Throwback Tuesday; 40 is new 30!

Huomenta tiistaihin! Tänään matkataankin ihan täällä kotimaan kamaralla ja palataan parhaan ystäväni synttäribileisiin :) Pyöreitä vuosia juhlittiin pari kuukautta takaperin tammikuussa ja voi miten huippu-ilta olikaan kyseessä! Juhlia vietettiin siis täällä Suomessa vaikka bestikseni onkin asunut ulkomailla jo vuosia, viimeiset vuodet Norjassa kuten ehkä täältä blogistakin on käynyt ilmi. Mielestäni oli kiva idea päättää järjestää juhlat täällä, tällöin myös Norjalaiset pääsivät tutustumaan samalla hänen synnyinmaahansa, osa vieraista kun ei ollut Suomessa koskaan aikaisemmin käynyt.

Ja koska kyseessä oli tärkeä juhlapäivä, lähdimme mekin mieheni kanssa kaupunkilomalle parinkymmenen kilometrin päähän Helsingin keskustaan ja yövyimme samaisessa hotellissa ystäviemme seurassa. Hotelli Lilla Roberts ansaitsee muuten kaiken sen hehkutuksen mitä siitä ainakin allekirjoittanut oli jo etukäteenkin kuullut. Kerrassaan upea miljöö keskellä kaupunkia!

Hotelli Lilla Roberts ansaitsee sydämen! ♥ 

Aloitimme illan yhteisillä onnittelu-drinkeillä ja -lauluilla ravintola Rosterissa, johon kaikki vieraat saapuivat aika tarkalleen samalla kellonlyömällä. Paikalle oli kutsuttu lähimmät ystävät ja sukulaiset niin täältä Suomesta kuin myös Norjasta. Vuonojen maastakin matkaan lähti kymmenen hengen porukka, huippua! Yhteensä meitä juhlijoita oli lähemmäs kolmekymmentä, mikä oli oikein sopiva määrä ihmisiä, sillä näin aikaa riitti jutella ja viettää kaikkien vieraiden seurassa myös itse synttärisankarilla!

Drinkkibaarista suuntasimme torin toiselle laidalle ja hyppäsimme meitä vartavasten tilattuun ratikkaan. Spårakoff kyyditti meitä ympäri kaupunkia parin tunnin ajan ja olipa muuten hauska kokemus ihan näin pääkaupunkiseudulla koko elämänsäkin asuneellle, saati sitten ulkomaisille vieraille. Puheista päätellen kaikki tykkäsivät hurjasti :) Talvinen Helsinki pisti nimittäin parastaan ja ympäri kaupunkia valaistut rakennukset antoivat kivan lisä talviseen ratikka-ajeluun. Palvelu ratikassa oli äärettömän ystävällistä ja juomat taatusti kylmiä, Heh! Ajelun aikana kuultiin ystävien toimesta myös läpileikkaus Helsingin nähtävyyksiin ja kyllä siinä naurettiin mahat kippurassa joillekin käännöslauseille sillä eipä ole muuten ihan kovin yksinkertaista kertoa englanniksi, mikä idea on Temppeliaukion kirkolla (joka näyttää ulkopuolelta lähinnä siis maastoutuneen kallion sisään) tai mitä tapahtuu piritorilla..

Spårassa on tunnelmaa!

Ajelun jälkeen suuntasimmekin askeleemme kohti illallista ja ravintola Cantina Westia. Synttärisankarin (ja myös kaikkien vieraiden) toiveena oli saada hyvää ja lämmintä ruokaa rennossa ilmapiirissä sekä niin, että ruokaa on myös riittävästi. Ei siis mitään hifistelyä tai piperrystä kiitos! Cantina Westistä meille oli varattuna kokonaan oma tila ravintolan ylemmästä kerroksesta, ja tämä osoittautui loistavaksi ideaksi! Näin saimme viettää aikaa omassa porukassa keskenämme (eikä juhlaväki kadonnut ympäri ravintolaa) ilman ulkoisia häiriötekijöitä :) Puheita, lahjoja sekä sitä ruokaakin riitti kaikkien tarpeeseen, aika vaan tuntui menevän hurjan nopeasti! Mutta niinhän se aina menee kun on hauskaa!

Ilmapallotkin pysyivät matkassa
mukana koko illan :)

Loppuillaksi suuntasimme vielä heittämään kannat kattoon sekä laittamaan jalalla koreasti yökerhon vilinään, jotta viimeisetkin energiat varmasti saatiin kulutettua tanssin keinoin :) Juhlat olivat niin huippukivat ja oli aivan huikaisevan ihanaa nähdä paljon tuttuja ja uusiakin kasvoja ympärillä!

Olen tässä nyt muutaman kuukaden aikana palannut ystäväni suureen merkkipäivään ja illan tunnelmaan monen monta kertaa enkä kylliksi voi juhlan järjestäjää ja synttärisankaria näistä bileistä kiittää! Kiitos rakas T ♥

Helsinki ♥ 

Parasta oli jälleen kerran viettää aikaa läheisten ystävien seurassa ja nähdä iloisia ilmeitä ympärillä. Jotenkin sitä pitäisi useammin muistaa kerätä porukka kasaan ja pistää bileet pystyyn! Ja vaikka otsikossa ehkä annetaankin ymmärtää että "joku" sattaisi potea ikäkriisiä, niin taitaapa  meistä nelikymppisistä ihan jokainen kuitenkin lopulta olla myös ihan sinut uudenvuosikymmenen tullessa mittariin :)


Tällaisella kotimaan reissulla matkattiin tällä viikolla, mihinköhän muistoissa seuraavan kerran matkataan..?

Kivaa tiistaita juuri Sinulle!

Throw back Tuesday on juttusarja, joka nimensä mukaisesti ilmestyy tiistaisin. 
Silloin muistellaan menneitä; palataan hetkiin, paikkoihin ja tapahtumiin, 
jotka ovat jääneet mieleen jostakin erityisestä syystä. 
Tervetuloa mukaan matkalle menneeseen!

Viikon parhaat

Huomenta muruset! Kuuma aamukahvi käden ulottuvilla, peitto päällä ja villasukat jalassa. Makuuhuoneista kuuluu tasaista tuhinaa muun perheen nauttiessa vielä kauneusuniaan. Aikaiset arkiaamut tekevät sen, ettei vapaapäivinä tai lomallakaan osaa nukkua pitkään. Ajan myötä olen tosin oppinut rakastamaan näitä aamun hiljaisia hetkiä ♥ Minusta on ihanaa kun saa touhuta itsekseen ja nauttia hiljaisuudesta. Koiraystävykset odottavat kyllä heräyshetkellä ruokaansa hännät vimmatusti heiluen mutta heti maukkaan aamuaterian ja pikaisten pihatuoksuttelujen jälkeen kumpainenkin kaivautuu takaisin peiton alle. Olemmekin joskus vitsailleet että reiluja on nuo kaverit kun ensin herättävät ja sitten painuvat itse takaisin untenmaille :)

Viikko on ollut kerrassaan ihana! Lisääntynyt valonmäärä saa mielen kyllä niin keväiseksi että vaikka lunta on maassa vielä ihan kelpo määrä, on ilmassa kuitenkin hieman jo pienoinen henkäys ja odotus keväästä. Ensi yönähän muuten siirrytäänkin taas jo kesäaikaan joten sunnuntaina on sitten vieläkin valoisampaa, ihanaa!  Viikon parhaimmiksi hetkiksi valikoitui seuraaavat;

Burberry Weekend tuoksu;
Tämä kyseinen tuoksu on kulkenut matkassani jo monen monta vuotta ja tasaisin väliajoin palaan tähän tuoksuun. Nimikin sopii sattumoisin aika passelisti juuri tähän päivään :) Tämä kuuluu kevääseen ja joskus olen erehtynyt suihkaisemaan pullosta jonakin muuna vuondenaikana ja tiedättekö mitä, se ei tuoksu yhtään samalta! Niinpä kun männäviikon kauppareissulla olin haistavinani että joku kanssashoppailija tuoksui Weekendiltä, tuli ihan tunne että kevät on nyt saapunut ♥ Kotona kaivoin putelin esiin ja voi miten keväiseltä onkaan sen jälkeen tuntunut! Voiko nyt siis sanoa ihan virallisesti että kevät on täällä huolimatta siitä, ettei Pekka Pouta vielä(kään) kovin  keväistä säätä ennustellut..? Joka tapauksessa, ihana tuoksu edelleen, tykkään!

Kanervat;
Keväästä puheenollen, aika raukoilta näyttävät viime syksynä asettelemani kanervat takaterassilla.. Kädet jo syyhyää päästä puutarha- ja istutushommiin mutta nuo miinus kymmenen asteen pakkaset eivät taitaisi kukille tehdä kovin hyvää. Odotan kuitenkin jo malttamattomana, että saisin edes joitakin kevään värejä laittaa pihamaata ja terassia koristamaan. Saapa siis nähdä, maltanko pitää näppini erossa kukkakaupan valikoimasta kauppareissulla ja tyydynkö vain ihailemaan kanervan jämiä ruukuissaan.. Kukistakin nyt puheenollen; Joku jo ehti kysäisemäänkin että kuinka kävi helmikuussa ostamani Magnolian kanssa ja niin, kumpikaan oksa ei tuonut yhtään kukkaa, yhyy! En tiedä oliko syynä liian vähäninen valo vai missä mätti mutta ikäväkseni en päässyt kotona ihailemaan valtaisaa Magnoolia merta, höh! Mutta meinaan kyllä ensi keväänä yrittää uudestaan tai toki jos vielä satun tänä keväänä bongaamaan kukkakaupasta kyseisiä oksia niin ehkäpä kokeilen ja toivon parasta!

