammikuun treffi-ilta ja mietin pitkään, mitä olisi kiva tehdä. Ostin liput jo viikkoja aikaisemmin ja kun ensimmäinen Putous-lähetys muutama viikko takaperin telkkarista tuli, jännitin ja toivoin, että tämän vuotiset sketsihahmot olisivat oikeasti hyviä. Ja olivathan ne, etenkin koko perheen suuurin suosikki Tanhupallo ♥

Tämä kuva on viime sunnuntailta kun ohjelmassa oli suorittaa kansalaisvelvollisuus ja käydä antamassa ääni presidentinvaaleissa. Sunnuntai- aamuna oli mitä parhain ulkoilusää ja niinpä nappasimme koiratoverit mukaan ja reippailimme äänestyspaikalle jo heti aamutuimaan. Jaoin kuvan myöhemmin myös somessa vähän niinkuin muistutuksena kaikille äänioikeuden käyttämisestä :) Matkalla äänestyspaikalle mietimme, että voisiko oikeasti olla mahdollista, että Paavo taas kerran yllättäisi ja saisi tarvittavan äänimäärän siihen, että toinen äänestyskierros tulisi mahdolliseksi. Onneksi näin ei käynyt ja Sauli voitti suvereenisti! Saulilla onkin ollut varsin tapahtumarikas viikko kun perheenlisäyskin saapui juuri sopivasti samalle viikolle heti virkaanastujaisten jälkeen! Onnea Sauli!

Tämä kuva on päätynyt puhelimeeni tyttäreni lähettämänä. Molemmat meistä tykkäävät tehdä viikottaisia jalkakylpyjä erilaisilla kylpytuotteilla kuorrutettuna ja kuvan yhteydessä käytiin keskustelua siitä, kumman tabletin hän voi omaan jalkakylpyynsä käyttää (Se on kuulkaa tärkeää hommaa tuo kylpytabletin valinta!).Body Shopin kylpytabletit ovat sopivan kokoisia ja huumaavan ihanan tuoksuisia joten niitä meiltä löytyy kotona lähes poikkeuksetta. Oma suosikkini on tuo Moringa bath Bubble, tosin olen aina epähuomiossa lukenut, että siinä lukisi Morning bath bubble.. :)

 Ylläoleva kuva liittyy peukalooni. Tai siis siihen, että onnistuin jotenkin tökkäämään sormeni sunnuntai-iltana niin, että peukalon kynsi lohkesi puolivälistä kynttä ja on muuten hitokseen kipeä edelleen! Niinpä otin itselleni muistutukseksi kuvan sidostarpeista joita meiltä jo löytyy ja mitä pitäisi apteekista muistaa ostaa. Kuvasta muuten puuttu mieheni suosikki Betadine (ja voidemaisena  ehdottomasti, mieheni huomautus!), joka kuulemma auttaa vähän vaivaan kuin vaivaan :) Sitä tarjotaan aina oli sitten kyseessä haava tai kengän hankauma :) Nyt kun tuota kuvaa katsoo niin näkyypä siinä olevan joku Therapy Gelikin.. Hmm.. auttaisikohan se lohjenneen kynnen parantumiseen.. :)

Tämän viikon ohjelmassa on ollut Millemium- trilogian uudelleen lukua sillä halusin lukea koko saagan ennen kuin tartun uusimman, joululahjapaketista paljastuneen Tyttö joka etsi varjoaan -kirjan pariin. Olin oikeasti jo vähän unohtanut, miten koko tarina oikein kulkikaan ja mielestäni tämä toinen lukukerta oli jopa himpunverran parempi kuin ensimmäinen lukukokemus! Suosittelen siis lukemaan koko helahoidon jos nämä dekkarit on vielä lukematta! Tällä viikolla onkin taas yöunet jääneet hieman lyhyehköiksi koska kirja ja tarina on vienyt täysin mennessään. Useammin kuin kerran olen ajatellut, että pari sivua vielä..

Torstaina sain noutaa uudet silmälasini ja oikeinpa kaksin kappalein! Koska olen vähän sellainen -kaikki mulle nyt ja heti- tyyppi, en olisi millään malttanut odottaa lasien valmistumista! Kun sitten  vihdoin torstaina sain noutoluvan, suorastaan lensin optikon vastaanotolle :) On muuten hassua, miten sitä ei laseja noutaessa sitten lopulta yhtään muista, minkälainen valinta tuli lopulta tehtyä ja hieman jännitti itseänikin mihin silmälaseihin oikein päädyin. Ylläoleva otos kuvastaa tyyliäni varsin mallikkaasti; toiset lasit ovat mustat ja yksinkertaiset ja toisissa uskallan jo vähän repäistä :) Nyt taas näkee eteenpäin ja maailmakin näyttää hieman valoisammalta!

Kerrankin on ratsastaja suurempi kuin ratsastettava! Suloistakin suloisempi Japp-poni on varsin oikean kokoinen tyttärelleni ja heillä näyttikin synkkaavan oikein hyvin ♥ Ponin koosta ei kyllä tällä kertaa kannattanut päätellä mitään sillä kaveri oli niin reipas että esteitä hyppiessä (kyllä, hän on oikein mainio esteratsu!) ei vauhtia tai vaarallisia tilanteita puuttunut :) Kerran tuli esteen edessä rimakauhu (voiko siitä nyt mukamas syyttää pientä  ponia sitten..) ja täystopin jälkeen tyttäreni töpsähti alas suoraan esteen ja ponin väliin. Perästä kuului naurua ja ei sattunut- hihkaisu jonka jälkeen hymyileva heppatyttö hyppäsi takaisin uljaan ratsunsa selkään ja ylitti esteen erinomaisen hienosti! Aloitimme tammikuussa ratsastustunnit isossa ratsastuskoulussa ja tyttäreni on ollut intoa täynnä sekä uuden oppimisesta että uusista heppa- ja ihmis-ystävistä.


Tällaisia tapahtumia tällä viikolla! Tänään ohjelmassa on ulkoilua koiratovereiden seurassa sekä haaveena olisi myös ehtiä jossakin sopivassa välissä ottaa ihan pienen pienet päiväunet.. Makuuhuoneesta kuuluu parhaillaan unista tuhinaa ja epäilen vahvasti, että joku ja jotkut saattoivat ottaa jo varaslähdön päiväuni-suunnitelmiin :) Taidanpa itsekin painautua lämpimään kainaloon ja uinahtaa vielä toviksi ♥

Lempeää lauantaita kamut!

7 kuvaa viikolta, vko 4

Perjantai, mikä ihana syy kuunnella hyvää musiikkia ja miettiä kuluvan viikon taphtumia. Mieleeni hiipi yhtäkkiä, että jotain olisi kiva keksiä tänne bloginkin puolelle, onhan sentään viikon paras viikonpäivä! Jotenkin tässä on alkanut taas päästä pikkuhiljaa kirjoittelun makuun ja hetki sitten huomasin ikävöiväni blogin pariin eli ehkä tämä kirjoittaminen alkaa taas maistua ♥

Viikkokatsausta olen miettinyt paljon ja lähinnä sitä, mitä sen kanssa tekisin. Onko teistä vanhan mallinen (esimerkiksi tämä tai tämä) viikkokatsaus hyvä vai onko toisenlaisia toiveita? Viikkokatsauksia on tosi kiva tehdä ja samalla se antaa itsellekin hetkisen aikaa miettiä, mitä sitä onkaan tullut menneellä viikolla tehtyä, mutta onko se sellainen jota on kiva lukea? Nyt saa kommentoida ja kertoa ideoita & ehdotuksia! Kaikki palaute otetaan superisti vastaan!

Kokeillaan nyt tällä viikolla vaihteeksi tällaista; Tänä päivänä kun kännykkä kulkee mukana lähes joka paikassa, olen huomannut että valokuvattua tulee paljon enemmän ja niinpä ajattelin nyt laittaa kuluneelta viikolta napatut seitsemän kuvaa (viikossa on seitsemän päivää joten siitä seitsemän kuvaa, eikö vaan?) ja kertoa muutamalla lauseella tarinat kuvien takaa. Olisin ehkä muuten tehnyt itselleni säännön, että pitää valita seitsemän viimeisintä kuvaa (muistatteko muuten kun lapsena aina oli leikeissä erilaisia sääntöjä; ei sais tehdä noin mutta sit pitäis sanoa näin.. jne.. ♥) mutta koska luulen, että valokuva kaupan hyllyllä majailevasta maitopurkista tai paidan tuoteselostelapusta ei välttämättä ole ööh, kaunista katsella (?) niin ehkä kuitenkin voin hieman laimentaa pelisääntöä ja valita sellaiset kuvat, joissa on jotain oikeasti nähtävää? Tai noh, on ja ei mutta ainakin kuvissa olisi ehkä kiva näkyä muutakin kuin koiran häntä? Mutta tässäpä nyt sitten seitsemän kuvaa viikolta:

Ensimmäisena kuva joka löytyy puhelimestani siksi, että lähetin kengistä kuva tyttärelleni sillä olimme tilanneet molemmille samanlaiset kengät kun eräänä iltana hermostuin siihen, etten omista yksiäkään kenkiä, jotka ovat käyttökelpoiset lähes säällä kuin säällä ja tämän lisäksi kenkien tulisi olla vielä hyvät jalassa eikä ulkonäkökään olisi pahitteeksi. Niinpä kenkien saavuttua lähetin tyttärelleni kuvan whatsupissa: Arvaa mitä posti toi tänään??? Siitä siis tämä kuva.
P.S. Olen ollut super-tyytyväinen tähän ostokseen joten jos joku on hyviä kenkiä vailla niin täältä lähtee vahva suositus!

Tämä oli niitä päiviä kun Fafa's sai yliotteen meistä.. Miksi, oi miksi, avasittekaan tämän syntisen ihanan paikan aivan liian lähelle kotikulmiani?! Ei ole Fafaksen falafelien voittanutta! Ilmeisesti kotona olisi ollut vaihtoehtoisesti ruokalistalla suvisoppaa tai vastaavaa kun eipä tarvinnut tätä perhettä paljoakaan suostutella suuntaamaan Fafaksen antimille kun joku tuon ihanan ravintolan nimen sattui mainitsemaan :)

Kuva päätyi puhelimeeni kun piristin tyttäreni koulumatkaa Tanhupallon muododssa. Pitkästä aikaa Putouksessa on oikeasti hahmo, joka on hitokseen hyvä ja hauska! Ainakin siis ensimmäisen jakson perusteella mutta toivon todella, että Tanhupallo pysyy yhtä liikuttavan suloisena alusta loppuun ♥ Voin sanoa, että viime lauantain Putous-jaksoa ja eritoten tätä hahmoa on perheessämme katsottu kuluneella viikolla monen monta kertaa!

Kellokuvia oli puhelimessani useampiakin ja syy siihen on se, että mieheni oli vailla uutta ja toimivaa urheilukelloa jota sitten pohdittiin ja mietittiin yksissä tuumin. Minua hieman harmitti ja pientä kateuden poikastakin saattoi olla ilmassa kun hän kelloja valitsi. Teatraalisesti sitten totesin, että kiva kun mun rahat menee silmälaseihin ja mammografiaan (tästä muuten täytyykin kirjoittaa oma postauksensa!) ja sä vaan ostelet kelloja :) Kaikki on hyvin eli mitään pattia ei oikeasti onneksi löytynyt mutta nyt on tutkittu. Olethan sinäkin muistanut tutkia rintasi?!

Kuva on otettu iloiseksi onnenhetkeksi ja todisteeksi miehelleni, että pääsin ihan oikeasti erään ruudun läpi CandyCrush-pelissä. Olin pelannut samaa saatanallista ruutua jo pitkälti toista viikkoa ja vihdoin muistaakseni maanantaina pääsin ruudun läpi, jihuu! Noh, nyt olen taas vähintäänkin jumissa ja pelannut taas yhtä ja samaa ruutua koko viikon, argh! Alkaa olla hieman liian vaikeita nuo ruudut ilmeisesti minulle.. Ja selvennyksenä nyt ainakin rakkaalle hierojalleni, että olen pelannut kyseistä peliä kuluvalla viikolla ihan vaan oikeasti tosi vähän!