Selkärulla, auttaa vähän vaivaan kuin vaivaan!
En oikeasti tiedä, mikä tämän nimi on mutta meillä sitä kutsutaan selkärullaksi. Rulla on siis sellaisesta lasten uimapötkylästä(?) leikattu osanen, jota meillä käytetään selkäjumien avaamiseen. Ensimmäisen kerran olen tutustunut selkärullaan Osteopaatilla joka auliisti antoi vastaanotolta mukaani kyseisen kapistuksen ja siitä saakka tämä on helpottanut arkeani sekä avannut monen monet selkäjumit! Kuvaa tästä oli hieman vaikea saada mutta ehkäpä pääsette kärryille näin teksin ja kuvan yhteis-selityksellä:) Voin käsi sydämellä vannoa, että tämä piskuinen ja mitättömän näköinen rulla on taivaan lahja kaikille, joilla on taipumusta kipuilevien hartioiden tai lukkoon menevien lapaluiden kanssa. Tämä pötkylä kulkee mukanamme myös kaikilla matkoilla ja on ihan todella pelastanut monta huonosti nukuttua yötä. Rulla ei paina mitään, tosin se vie matkalaukussa hieman tilaa mutta silti olen vuosien saatossa jo oppinut, että se tila, minkä tämä laukussa vie, kannattaa siihen käyttää. Lihas- tai selkäjumit kun eivät katso paikkaa tai aikaa!

Dermalogican kasvohoitotuotteet;
Kuluneella viikolla lunastin syntymäpäivälahjaksi saamani kauneushoitolan lahjakortin ja samalla täydensin putsarivalikoimiani. Kasvot kiittävät, lompakko ei niinkään. Dermalogican tuotteet ovat heittämällä parhaita koskaan käyttämiäni tuotteita kasvojen ihonhoitoon mutta edellämainitusti myös hitokseen arvokkaita!  Onneksi nämä ovat hyvyytensä lisäksi myös super-riittoisia eikä hetkeen  taas varastoja tarvitse täydentää, mutta myönnän kyllä että taas kirpaisi kun kassalla ostoksiani maksoin, auts! Olen kuitenkin päättänyt, että kun kerran olen löytänyt iholleni sen oikean ja hyvän tavan hoitaa vähän oikukastakin ihoani, olen sopivista tuotteista valmis hieman maksamaan. Kun iho ja keho voi hyvin, on mielikin parempi!

Heppailua Ratsastuskeskus Ainossa;
Suht lähellä kotikulmia sijaitseva Ratsastuskeskus Aino on I H A N A ! Tänne suuntasimme viime sunnuntaina katsomaan ja fiilistelemään kisatunnelmaa. Itse kilparadoille ei meillä (vielä, heh..) ole asiaa mutta jo pelkästään kisojen katsomisesta tulee huikaisevan ihana olo! Tunnelma ja kyseinen paikka on sellainen, että vaikkei oikeasti edes koko lajista olisi kiinnostunut niin kahvila ja miljöö on tosi kivan tuntuinen ja mieluusti siellä nyt kahvin tai vaikkapa lounaan nauttii. Lasillinen Shampanjaa kisatunnelmassa, höystettynä hyvällä porukalla nostattaa taatusti viikonloppu-fiiliksen kattoon, sillä kuohuvaakin Ainossa on tarjolla :) Kerrassaan ihana paikka!

"Kyllä hän varmaan löysi sieltä jotain..?"
Vaikkei koirista aina oikein tiedä, mitä niiden päässä liikkuu, on tasan varma homma, että kun on ruoasta tai makupaloista kyse, siellä on myös koira(t) Tiistaina tullessani keittiöön kohtasin ylläolevan näyn. Koira viihtyi ja tuhisi varsin pitkään hieman öö.. omalaatuisessa paikassa ja ehkä myös omalaatuisessa asennossa. Tyttäreni sitten totesi, että kyllä hän sieltä varmaan löysi jotain ja näinhän se olikin. Apupöydän alle epähuomioissa tippunut karkki sai kaverin ihan todella työskentelemään ahkerasti ja sehän kannatti sillä karkki lähti kuin lähtikin parempiin suihin. Vanhempi koiraherra jäi tietenkin myös tuohon kyseiseen paikkaan ja -asentoon nauttimaan saalistaan, ettei koirakaveri pääse herkusta osingolle. Nauratti se, että ainakin hajuaisti on tallella eikä koiran kanssa kanssa väitellä siitä, onko jossain jokin herkkupala vai ei. Koira on varmasti oikeassa. Niin kuin tässäkin tapauksessa :)

Ihanaa viikonloppua murmelit!

7 kuvaa viikolta, vko 10

Pirtsakkaa perjantaita! Se on taas viikon paras päivä ja viikonloppu on edessä. Onnekseni olen saanut viettää tämän perjantain kotikonttorilla ja fiilistellä viikonlopun saapumista hieman rennommissa tunnelmissa. Työtä on siis kyllä riittänyt mutta jo se, ettei tarvitse aamutuimaan laittutua ja lähteä kiireellä yhtään mihinkään vaan päivän voi viettää halutessaan vaikka ihan verkkareissa ja villasukissa! Villasukat tulivat taas ihan tarpeeseen kun ulkona näyttää enemmän tammikuulta kuin maaliskuulta, höh! Aamu-uutisissa kylläkin sanottiin maaliskuun olevan virallisesti vielä talvikuukausi mutta ainakin maaliskuussa on jo lupa vähän odottaa kevättä saapuvaksi, vai mitä olette mieltä?

Puhelimeen on tällä viikolla tallentunut harmittavan vähän kuvia tai ainakaan sellaisia julkaisukelpoisia yksilöitä mutta onneksi juuri sen seitsemän kuvaa sain sentään napattua. Yhden kuvan otin kylläkin ihan vartavasten tätä kirjoitusta varten sillä halusin jakaa tv-sarja-vinkin myös täällä :) Mennäänpä siis itse asiaan ja tässäpä sitten tämän viikon otokset:

Messuilemassa:
Kuva päätyi puhelimeeni viime sunnuntaina kun olimme GoExpo-messuilla pyörähtämässä. Pisin aika odotetusti vierähti heppa- ja eläinpuolella mutta löytyihän tapahtumasta myös paljon muutakin katsotaavaa. Eniten itseäni nauratti, että otin sitten kaikista mahdollisista kuvattavista aiheista kuvan lehmistä :) Mutta nämäpä olivatkin mitä suloisempia yksilöitä ja tykkäsivät viettää aikaa toistensa lähellä, kuten kuvastakin näkee ♥ Kaverit tykkäsivät myös nuuhkia ihmisiä ja antoivatpa rapsuttaakin. Suloiset laamat ja alpakat eivät jostain syystä kuviin asti päätyneet vaikka niidenkin touhuja tuli tovi jos toinen seurattua. Messut itsessään olivat mielestäni varsin onnistuneet, kivasti järjestetty ja urheilulajejakin oli mukavasti laidasta laitaan!

Lounasruoka & samalla myös lounasvinkki:
Tässäpä vinkki kaikille, joilla on tapana ottaa omat eväät lounaaksi! Pyrin aina mahdollisuuksien mukaan ottamaan eväät jo kotoa mukaan työpaikalle ja yleisesti yritän parhaani mukaan hyödyntää vieläpä edelliseltä illalta jäljelle jäänyttä ruokaa. Välillä tapahtuu kuitenkin hairahduksia ja tulee sorruttua myös eineksiinkin.. Tämä pakastealtaasta löytyvä kasvisruoka vei kielen mennessään ja vei muuten samalla myös ykkössijan muilta kilpailijoilta (kuten äitien tekemältä kinkkupekoniruukulta) kerta heitolla! Jos en tietäisi, en välttämättä tajuaisi, että tämä on valmisruoka ja vieläpä vegaaninen. Kyseinen ruoka tulee ehdottomasti löytymään eväslaukustani myös seuraavan kerran kun olen lounasevästä vailla, nam! Kuva päätyi puhelimeeni kun työkaverillenikin suosittelin kyseistä ruoka-annosta :)

Tuttu tilanne?
Noh, tämän kuvan lähetin miehelleni kun kuva sattui eteeni facebookin uutisvirrassa. Nauratti se, että näinhän se meilläkin on harva se ilta kun toinen yrittää tulla nukkumaan :) Koirat kyllä tietävät ettei heidän paikkansa ole ainakaan toisen tyynyllä, mutta olen saanut myös vanhemman koiraherran kiinni (useammankin kerran!) siitä että hän käy vähän puolisalaa kurkkaamassa illalla/ yöllä, joko isäntäväki on nukahtanut ja voisi salaa hiipiä siihen tyynyjen väliin meidän keskelle. Kun toinen sitten on huomannut, että hei tuohan huomasi, lähtee hän viattoman näköisenä jalkopäähän pötkölleen.. Mutta niin, meillä siis koirat saavat nukkua sängyssä ja näin on aina ollut. Välillä toki saattaa hieman kiristää hermoja jos aamulla herää siihen, että kymmenen kiloa koiraa nukkuu rinnan päällä ja toinen yksilö on käpertynyt niin kiinni ihoon ettei happea meinaa saada :) Mutta kyllä ne myös lämmittävät, terveisin entinen palelija :)

Loisto sarja & sarjavinkki:
Ruotsalaiset ne osaa! Jälleen kerran varsin mainio pohjoismainen tv-sarja joka vei heti mennessään. Sarjasta vinkkasi hierojani ja kuinka ollakkaan, hänen arvauksensa siitä, että minä pitäisin sarjasta, osui täysin oikeaan :) Kyseessä on Solsidan-sarjan tekijöiltä, draamakomedia vankilasta vapautuneesta Sonnysta. Ihan loistava tarinankulku ja muutenkin oikein leppoisaa katsottavaa. Aloitin sarjan katsomisen viime viikonloppuna ja koko tämän kuluneen viikon olen haaveillut ehtiväni  takaisin sarjan pariin. Toivottavasti tänään ehdin (tai jaksan..) edes yhden jakson vilkaista ennen kuin silmäluomet illalla painuvat kiinni, ihan vaikka vaan perjantain kunniaksi! Sarja on katsottavissa ainakin Yle Areenasta mutta saattaa löytyä muistakin suoratoistopalveluista. Vahva suositus! Ja kiitos vielä loisto-vinkistä P!

Luomua sen olla pitää!
Tämä kuva liittyi tyttäreni koulutehtävään, jossa heidän tuli löytää kaupasta vähintään viisi luomutuotetta. Ja ei, en tehnyt tehtävää tyttäreni puolesta vaan otin hänen pyynnöstään ainoastaan kuvia kun oma puhelin oli jäänyt kotiin :) Niinpä sitten kuvasimme ja taisivatpa porkkanat päätyä lopulta myös ostoskoriin kuvauksen päätteeksi. Kesäisin saamme onneksemme kerätä kaikki tarvittavat vihannkset anoppini kasvimaalta mutta näin talvella kaupassa käydessä suosin aina mahdollisuuksien mukaan luomuvihanneksia. Porkkana on suuri lempparini ja se on myös karvaisten tovereiden suosikki! Kun porkkanankuoriminen alkaa (siis ihan siitä ensimmäisestä kuoren vetäisystä), ovat molemmat koirat salamana paikalla ja odottamassa omaa osuuttaan. Yleensä aina tämä innokkuus myös huomataan ja ystävyksetkin saavat oman osuutensa ♥ Vihanneksista puheenollen, onko jollakin vinkata hyvää mehustinta? Siis sellaista, joka oikeasti toimii ja on helppokäyttöinen? Kertokaahan kokemuksista kommenttiboksissa, sillä sellainen on tässä taloudessa ostoslistalla :)

Maailman paras keksintö: Uimalakki!
Miten sen vasta tajusinkin lukuisten itkunsekaisten takkutukan selvittämis-operaatioiden jälkeen! Siis sen, että maailmaan on keksitty uimalakki. Halleluujaa! Nyt on kyllä keksintö löytänyt käyttäjänsä ja saanut ainakin yhden uimarin iloiseksi. Rumahan lakki on kuin fan mutta eipä haittaa! Se jos tällainen silikoninen rumilus, joka tekee kantajastaan ihan munapään näköisen, estää tukan solmuun menemisen, on loistokeksintö. Ilolla olen tämän viiden euron ostoksen jälkeen taas tällä viikolla suunnannut uimahallille ja vetäissyt lakin ylpeänä päähän. Uimalakki rules! Jos siis joku muukin kamppailee märkänä takkuuntuvien hiusten kanssa on tässä oiva helpotus asiaan.

Ensiaputaidon pitäisi olla kansalaisvelvollisuus!
Minä olen nyt oman velvollisuuteni siltäosin kuin se ennakkoon on mahdollista, suorittanut ja vaikka tietysti toivon, ettei näitä taitoja tarvitsisi koskaan käyttää, tiedän ainakin osaavani tehdä jotain jos tarve niin vaatii. Työpaikallani järjestettiin kaksipäiväinen koulutus ja olipa muuten hyvä ja opettavainen kurssi! Näitä taitoja kun saattaa tarvita ihan kotioloissa tai kauppareissulla, puhumattakaan harrastuksista.. Minusta ensiapukoulutuksen pitäisi kuulua jokaisen yleissivistykseen sillä tiesitkö esimerkiksi, että on tilanteita, jolloin viranomaiset eivät käytännössä voi ehtiä paikalle auttamaan ennen kuin se on jo liian myöhäistä. Tällaisissa tilanteissa ainoaksi vaihtoehdoksi jää se, että paikallaolijoiden on autettava ja ainakin yritettävä tehdä jotain. Työpaikallamme on jo vuosia käynyt sama tuttu kouluttaja ja hän on eittämättä paras kouluttaja, jonka olen koskaan tavannut. Vaikka aihe on raskas, vaativa ja surullinenkin, niin hän osaa tehdä koulutuspäivistä mielenkiintoisia ja ikimuistettavia. Nyt on taas taidot päivitetty ja eilen illalla jalkaan ilmaantunut haavakin paikattu päivitetyin opein :)

Veikeää viikonloppua ystäväiset!

7 kuvaa viikolta, vko 8

Heipparallaa ja huikentelevan upeaa perjantaita! Olikohan nyt tarpeeksi raflaavasti aloitettu huomenen toivotus :) Näin se vaan on lomaviikko hurahtanut vaikka tokihan tässä on vielä koko viikonloppu edessä ja aikaa nauttia lomailusta kun sen syvimpään olemukseen nyt on kerrankin päästy! Bestikselleni eilen puhelimessa totesin, että vaikka alitajuisesti aina välillä tällaiset kotilomat, jolloin ei tarkoituksena ole suunnata muille maille lainkaan, saattavat aluksi hieman ainakin allekirjoittanutta ahdistaa, niin tällä kertaa ei kyllä ole ollut ahdistuksesta tietoakaan vaan koko kotiympyröissä vietetty loma on ollut oikeastaan varsin ihana ja oikein onnistunut! Koska viime viikon viikkokatsaus jäi loma-fiilistelyissä tekemättä, niin onkin sitten parasta hetimiten (kuka muuten muistaa menneiltä vuosilta tulleen keskustelu-ohjelman Ögonaböj-hetimiten?!) antaa kuvien (ja juttujen) puhua puolestaan:

Laukun uusi vetoketju: Ylläoleva kuva tallentui puhelimeeni siksi, että iloitsin aivan suunnattomasti laukkuni vetoketjun korjauksesta ja hehkuttelin sitä whatsupissa miehelleni. Vietimme hiihtolomaviikolla tyttäreni toiveesta kaupunkipäivää shoppaillen ja samalla ajattelin kysäistä kyseisen merkin liikkeestä, josko laukkuni rikkoontuneen vetoketjun saisi jollakin aikataululla korjattua. Yllätys olikin aikamoinen kun minulle kerrottiin, että korjaus onnistuu samantien ja vieläpä ihan odottaessa! Eipä ollut ilollani rajaa kun olin jo etukäteen vähän harmitellut sitä, kauanko korjaus kestää jos laukku joudutaan mahdollisesti lähettämään vaikkapa Ranskaan. Noh, pelkoni siis osoittautui turhaksi ja loistavan nopean sekä erittäin ystävällisen palvelun jälkeen hipsiessäni ulos myymälästä olin onneni kukkuloilla! Hieman minua kyllä hymyilytti kun korjaajasetä kulmiaan kohotellen katseli muutamaa laukusta törröttävää karannutta ompeletta (vai ommelta?) ja ilmeisesti tämä häntä siinä määrin häiritsi, että myös nämä ompeleet oli laukun takaisin saadessani korjattu :) Nyt laukku on siis kuin uusi, jihuu!