Kirottu Slime! Onkohan kukaan noin kymmenen vuotiaan lapsen omaava vanhempi voinut välttyä tältä raivostuttavalta limavillitykseltä. Meillä kotona slimen valmistaminen on kielletty jo joskus viime syksynä koska harva se päivä löytyi jos jonkin näköisä lima-versioita ympäri kotia. Jauhopurkki, pesuaineet ja silmälinssinestepurkit ammottivat tyhjyyttään koska oli kuulemma pakko tehdä vähän slimeä..  Niinpä sanoin, että omilla rahoillasi saat ostaa mitä tykkäät mutta kotona niitä ei enää valmisteta ja niinpä tämä kuva tuli puhelimeeni tyttäreni lähettämän viestin yhteydessä, kun toiveena oli ihan vaan kipaista hakemassa vähän jotain tiettyä slimeä..

Ystäväni Laban! Huomasin tämän lapsuuteni hahmon pilkistävän eräältä hyllyltä keskiviikkoiltana ja koska hän niin hellyyttävästi sieltä kurkkaili, oli minun pakko hakea puhelin ja jakaa kuva sosiaalisessa mediassa. Laban on minun lapsuuteniajan kirjahahmo ja olen myös tyttärelleni lukenut useita Laban-satuja iltasaduiksi. Hän on kiltti ja suloinen joten eipä sitä paljon suloisempaa iltasatu- ja pehmoleluhahmoa voisi oikeastaan ollakaan. Laban ♥


Tällaista siis tällä viikolla! Katsotaan sitten ensi perjantaina taas, millainen viikkokatsaus silloin saadaan aikaiseksi :)

Leppoisaa viikonloppua & Parasta Perjantaita just sulle ♥

Viikkokatsaus vko 47

Huomenta kaunokaiset! Sehän on perjantai, päivistä parhain! Ulkona on sysimustaa, kirjaimellisestikin siis Black Friday :) Vettä vihmoo tuulen tuiverruksessa lähes vaakasuoraan mutta eipä anneta sen haitata :) Muistetaan kuitenkin pukea lämpimästi ja laittaa heijastimet roikkumaan. Black Fridaysta puheenollen, ainakin allekirjoittaneen sähköpostiin on koko viikon kilahdellut erinäisiä tarjouksia ja niitä tutkiskellessa mietin että onko aikaisempinakin vuosina tätä Kiitospäivän jälkeistä perjantaita huomioitu Suomessakin näin näkyvästi vai onko tämä nyt ihan tämän vuoden juttu täällä pohjolassa? En ainakaan aikaisemmilta vuosilta muista, että näin vilkkaasti olisi asiaa mainostettu.
Kulunut viikko on edelleen vietetty saman vuosisadan flunssan kourissa ja uskotteko että alkaa pikku hiljaa muuten ottaa pannuun? Ääni on edelleen kadoksissa ja kurkkukipu sekä yskä vaivaa päivästä toiseen mutta kai tämä tästä vielä joskus helpottaa. Flunssasta johtuen on tekemiset ja menemiset olleet vähän niin ja näin mutta ainakin kotona on tullut oltua jos ei muuta :) Kuluneella viikolla..

Tutkin..

Kuten jo edellä maintsin, on sähköpostiin tipahdellut jos jonkinlaisia tarjouksia koko viikon ja niitä tässä on tullut tutkittua oikein urakalla. Lähinnä siksi, että joululahjoista osa on vielä ostamatta ja niitä silmällä pitäen olen yrittänyt bongailla sekä hyviä lahjaideoita että hyviä tarjouksia. Toinen, joka erityisesti on kiinnostanut on lentotarjoukset keväälle ja niitä tässä on nyt tutkittu kuin viimeistä päivää. Olen huomannut, että kun aikaa (tai voimia) ei ole muuhun kuin hengailuun (koska flunssa!), on hyvä keino parantaa mieltä tutkimalla matkakohteita ja lentoja! Eilen olin jo sormi vakaasti näppäimellä valitsemassa lentoja Chicagoon mutta pidin pintani. En yksinkertaisesti usko, että tyttäreni saisi koulusta taas lomaa ihan vaan sen tähden että äiti haluaa lähteä Chicagoon. Tosin onhan tässä hiihtolomat ja pääsiäisetkin vielä edessä että kyllähän niitä matkoja voi silloinkin tehdä.. Ja aina pitäisi kyllä olla ainakin yhdet lentoliput odottamassa! Saapa nähdä, selviänkö tästä mustasta perjantaista ilman yksiäkään uusia lentolippuja..