Synttärilahjaksi saamani lahjakortti: Muistaakseni kuva päätyi puhelimeeni syystä että olin lähettämässä lahjasta kuvaa bestikselleni. Saatoin kyllä unohtaa itseasiassa lopulta lähettää koko kuvaa kun puhuimmekin sitten puhelimessa mutta jokatapauksessa siinäpä syy kuvaan. Parhaan ystäväni äidiltä sekä tämän miesystävältä saamani lahjakortti kauneushoitoon ei olisi voinut osua paremmin maaliin (miljoona kertaa paremmin ainakin kuin Olympialaisten kiekot Suomen jääkiekkopeleissä!) ja tämä jos joku on lahja jota arvostan! Omaa aikaa, hetki rentoutuen ja hemmottelua itselle, sitä minä ainakin toivon ihan jokaiselle silloin tällöin. Olen äärettömän onnellinen, että perheeni saa olla ystävä myös bestikseni perheen kanssa ja vaikkemme välttämättä kovin usein kasvotusten tapaakaan, on aina yhtä ihanaa vaihtaa kuulumisia ja ylipäätään kuulua toisten elämään. Kaunis Kiitos vielä tätäkin kautta R & K! ♥ Lahjan ajattelin lunastaa parin viikon päästä ja nautin taatusti oikein antaumuksella :)

Eteisen seinällä roikkuvat sarvet: Nyt täytyi kyllä oikein kaivaa esiin jo päivämääräkin, milloin kuva on otettu sillä en itse yhtään saanut päähäni, miksi olen kuvannut eteisen seinällä roikkuvia sarvia, hah! Päivämäärää katsoessa tajusin, että ideani on varmaankin liittynyt siihen, kun samaan aikaan järjestelin pukeutumishuonetta ja kaipasin huoneen seinälle jotain, tietämättä kuitenkaan oikein mitä. Tämä siis liittyy kodin sisutukseen ja mallaukseen! Olen aikoinaan löytänyt sarvet jostakin sisustusliikkeestä eikä niillä siis sinänsä ole mitään tunne- tai muutakaan arvoa mutta minusta ne ovat lopulta ihan hauskan näköiset. Olin ehkä ajatellut joskus ripustaa sarviin jotkut bling bling-valot mutta näin jälkeenpäin ajateltuna on ehkä ihan hyvä etten moiseen sortunut..

My birhtday present has arrived!: No niin. Tässä nyt syy siihen, miksi kannattaa miettiä todella tarkoin, milloin kyseiseen liikkeeseen menee viemään vain jotain korjattavaksi. En todellakaan ollut liikkeeseen mennessäni aikeissa ostaa yhtään mitään mutta oho ja hups, kuului päästäni kun liikeestä ulos astelin.. Näin voi käydä silloin kun -mä tässä vaan odotellessa katselen- hetkellä iskee silmänsä johonkin, jota ei sitten saakaan mielestään.. Ainutlaatuinen palvelu ja kauniisti aseteltu valikoima on vaan jotain sellaista, jota on välillä hyvinkin vaikea vastustaa, uskokaa pois. Lisäksi kaunis paketointi saa sydämeni läpättämään pelkästä ihastuksesta :) Kun mieheni minulle syntymäpäivänäni kauniisti sanoi, että löytäessäni toiveeni mukaisen lahjan, toiveeni toteutetaan, niin nyt olin lahjani löytänyt. Uusi lompakko tuli oikeastikin ihan tarpeeseen ja parasta on tietenkin se, että lahja on saatu maailman rakkaimmilta ihmisiltä, omalta perheeltäni ♥ Mikäs sen parempi lahja onkaan kuin sellainen, joka kulkee aina mukana ja jota käytetään usein! Sanomattakin on selvää, että materia ei tee onnelliseksi vaan ajatus sen takana.

Lukulistalla oleva kirja: Kuva päätyi puhelimeeni siitä syystä, että bongasin mielenkiintoisen kirjan lehtiartikkelista ja otin kuvan puhelimella jotta muistaisin mikä kirja oli kyseessä. Vielä en ole ehtinyt kirjaa lukea, sillä viimeisiä hetkiä Lisbeth Salanderin kanssa vielä hetki viedään mutta tämä on lukuvuorossa heti seuraavaksi. Karin Slaughter on minulle ihan uusi tuttavuus ja toivon, että Lisbethin jättämä, odotettavissa oleva tyhjyys täyttyisi esimerkiksiä tällä uudella Kaunokaiset- rikoskirjalla. Kuten tässä viikokatsauksessa jo kerroin, olen ihan tarkoituksellisesti hitaillut kirjan lukemisen kanssa ettei lukuelämys ihan vielä päättyisi..

Simmarit, sammarit, kumpparit ja pipo: No muista en niin tiedä, mutta simmarit on olleet kyllä käytössä kuluneella viikolla enemmän kuin aikoihin! Jos tältä viikolta pitäisi joku asu sanoa, johon olen pukeutunut olisi vastaus uikkarit! Olemme käyneet uimassa päivittäin ja uitua on tullut useita kilometrejä. Nuorena uin paljon, useita kertoja viikossa silloinkin mutta jostain syystä harrastus jäi sittemmin muiden menojen tieltä. Vasta nyt viime vuonna olen löytänyt lajin uudestaan ja voi miten siitä pidänkään! Ainoa mistä uimisessa en pidä on uimahalleissa oleva kylmyys. Se tunne kun altaasta nousee ja yrittää liukastumatta sipsuttaa suihkuille päin, on mielestäni sanoinkuvaamattoman kamala! Väkisinkin siinä joutuu muutaman juoksuaskeleen ottamaan kun koko keho on kananlihalla! Niinpä olenkin männäviikolla pakannut uimakassiini myös läpsykkäät jotta voin turvallisesti ottaa ne pari juoksuaskelta altaasta noustessani :)

Hazelnut Coffee: Löysin miehelleni yllätykseksi kahvia josta hän toivottavasti myös pitää. Koska hän juo kahvinsa aina mustana ja ilman makeutusaineita on kaikenmaailman Lattet poissuljettuja mutta tämä pikakahvi hasselpähkinän makuisena tuo arjen kahvihetkiin silloin tällöin vähän extraa. Käyn oikeilla ruokaostoksilla Citymarketissa hyvin harvoin, mutta kun siellä asioin, löydän aina jotain kivaa ja sellaista, jota en normi-arkikaupastani löydä. Silloin saatan hyvinkin sortua juuri ylläolevan kaltaisiin special-ostoksiin ja hemmotella perheenjäseniäni esimerkiksi Amerikkalaisilla ruokaherkuilla tai vaikkapa Aasian mauilla. Arjen pieniä iloja ja toisen huomioimista parhaimmillaan ♥

Quote of the day: Ylläolevan kuvan bongasin facebook-feedestäni ja totesin että tämähän on ihan totta. Hyvin harvoin olen vihainen tai ilkeä kenellekään tarkoituksella mutta jos näin tapahtuu, on siihen todennäköisesti jokin erittäin hyvä ja hyvin painava syy. On tiettyjä asioita joita en hyväksy ja odotan, että hyvät käytöstavat kuten kiittämiset ja kohteliaisuudet kuuluvat jo ihan perus-kotikasvatukseen. Yritän aina välillä ymmärtää myös sitä, että ihmisellä voi olla huono päivä tai ettei asiat ole menneet toivotulla tavalla mutta uskon myös siihen, että vaikka olo olisi itsellä huono, voi sitä kuitenkin kiittää, auttaa tai avata vaikkapa oven huonommallakin fiiliksellä. Toisen auttamisesta tulee itsellekin hyvä mieli, eikö vaan?


Tällaisia juttuja kuvien taakse kätkeytyi tällä viikolla! Me suunnataan nyt yllätys yllätys, uimaan ja josko tuo pakkanen edes hieman illaksi lauhtuu, olisi tarkoitus suunnata myöhemmin tänään vielä hieman mäkiä laskemaan.

Iloista perjantaita & nautinnollista viikonloppua ystäväiset!

P.S. Tässähän tulikin laitettua kahdeksan kuvaa! Eli yksi extrakuva kaupanpäälle :)

Ystävyydestä

Heippa ihanaiset! Eilen vietettiin ystävänpäivää ja olen niin iloissani, että tätä ystävyyden ja rakkauden päivää on vihdoin alettu viettämään myös täällä koti-suomessa ♥ Minusta päivän ajatus sekä idea on hyvin lämminhenkinen ja ei kai sitä koskaan voi liikaa iloita ja huomioida läheisiään? Vaikka luonnollisesti ajattelenkin niin, että jokainen päivä on hyvä päivä osoittaa rakkautta ja ystävyyttä niin onhan se kuitenkin kivaa, kun jonain tiettynä päivänä saa huomioida ihan erityisesti vai mitä mieltä olette?

Eilinen päivä oli muutenkin kerrassaan ihana, johtuen ystävänpäivän lisäksi myös samalle päivälle osuvasta syntymäpäivästäni! En oikeastaan koskaan ole pitänyt ikää numeroina juuri minään, ihan yhtä lailla hyvä tyyppi tai rakas ystävä voi olla 10 vuotias kuin 80 vuotiaskin. Kaikkia ikäryhmiä itseasiassa kuuluu omaankin ystäväporukkaani ja ihan jokaisesta olen iki-onnellinen!

Mitä se ystävyys sitten on?

♥ Ystävyys on sitä, että tietää toisen olevan lähellä, henkisesti ja toivottavasti joskus myös fyysisestikin, vaikkei välttämättä sanottaisi sanaakaan..

♥ Ystävyys on tunne ja side toiseen! Ihmiseen, josta tykkää ja jota tekee mieli halata..

♥ Ystävään voi luottaa eikä ystävä tuomitse vaikka asioista oltaisiin joskus jopa eri mieltäkin..

♥ Ystävää on ikävä!