Piipahdin..
Keskiviikkona käväisin ehkä nopeimmalla reissulla koskaan Ikeassa. Koska kynttilävarannot olivat lähes huomaamatta päässeet uhkaavasti hupenemaan oli aika kipaista hakemassa täydennystä varastoon. Ilman kynttilöitähän tästä pimeydestä ei voi selvitä millään! Nuorimman koiraystävän rokotuksen jälkeen ohjelmassa oli vielä muitakin hoidettavia asioita joten päädyimme siihen, että mieheni tiputtaa minut Ikeaan ja käy sillä välin hoitamassa omat asiansa karvaisen kaverin auttaessa innokkaasti. Puolessa tunnissa suoriuduin kassan kautta takaisin autolle ja väitän, ettei Ikea-visiittiä voi paljonkaan tätä nopeammin suorittaa :) Ikeassa oli ihan joulu ja toivon että ehtisimme vielä lähipäivinä käydä  samaisessa kaupassa oikein ajankin kanssa sillä niin kaunista ja jouluista siellä oli. Tyttäremme toiveena olisi päästä nauttimaan pitkästä aikaa Ikean lihapullista, nämä kun ovat olleen ensimmäisestä maistelukerrasta alkaen hänen lempruokaansa!?

Time flies..

Jouluilin..
Täällä ei enää voida puhua hillitystä joulun odottamisesta sillä lähes kaikki jouluun liittyvät klišeet on tullut jo tehtyä. Aikaisempina vuosina olen jollain tapaa pystynyt hillitsemään itseni ja odottamaan joulujutuissa edes joulukuun alkuun mutta tänä vuonna kaikki on lähtenyt jotenkin lapasesta! Syytän flunssaa ja runsasta kotona vietettyä aikaa sillä muutoin en osaa selittää sitä että a) olen keittänyt jo ensimmäiset riisipuurot b) olen laittanut sekä ulkovalot että kyntteliköt (apua!) ja c) olen myös kuunnellut ensimmäiset joululaulut. Voin vaan kuvitella mitä kaikkea tässä ehtii ennen joulun saapumista vielä tapahtuakaan..

Haaveillut..
.. Uuden vuoden matkasta jonnekin. Ja siis ihan todella jonnekin, mihin vaan. Uusi vuosi ei ole koskaan ollut erityisesti oma suosikkijuhlani johtuen ehkä pimeydestä ja kylmyydestä. Tänä vuonna uuden vuoden päivä sattuu sopivasti maanantaille mikä mahdollistaisi sen, että kerrankin myös minä voisin olla vuoden vaihtumisen aikaan jossakin reissussa. Yleensä näin talousasioissa työskentelevän ei tarvitse haaveilla kuukauden vaihteen lomista mutta nyt siihen olisi pieni (ja lyhyt) mahdollisuus. Niinpä olen vähän sillä silmälläkin tutkinut jo mainittuja lentotarjouksia. Tukholma ja Kööpenhamina kutkuttelisi kovasti mutta katsotaanpa nyt..

Todiste siitä, että täällä odotetaan jo joulua..

Ihanaa viikonloppua ystäväiset!

Vuosisadan flunssa ja kuulumisia

Huomenta kaverit! Täällä menikin kertaheitolla koko arki uusiksi vuosisadan flunssan ilmaantuessa paikalle. Ensimmäisen osuman sai mieheni jolloin ajattelin optimistisesti että minä säilyn tälläkin kertaa sairastumatta mutta mitä vielä. Tämä onkin sellainen tapaus että reilu viikko sitten kun kuume lähti nousemaan, ei vielä nyt viikkoa myöhemminkään olo ole mainittavasti parempi. Nyt ollaan siinä tilanteessa ettei ääntä tule juuri nimeksikään mutta kuume sentään on pysynyt poissa. Joka päivä olen ajatellut että kyllä tämä tästä ja tämän päivän täytyy olla parempi kuin eilinen mutta blaah! Viime viikko meni tosiaan niin ettei alkuviikosta jaksanut oikeastaan muuta kuin nousta sängystä hakemaan lisää lääkkeitä ja sitten kiiruhtaa takaisin peiton alle. Loppu viikosta uskaltauduin jo töihin mutta nyt näin jälkeen päin ajateltuna en tiedä, oliko se ihan fiksuin ratkaisu. Mutta näillä mennään! Josko tämä uusi viikko antaisi uuden mahdollisuuden parantumiselle?