Toivottavasti kaikilla oli ihana ystävänpäivä eilen! Täällä heräillään pikkuhiljaa uuteen päivään (ja uuteen vuosikymmeneen!) ja ihastellaan aamu-unisin silmin upeaa kukkaloistoa kaikista niistä valtavan upeista kukkakimpuista, joita eilen juhlapäivänäni sain.

Kaunis kiitos kaikille onnentoivotuksista vielä tätäkin kautta ♥

Leppoisaa Torstaita ystäväiset!

Syntymäpäiväruusut ♥

Viikon parhaat, vko 6

Heipparallaa ja ihanaista perjantaita ystävät! Kuluneelle viikolle on mahtunut sekä ihan tosi loistokkaita hetkiä että kröhöm.. ei-niin-loistokkaita tilanteita :) Siitä syystä tänään myös viikon paskimmat tyhmimmät.

Aloitetaan kuitenkin niillä huippuhetkillä, joita on ollut runsain mitoin. Kai se on vähän niin, että kun pitää silmät auki ja ajattelee positiivisesti, mahtuu niitä kivoja juttuja vähän tasaisempaan viikkoonkin. Kyse on kaiketi siinä, miten asioita ajattelee?

Viikon parhaat:

Blogin uusi banneri: Koska olen sellainen harrastelija-bloggaaja, jonka päätarkoituksena on ylipäätään kirjoittaa omasta arjesta ja jakaa hetkiä lukijoiden kanssa, en juurikaan ole a) ehtinyt b) innostunut c) halunnut ja d) osannut tehdä blogista visuaalisesti "myyvää" blogia. Niinpä olin ihan super-innoissani kun satuin nappaamaan kamerallani mielestäni kivan kuvan ja vielä onnistuessani liittämään kuvan blogin kansikuvaksi, jihuu! Kun vaan joku joskus taikoisi vuorokauteeni lisää tunteja niin mieluusti perehtyisin aiheeseen enemmänkin. Hauskinta oli se onnistumisen tunne, kun kuva ainakin noin niinkuin suunnilleen oli viimein oikealla paikalla. Tämähän siis tapahtui ihan tuosta noin vaan, as i wish.. Mutta miltä se teistä näyttää, ainakin tuo vähän väriä? Vaikka puhelimen kautta blogia lukiessa kuvaa ei taida näkyä, sillä ajattelin, että kun/ jos blogia lukee mobiilista, on helpompaa että koko blogi näkyy kännykän näytöllä "pienempänä" kuin normaali nettiselaimella luettuna? Kertokaahan toki jos teksti puhelimesta luettuna ylipäätään näkyy jotenkin hullusti! Yritän sitten toki parhaani mukaan muokata asetuksia ♥

Keväiset kukat ♥
(joiden nimeä en tiedä..)

Kukat & kevät: Juuri kun pääsin Tuulahdus keväästä- postauksessa mainitsemasta etten ihan vielä odota kevättä saapuvaksi niin kuinkas sitten kävikään.. Mielessä ei ole juurikaan muuta kuin ihanat kevään värit, keväisemmät tuoksut ja vaaleammat kodintekstiilit. Että pitikin sitten mennä ajattelemaan koko kevättä! Mutta ihanaa on kukat! Käväisin eilen vakkari-kukkakaupassani ja voi ihmiset, miten ihania juttuja sieltä löytyikään! Hillitsin itseni edes jollakin tasolla ja ostin ainoastaan heleän vaaleanpunaisia tulppaaneita sekä juurikin tuossa bannerissa näkyvät vaaleanpunaiset kukat, joiden nimeä en hortonomin tyttärenä edes tiedä.. Mutta näin sain siis pienellä vaivalla ja -summalla kotiin edes pienen henkäyksen kevättä!

Kevään värit  & Tulppaanit ♥ 

Falafelit: Koska koko meidän perhe on viime kuukausina siirtynyt enemmän ja enemmän kasvispainoitteiseen ruokavalioon (ei siis niin, etteikö kunnon pihvikin välillä maistuisi!), on sitä tullut kaivattua hieman lisää reseptivalikoimaa arkipäiville. Falafelit ovat olleet suuria suosikkejamme aina, mutta niitä on tullut nautittua lähinnä ravintolassa suoraan ruokalistalta ja pöytään kannettuna. Niinpä innostuimme kokeilemaan kaupan kuivatarvike-osastolta löytyvää valmis-seosta. Odotukset eivät olleet kovin korkealla (koska valmis kuivaseos) mutta tämähän oli oikeasti hyvää! Ensimmäisen kerran kokeilimme näitä lähinnä iltapalaksi testimielessä mutta koska koko setti katosi lautaselta alta aikayksikön, teimme seuraavana päivänä illalliseksi falafel-pitaleipiä. Voi autuus, kuinka hyviä nämä olivatkaan! Mieluusti olisin jakanut kuvan kurkulla, paprikalla, halloum-juustolla sekä tsazikilla höystetyistä leivistä mutta jostain kumman syystä, ei kamera ollut ensimmäisenä mielessä kun ruoka pöytään saapui ja niinpä minulla onkin ainoastaan tarjota kuva kyseisestä valmisseos-pussista, Mutta turhaa ei sekään ole, jos vaikka joku innostuu kokeilemaan kyseistä reseptiä :) Suosittelen lämpimästi!

Falafelit ♥ 

Harrastukset: Pienen tauon jälkeen, tammikuun alussa jatkuivat viikottaiset sulkapallovuorot ja se jos mikä on huippu-kivaa! Olin jo lähes unohtanut, miten kivaa pelaaminen on ja samoin myös sen, kuinka kuuma pelatessa tulee, huh! Mieluusti pelaisin useammankin kerran viikossa mutta ikävä tosiasia on se, että aika on hieman rajallista. Olemme kyllä hieman haaveilleet mahdollisuudesta, että niinä viikkoina kun kiire ei ole totaalisen mahdoton, voisimme satunnaisesti pelata toisenakin päivänä. Toivotaan, että tämä onnistuisi, ainakin ennen kuin kesä koittaa! Heppahulluus sen sijaan on ja pysyy! Vaikka omat ratsastustuntini ovatkin paraikaa tauolla, niin tyttäreni ratsastustunnit ovat omakin henkireikäni viikon keskellä! Se hetki, kun pään saa painaa hevosen kaulalle ja kädellä paijata pehmeää selkää, on jo ajatuksenakin ihana mutta että sen saa vielä fyysisesti ja oikeasti kokea, niin se on hetki kun kaikki huolet ja murheet painuu unoholaan. Niinpä taas parhaillaan kamppailen itseni kanssa ja yritän kuumeisesti löytää jonkin sopivan raon omillekin hepotunneille! Toivotaan, että siihen(kin) vielä löytyy sopiva tila kalenterista!

Kukat & kevät, osa 2: Edellä mainitusta kukkakauppa-reissusta kotiutuneena, kahvin kuppiini kaataneena, muistin alkuperäisen syyn, miksi olin edes alun alkaen lähtenyt kukkakauppaan. Nooh.. Syynä oli haaveilemani Magnolian oksat! Pikaisesti kaivoin puhelimestani toisen kukkikseni (=kukkakauppa) puhelinnumeron ja kas vaan, Magnoliat olivat juuri kuin tilauksesta saapuneet! Sittenpä sitä kaasupohjassa kukkakaupalle (jokuhan saattaisi ehtiä tyhjentää Magnoliavarastot juuri tällä samaisella hetkellä!) ja voi miten kauniita nämä yksilöt olivatkaan! Huokailin ja ihastelin jo kukkivia oksia mutta kotiin viemisiksi valitsin kuitenkin sellaiset yksilöt, joissa kukat vielä odottavat puhkeamistaan. Nyt näissä oksissa ei siis juurikaan ole mitään kuvattavaa joten kuvia luvassa sitten kun aika (ja kukat) on kypsä! No okei, jos joku sattuu vaikka miettimään, miltä Magnolian oksa näyttää, niin alla löytyy kuva :)

Magnolian oksa ♥ 

Viikon paskimmat tyhmimmät:

Pilalle mennyt matto: No kävipä tässä päivänä eräänä niin, että rakkaat koiratoverukset olivat keksineet, että jos ovi huoneeseen, johon ei oikeasti ole sallittua mennä, ainakaan ilman valvovaa silmää, jää kuitenkin  epähuomiossa auki, niin sinnehän sitä ehdottomasti on suunnattava! Kun arvatenkin kaikki mahdolliset karkkikätköt tyttäreni huoneesta oli tutkittu tuloksetta, löytyikin varsinainen aarrearkku nimeltään meikkipussi.. Arvaatte varmaan, kuinka iloinen oli meikkilaukun omistaja kun kaikki, siis ihan kaikki, huulirasvat ja huulikiillot oli testattu ja nuoleskeltu.. Oli siinä itsellä hieman naurussa pitelemistä kun kotiin tullessa vastaan astelee iloinen ja energinen nuorempi koiraherra, jonka värimaailma normaalista poiketen on pinkin ja punaisen sekoitus. Koko koira oli ympäriinsä huulikiiltojen peitossa joten syyllistä ei ollut vaikea paikantaa! Kun sitten huomasin eteisen maton, vaihtui hymy nanosekunnissa lähes itkuun. Apuaaa.. Anoppini käsin kutoma matto oli kaikkea muuta kuin valkoinen, alla olevasta saa ehkä hieman osviittaa lopputuloksesta. Eikä muuten lähtenyt edes pesussa puhtaaksi. Iloinen tietenkin täytyy olla siitä, ettei ystävykset olleet suuhunsa  mitään vaarallista napanneet mutta kyllä tämä tapaus ihan hieman sai hermoja kiristymään..

Matto ja uusi huulikiillollinen väritys..

Turhasta murehtiminen: Kuten joskus olen kaiketi kertonutkin, on minulla hieman taipumusta sortua harmittelemaan ja murehtimaan asioita etukäteen. Eikä siinä mitään, jos murehdittavat asiat olisivat edes jotenkin suureellisen merkittäviä mutta kun kuluneella viikolla olen murehtinut muunmuassa seuraavia asioita:

• Kohta olen taas lukenut Stig Larssonin viisiosaisen kirjasarjan! Niinpä olen sitten jarrutellut ja yrittänut lukea                    H I T A A S T I kaikkia sarjan kirjoja pitkittääkseni lukuelämystä..

• Sitten kun Olympialaiset loppuu niin on taas ihan tyhjä olo! Tätähän kannattaa murehtia etenkin sinä päivänä kun vietetään kisojen avajaisia..

• Tykkään näistä kengistä (Timbereistä) niin kovasti etten haluaisi niiden kuluvan puhki! Olenkohan sitten ajatellut ainoastaan ihailla kyseisiä kenkiä eteisen hyllyllä..

Että kaiketi sitä maailma makaa mielessäni ihan hyvin, kun oikeiden asioiden sijaan murehdin tällaisia :)

Loistokasta viikonloppua ystäväiset!

Tuulahdus keväästä

Huomenta ystäväiset! Havahduin eilen siihen, että kauppojen mainokset ja sähköpostit alkavat pursuilla jo kevään värejä. Siis hetkinen, helmikuussa? Onhan siis totta, että aika menee hurjan nopeasti ja pian se kevät oikeastikin koittaa mutta silti. Vuosi vuodelta seuraavan kauden värit ja kuosit tuntuvat ilmestyvän kauppojen hyllyille aina aikaisemmin ja aikaisemmin enkä oikein näe itseäni vielä pukeutumassa kukkakuoseihin. (Kukkakuosit nyt eivät ehkä muutenkaan ole ihan minua..) Enkä kyllä muutenkaan ole ehtinyt suoda ajatustakaan keväälle, vastahan täällä alkoi talvi! Toki ottaisin kevään vastaan jo ihan vaikka heti huomenna mutta optimistina en oikeasti usko, että balleriinoja voisi laittaa jalkaan ennen kuin aikaisintaan huhtikuussa, jos siis edes silloinkaan. Mikäli aikaisemmat vuodet paikkaansa pitää, on pakkasta vielä vappuna ja luntakin vielä Pääsiäisenä..

Viime viikonloppuna kylläkin huomasin, että aurinko jo ihan hieman lämmitti (jos ei sattunut seisomaan paikallaan tai sellaisessa kohtaa, johon tuulee) ja talitintitkin lauloivat niin, että hetken ajattelin kevään jo olevan täällä.  Ei kuitenkaan ihan vielä. Vielä en anna itselleni lupaa haaveilla keväästä, sillä nyt kun kerrankin on talvi niin nautitaan hetki siitä! (mitä mä just kirjoitin?!) Maaliskuun ensimmäisenä voi lumet sitten sulaa kertaheitolla ja lämpömittari kohota reilusti plussan puolelle, eikö vaan?

Touhukasta torstaita kamut!

Kevään värit ♥

7 kuvaa viikolta, vko 5

Huomenta lauantaihin kaunokaiset! Viikko on taas vierähtänyt ja tälle kuluneelle viikolle on mahtunut niin sään kuin tapahtumienkin puolesta yhtä sun toista; on jännitetty presidentin vaaleja, ihmetelty lumimyräkkää ja jotkut ehkä ovat lakkoilleetkin. Eli varsin tapahtumarikas viikko! Mennään nyt tämä viikko edellisen tapaan seitsemällä valokuvalla kuluvalta viikolta ja katsotaan, mitä sitten ensi viikolla keksitään. Tässäpä nyt tämän viikon kuvat, jotka puhelimen kätköistä löytyi;

Ensimmäiseksi kuvaksi valikoitui Putous ja Roope Salminen :) Ohjelmassa oli viime lauantainen vierailu Putouksen lähetyksessä ja koska lähestulkoon kaikki muut kuvat olivat jollakin tapaa tärähtäneitä tai niissä näkyi jonkun käsi tai pää, oli tämä ainoa julkaisukelpoinen vaihtoehto :) Oli minun vuoroni järjestää tammikuun treffi-ilta ja mietin pitkään, mitä olisi kiva tehdä. Ostin liput jo viikkoja aikaisemmin ja kun ensimmäinen Putous-lähetys muutama viikko takaperin telkkarista tuli, jännitin ja toivoin, että tämän vuotiset sketsihahmot olisivat oikeasti hyviä. Ja olivathan ne, etenkin koko perheen suuurin suosikki Tanhupallo ♥

Tämä kuva on viime sunnuntailta kun ohjelmassa oli suorittaa kansalaisvelvollisuus ja käydä antamassa ääni presidentinvaaleissa. Sunnuntai- aamuna oli mitä parhain ulkoilusää ja niinpä nappasimme koiratoverit mukaan ja reippailimme äänestyspaikalle jo heti aamutuimaan. Jaoin kuvan myöhemmin myös somessa vähän niinkuin muistutuksena kaikille äänioikeuden käyttämisestä :) Matkalla äänestyspaikalle mietimme, että voisiko oikeasti olla mahdollista, että Paavo taas kerran yllättäisi ja saisi tarvittavan äänimäärän siihen, että toinen äänestyskierros tulisi mahdolliseksi. Onneksi näin ei käynyt ja Sauli voitti suvereenisti! Saulilla onkin ollut varsin tapahtumarikas viikko kun perheenlisäyskin saapui juuri sopivasti samalle viikolle heti virkaanastujaisten jälkeen! Onnea Sauli!

Tämä kuva on päätynyt puhelimeeni tyttäreni lähettämänä. Molemmat meistä tykkäävät tehdä viikottaisia jalkakylpyjä erilaisilla kylpytuotteilla kuorrutettuna ja kuvan yhteydessä käytiin keskustelua siitä, kumman tabletin hän voi omaan jalkakylpyynsä käyttää (Se on kuulkaa tärkeää hommaa tuo kylpytabletin valinta!).Body Shopin kylpytabletit ovat sopivan kokoisia ja huumaavan ihanan tuoksuisia joten niitä meiltä löytyy kotona lähes poikkeuksetta. Oma suosikkini on tuo Moringa bath Bubble, tosin olen aina epähuomiossa lukenut, että siinä lukisi Morning bath bubble.. :)

 Ylläoleva kuva liittyy peukalooni. Tai siis siihen, että onnistuin jotenkin tökkäämään sormeni sunnuntai-iltana niin, että peukalon kynsi lohkesi puolivälistä kynttä ja on muuten hitokseen kipeä edelleen! Niinpä otin itselleni muistutukseksi kuvan sidostarpeista joita meiltä jo löytyy ja mitä pitäisi apteekista muistaa ostaa. Kuvasta muuten puuttu mieheni suosikki Betadine (ja voidemaisena  ehdottomasti, mieheni huomautus!), joka kuulemma auttaa vähän vaivaan kuin vaivaan :) Sitä tarjotaan aina oli sitten kyseessä haava tai kengän hankauma :) Nyt kun tuota kuvaa katsoo niin näkyypä siinä olevan joku Therapy Gelikin.. Hmm.. auttaisikohan se lohjenneen kynnen parantumiseen.. :)

Tämän viikon ohjelmassa on ollut Millemium- trilogian uudelleen lukua sillä halusin lukea koko saagan ennen kuin tartun uusimman, joululahjapaketista paljastuneen Tyttö joka etsi varjoaan -kirjan pariin. Olin oikeasti jo vähän unohtanut, miten koko tarina oikein kulkikaan ja mielestäni tämä toinen lukukerta oli jopa himpunverran parempi kuin ensimmäinen lukukokemus! Suosittelen siis lukemaan koko helahoidon jos nämä dekkarit on vielä lukematta! Tällä viikolla onkin taas yöunet jääneet hieman lyhyehköiksi koska kirja ja tarina on vienyt täysin mennessään. Useammin kuin kerran olen ajatellut, että pari sivua vielä..

Torstaina sain noutaa uudet silmälasini ja oikeinpa kaksin kappalein! Koska olen vähän sellainen -kaikki mulle nyt ja heti- tyyppi, en olisi millään malttanut odottaa lasien valmistumista! Kun sitten  vihdoin torstaina sain noutoluvan, suorastaan lensin optikon vastaanotolle :) On muuten hassua, miten sitä ei laseja noutaessa sitten lopulta yhtään muista, minkälainen valinta tuli lopulta tehtyä ja hieman jännitti itseänikin mihin silmälaseihin oikein päädyin. Ylläoleva otos kuvastaa tyyliäni varsin mallikkaasti; toiset lasit ovat mustat ja yksinkertaiset ja toisissa uskallan jo vähän repäistä :) Nyt taas näkee eteenpäin ja maailmakin näyttää hieman valoisammalta!