Varsinainen viikkokatsauskin jäi flunssan jalkoihin mutta otetaan tässä nyt näin heti viikon alkuun muutamia palasia menneeltä viikolta. Kuluneella viikolla..

Luin..
Sen minkä flunssalta muuten menetti niin lukiessa voitti tai jotain sinne päin :) Ne hetket kun hereillä jaksoi olla tuli oikeastaan vain ja ainoastaan luettua kirjoja. Sivumäärällisesti ei lukumäärä varmaankaan ollut kovin huikaiseva mutta vähän kuitenkin. Aloitin jo lomalla lukemaan ystäväni suosituksesta Norjalaisen Anne B. Ragden Berliinin poppelit -trilogiaa ja tämä kirjasarja vei kyllä täysin mennessään! Jokainen näistä kirjoista loppui niin kutkuttavaan paikkaan että edellisen loppuessa oli pakko aloittaa seuraava osa. Kirjasarja kertoo Norjalaisesta Neshovin suvusta ja suvun pitkään jatkuneista salaisuuksista. Varsin mainiota luettavaa ja pitkästä aikaa jotain ihan muuta kuin dekkareita! Lämpimästä suosittelen!

Kuumia juomia on tullut nautittua
 viimeisen viikon aikana..

Suunnittelin..
Joulua ja tulevaa, jo perinteeksi muodolstunutta joulumatkaa Norjaan. Tässä kaiken pimeyden ja muun tylsyyden keskellä valoa on tuonut tieto siitä, että jouluhan on jo ihan kohta! Viikonloppuna kaivoin esiin pimeänajan ulkovalot ja haaveilin hakevani kukkakaupasta havupallokranssit etuterassia piristämään. Vaikken lumesta niin välitäkään, olisi varsin mukavaa saada vähän kirkkautta tähän synkkyyteen ja niinpä sain itseni kiinni toivomasta myös hieman lumisadetta. Tulevalle Oslon reissulle sen sijaan ei vielä ole suuriakaan suunnitelmia, sen tiedän kuitenkin jo nyt, että ruoka tulee taatusti näyttelemään suurta osaa tälläkin reissulla sillä Norjalaista, jouluisin tarjottavaa Ribbeä ehtii vuoden aikana kaivata jo monen monta kertaa! Niinpä luvassa on taatusti ainakin yksi jouludinneri :)

Nautin..
Koska tämä muuten hyvin kummalliseksi osoittautunut flunssa ei ole vienyt poikkeuksellisesti (?) makuaistia lainkaan (kop kop kop!), olen ehtinyt nauttia myös jo ensimmäiset Gingerbread Lattet! Tämä jouluinen harkku on mielestäni ehkä jopa himpun verrran parempaa kuin syksyinen Pumpkin Spice Latte ja piparkakkuversion ilmestyessä markkinoille tiedän aina ettei jouluun ole enää kovinkaan pitkä aika! Kahvistahan ei näissä juomissa ole kyllä kyse lainakan vaan enemmänkin jälkiruoista mutta koska kakut tai baakkelsit eivät koskaan ole olleet se omajuttuni, niin näistä juomista nautin kyllä aina täysin siemauksin :)

Rituals joulukalenteri ♥
(kuva lainattu täältä)

Etukäteis-fiilistelin..
Joulukalenteriani! Koska viime vuonna koin karvaan tappion ja jäin yrityksistä huolimatta ilman Ritualsin joulukalenteria, varmistin tämän vuoden kalenteri-asian jo hyvissä ajoin; Pyysin bestistäni koukkaamaan työmatkalla sijaitsevan myymälän kautta (Niin, Norjasta löytyy seKIN myymälä..) ja ta-daa! Kalenterit olivat juuri saapuneet myymälään. Vaikka jouluinen matkamme Norjaan sijoittuukin tänä vuonna vasta ihan jouluaaton korville niin kalenteri odottaa minua sitten saapuessamme. Ehkäpä teenkin sitten niin, että avaankin kaikki kalenteriluukut vasta jouluaattona! Siinä onkin sitten aika monta joululahjaa samalla kertaa :) Parasta on omata bestis joka auttaa niin suuressa kuin pienessäkin hädässä ♥ 

Kaunista viikkoa ystäväiset & pitäkäähän itsenne terveenä!