Kerrankin on ratsastaja suurempi kuin ratsastettava! Suloistakin suloisempi Japp-poni on varsin oikean kokoinen tyttärelleni ja heillä näyttikin synkkaavan oikein hyvin ♥ Ponin koosta ei kyllä tällä kertaa kannattanut päätellä mitään sillä kaveri oli niin reipas että esteitä hyppiessä (kyllä, hän on oikein mainio esteratsu!) ei vauhtia tai vaarallisia tilanteita puuttunut :) Kerran tuli esteen edessä rimakauhu (voiko siitä nyt mukamas syyttää pientä  ponia sitten..) ja täystopin jälkeen tyttäreni töpsähti alas suoraan esteen ja ponin väliin. Perästä kuului naurua ja ei sattunut- hihkaisu jonka jälkeen hymyileva heppatyttö hyppäsi takaisin uljaan ratsunsa selkään ja ylitti esteen erinomaisen hienosti! Aloitimme tammikuussa ratsastustunnit isossa ratsastuskoulussa ja tyttäreni on ollut intoa täynnä sekä uuden oppimisesta että uusista heppa- ja ihmis-ystävistä.


Tällaisia tapahtumia tällä viikolla! Tänään ohjelmassa on ulkoilua koiratovereiden seurassa sekä haaveena olisi myös ehtiä jossakin sopivassa välissä ottaa ihan pienen pienet päiväunet.. Makuuhuoneesta kuuluu parhaillaan unista tuhinaa ja epäilen vahvasti, että joku ja jotkut saattoivat ottaa jo varaslähdön päiväuni-suunnitelmiin :) Taidanpa itsekin painautua lämpimään kainaloon ja uinahtaa vielä toviksi ♥

Lempeää lauantaita kamut!

7 kuvaa viikolta, vko 4

Perjantai, mikä ihana syy kuunnella hyvää musiikkia ja miettiä kuluvan viikon taphtumia. Mieleeni hiipi yhtäkkiä, että jotain olisi kiva keksiä tänne bloginkin puolelle, onhan sentään viikon paras viikonpäivä! Jotenkin tässä on alkanut taas päästä pikkuhiljaa kirjoittelun makuun ja hetki sitten huomasin ikävöiväni blogin pariin eli ehkä tämä kirjoittaminen alkaa taas maistua ♥

Viikkokatsausta olen miettinyt paljon ja lähinnä sitä, mitä sen kanssa tekisin. Onko teistä vanhan mallinen (esimerkiksi tämä tai tämä) viikkokatsaus hyvä vai onko toisenlaisia toiveita? Viikkokatsauksia on tosi kiva tehdä ja samalla se antaa itsellekin hetkisen aikaa miettiä, mitä sitä onkaan tullut menneellä viikolla tehtyä, mutta onko se sellainen jota on kiva lukea? Nyt saa kommentoida ja kertoa ideoita & ehdotuksia! Kaikki palaute otetaan superisti vastaan!

Kokeillaan nyt tällä viikolla vaihteeksi tällaista; Tänä päivänä kun kännykkä kulkee mukana lähes joka paikassa, olen huomannut että valokuvattua tulee paljon enemmän ja niinpä ajattelin nyt laittaa kuluneelta viikolta napatut seitsemän kuvaa (viikossa on seitsemän päivää joten siitä seitsemän kuvaa, eikö vaan?) ja kertoa muutamalla lauseella tarinat kuvien takaa. Olisin ehkä muuten tehnyt itselleni säännön, että pitää valita seitsemän viimeisintä kuvaa (muistatteko muuten kun lapsena aina oli leikeissä erilaisia sääntöjä; ei sais tehdä noin mutta sit pitäis sanoa näin.. jne.. ♥) mutta koska luulen, että valokuva kaupan hyllyllä majailevasta maitopurkista tai paidan tuoteselostelapusta ei välttämättä ole ööh, kaunista katsella (?) niin ehkä kuitenkin voin hieman laimentaa pelisääntöä ja valita sellaiset kuvat, joissa on jotain oikeasti nähtävää? Tai noh, on ja ei mutta ainakin kuvissa olisi ehkä kiva näkyä muutakin kuin koiran häntä? Mutta tässäpä nyt sitten seitsemän kuvaa viikolta:

Ensimmäisena kuva joka löytyy puhelimestani siksi, että lähetin kengistä kuva tyttärelleni sillä olimme tilanneet molemmille samanlaiset kengät kun eräänä iltana hermostuin siihen, etten omista yksiäkään kenkiä, jotka ovat käyttökelpoiset lähes säällä kuin säällä ja tämän lisäksi kenkien tulisi olla vielä hyvät jalassa eikä ulkonäkökään olisi pahitteeksi. Niinpä kenkien saavuttua lähetin tyttärelleni kuvan whatsupissa: Arvaa mitä posti toi tänään??? Siitä siis tämä kuva.
P.S. Olen ollut super-tyytyväinen tähän ostokseen joten jos joku on hyviä kenkiä vailla niin täältä lähtee vahva suositus!

Tämä oli niitä päiviä kun Fafa's sai yliotteen meistä.. Miksi, oi miksi, avasittekaan tämän syntisen ihanan paikan aivan liian lähelle kotikulmiani?! Ei ole Fafaksen falafelien voittanutta! Ilmeisesti kotona olisi ollut vaihtoehtoisesti ruokalistalla suvisoppaa tai vastaavaa kun eipä tarvinnut tätä perhettä paljoakaan suostutella suuntaamaan Fafaksen antimille kun joku tuon ihanan ravintolan nimen sattui mainitsemaan :)

Kuva päätyi puhelimeeni kun piristin tyttäreni koulumatkaa Tanhupallon muododssa. Pitkästä aikaa Putouksessa on oikeasti hahmo, joka on hitokseen hyvä ja hauska! Ainakin siis ensimmäisen jakson perusteella mutta toivon todella, että Tanhupallo pysyy yhtä liikuttavan suloisena alusta loppuun ♥ Voin sanoa, että viime lauantain Putous-jaksoa ja eritoten tätä hahmoa on perheessämme katsottu kuluneella viikolla monen monta kertaa!

Kellokuvia oli puhelimessani useampiakin ja syy siihen on se, että mieheni oli vailla uutta ja toimivaa urheilukelloa jota sitten pohdittiin ja mietittiin yksissä tuumin. Minua hieman harmitti ja pientä kateuden poikastakin saattoi olla ilmassa kun hän kelloja valitsi. Teatraalisesti sitten totesin, että kiva kun mun rahat menee silmälaseihin ja mammografiaan (tästä muuten täytyykin kirjoittaa oma postauksensa!) ja sä vaan ostelet kelloja :) Kaikki on hyvin eli mitään pattia ei oikeasti onneksi löytynyt mutta nyt on tutkittu. Olethan sinäkin muistanut tutkia rintasi?!

Kuva on otettu iloiseksi onnenhetkeksi ja todisteeksi miehelleni, että pääsin ihan oikeasti erään ruudun läpi CandyCrush-pelissä. Olin pelannut samaa saatanallista ruutua jo pitkälti toista viikkoa ja vihdoin muistaakseni maanantaina pääsin ruudun läpi, jihuu! Noh, nyt olen taas vähintäänkin jumissa ja pelannut taas yhtä ja samaa ruutua koko viikon, argh! Alkaa olla hieman liian vaikeita nuo ruudut ilmeisesti minulle.. Ja selvennyksenä nyt ainakin rakkaalle hierojalleni, että olen pelannut kyseistä peliä kuluvalla viikolla ihan vaan oikeasti tosi vähän!

Kirottu Slime! Onkohan kukaan noin kymmenen vuotiaan lapsen omaava vanhempi voinut välttyä tältä raivostuttavalta limavillitykseltä. Meillä kotona slimen valmistaminen on kielletty jo joskus viime syksynä koska harva se päivä löytyi jos jonkin näköisä lima-versioita ympäri kotia. Jauhopurkki, pesuaineet ja silmälinssinestepurkit ammottivat tyhjyyttään koska oli kuulemma pakko tehdä vähän slimeä..  Niinpä sanoin, että omilla rahoillasi saat ostaa mitä tykkäät mutta kotona niitä ei enää valmisteta ja niinpä tämä kuva tuli puhelimeeni tyttäreni lähettämän viestin yhteydessä, kun toiveena oli ihan vaan kipaista hakemassa vähän jotain tiettyä slimeä..

Ystäväni Laban! Huomasin tämän lapsuuteni hahmon pilkistävän eräältä hyllyltä keskiviikkoiltana ja koska hän niin hellyyttävästi sieltä kurkkaili, oli minun pakko hakea puhelin ja jakaa kuva sosiaalisessa mediassa. Laban on minun lapsuuteniajan kirjahahmo ja olen myös tyttärelleni lukenut useita Laban-satuja iltasaduiksi. Hän on kiltti ja suloinen joten eipä sitä paljon suloisempaa iltasatu- ja pehmoleluhahmoa voisi oikeastaan ollakaan. Laban ♥


Tällaista siis tällä viikolla! Katsotaan sitten ensi perjantaina taas, millainen viikkokatsaus silloin saadaan aikaiseksi :)

Leppoisaa viikonloppua & Parasta Perjantaita just sulle ♥

Kuulumisia ja vuosikatsaus 2017

Heippa ihanaiset! On säitä pidellyt.. Miten sitä aloittaa kirjoittamisen järkevästi kuukausien hiljaisuuden jälkeen? Turha kai sitä on sen kummempia jaaritella mutta ehkä pienen selityksen olen kuitenkin velkaa..? Noh, ensin oli kiireet ja flunssa, sitten kiireet edelleen jatkuivat mutta samaan aikaan kynnys kirjoittamiseen kasvoi. Niin kai se monesti menee; mitä kauemmin on tekemättä jotain tiettyä asiaa, sitä vaikeammalta sen aloittaminen taas tuntuu. Lisäksi olen yrittänyt pohtia, mihin suuntaan tätä blogia haluaisin viedä tai ylipäätään mitä sen kanssa haluan tehdä? Koska tämän blogin pitäminen on ollut itselleni se hyvän ja kivan mielen paikka, en ole kokenut omaksi tulla vain teennäisesti kirjoittamaan tyhjänpäivästä liirumlaarumia vain kirjoittamisen pakosta, niinpä olen sitten pysynyt mieluummin poissa. Koska olen aina avoimesti jakanut täällä asioita oikeasta elämästä ja tapahtumista, niistä elämän hetkistä joita elämässäni on oikeasti tapahtunut, en ole halunnut tulla jakamaan pahaa mieltä tai sotkuista kotia.

Edelleenkään en tiedä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu mutta halusin kuitenkin kertoa, mikä tilanne on ollut ja mikä se on nyt. Uskon, että ennen kuin tiedän, mitä tuleman pitää, jatkan kirjoittelua silloin, kun se hyvältä tuntuu. Voihan olla, että nyt kun suurin kynnys, paluu blogin pariin tämän kirjoituksen myötä, on ylitetty, olenkin täällä jo taas huomenna? Ehkä uuden innostuksen löytäminen vaatiikin vain sen, että aloitan ja teen jotain? Saapa nähdä!

Today or tomorrow, be all there!

Mutta nyt, katsaus kuluneeseen vuoteen 2017! Samanlaisen katsauksen tein myös viime vuonna ja sen pääset lukemaan tästä .

Vuosikatsaus 2017

1. Mitä sellaista teit kuluneen vuoden aikana, jota et ole koskaan tehnyt? 

Olin kiltimpi ja lempeämpi itselleni. Olin vuoden vaihtuessa päättänyt, että tänä vuonna keskityn siltä osin itseeni, että teen sitä, josta itselle tulee hyvä mieli. 

2. Oletko kyennyt pitämään uuten vuotena tekemäsi lupaukset?

No vähän kuten edellisessä kohdassa kerroin, olen ollut armollisempi itselleni. Sitä en ole aikaisemmin tehnyt. Olen aina ajatellut, vähän siihen tyyliin, että kunhan muut saavat ja pääsevät mutta unohtanut sen, että välillä on ihan oikein ajatella itseäänkin. Esimerkiksi sellaisia monelle varmaan ihan normaaleitakin ajatuksia kuin että, sairaana voi sairastaa ihan luvan kanssa ja että on sallittua olla välillä itsekäs. Siinä sitä on kuulkaa ollut opettelemista!

3. Tuliko elämääsi uusia ihmisiä kuluneen vuoden aikana?

Voi tuli! Tuli useitakin mutta ehkä suurimpana ilon aiheena (ja ilon tuojana!) työtoverini H! Olen hänelle monen monta kertaa todennutkin, että onneksi tapasimme. Paljon on mahtunut ajallisesti ehkä lyhyeen tuntemiseemme mutta voi miten kiitollinen hänestä olen ja olen tämän vuoden aikana ollut!

4. Menetitkö ketään läheistäsi?

Menetin rakkaan tätini kesällä ja tämä osoittautui aika kovaksi paikaksi. Vaikka emme usein nähneetkään välimatkasta Hollanti-Suomi johtuen, on hän aina kuulunut elämääni. Yksi tämän vuoden unohtumattomimmista  matkoista oli hautajaismatka Hollantiin. Vaikka matkan syy olikin riipaiseva, nousi tämä reissu eittämättä parhaimpien koskaan tehtyjen matkojen joukkoon juuri sen tärkeyden vuoksi. Onneksi sukumme on sellainen, että rankoissakin asioissa nähdään aina aurinko, joten tällä matkalla tuli kyllä itkettyä mutta myös naurettua vedet silmissä. Ikuisesti kiitollinen olen miehelleni joka jakoi tämän matkan kanssani ja samalla pääsi näkemään paikat, jotka minulle ovat lapsuudesta asti olleet niin kovin tärkeitä.

Malesia jäi kaikkien sydämeen ♥
Tänne on palattava uudestaan!

5. Missä maissa vierailit?

Tämä vuosi oli matkailun osalta varsinainen huippuvuosi! Vaikkei kauan haaveilemaani New Yorkin matkaa mahtunut tähän(kään) vuoteen oli vuosi matkailun saralta ihan huikaisevan hieno. Tämän vuoden matkailumaat olivat

• Norja (3 kertaa)
• Kiina
• Alankomaat
• Singapore
• Vietnam
• Malesia

6. Mitä sellaista toivoit itsellesi, mitä et kuluneen vuoden aikana saanut?
Ihan niin rentoa ja rauhallista vuotta en saanut, mitä olin toivonut mutta muuten kaikki meni oikeastaani ihan mukavasti :)

7. Mikä päivämäärä tulee aina muistuttamaan sinua kuluneesta kaudesta?
Tänä vuonna ei mikään erityinen päivämäärä ole jäänyt mieleen?

8. Mikä oli suurin saavutuksesi kuluneena vuonna?
Selviäminen kuluneesta vuodesta ylipäätään! Jotenkin summattuna koko vuosi oli sellaista sekaista kaaosta ja jatkuvaa tulipalojen sammuttelua joka suunnalla. Mitään yhtä mullistavaa tapahtumaan en osaa nimetä mutta jotenkin sellainen yleinen kaaoksen tuntu on varjostanut koko vuotta.

9. Mikä oli suurin pettymyksesi?
Muutama henkilökohtainen tavoite jäi saavuttamatta kuluvana vuonna mutta ei niitä kannata näin jälkeenpäin enää murehtia!

10. Sairastitko tai loukkaannuitko?
Loppuvuoden flunssaa lukuunottamatta pysyin terveenä ja tällä kertaa myös koko perhe säästyi lomaillessakin kaikilta matka- ja stressipöpöiltä!

11. Kenen käytös pöyristytti sinua eniten?
Hämmennystä ja pöyristymistä on kyllä tasaiseen tahtiin aiheuttanut Amerikan Presidentti lausahduksillaan ja käytöksellään. En edelleenkään voi uskoa, että erästä maailman mahtimaata johtaa tällainen henkilö..

12. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
Asuntolainaan ja matkailuun. Onneksi tämä kysymys on esitetty muodossa käytit eikä muodossa tuhlasit :) En missään nimessä halua sanoa että penni tai centti joka on käytetty matkailuun olisi tuhlausta vaan enemmänkin säästämistä.

13. Mikä oli paras ostoksesi?
Ostetut ja käytetyt lentoliput sekä kultasepällä teettämäni kaulakoru. Muuten ei juurikaan ole tullut tuhlailtua mutta kun näin Instafeedessäni sellaisen korun, joka minua puhuttelee oli ryhdyttävä tuumasta toimeen! Lentokone-kaulakoru on symbolinen lahja minulta minulle ja muistutus samalla siitä, että aina on mahdollisuus lähteä ja matkustaa jos siltä tuntuu!

It's better to look back on life and say:
"I can't believe i did that."
Than to look back and say:"I wish I did that."

14. Mistä ihan todella, todella innostuit?
Matkakohteista! Voin käsi sydämellä sanoa, että olen istunut tänä vuonna satoja tunteja koneen ääressä vain ja ainoastaan etsimässä lentoja tai hotelleita tuleville reissuille! Onneksi pidän tästä hommasta yleensä mutta täytyy sen verran myöntää, että kerran (kuitenkin vain kerran!) meinasi hermot mennä kun etsiskelin sopivaa hotellia taannoiselle Aasian reissulle. Minut on helppo saada innostumaan matkailusta eikä minua koskaan tarvitse kahta kertaa pyytää tsekkaamaan parhaita lentotarjouksia tai uusimpia hotellivinkkejä..

15. Mikä laulu tulee aina muistuttamaan sinua kuluneesta kaudesta?
Celine Dionin To love you more. Vuosien takainen suosikki, joka ilmestyi Spotifyn Time Capsule-soittolistalle ja jonka olemassa oloa en edes muistanut. Tykkään edelleen ja paljon muistoja kertyy tähän kappaleeseen. Sopii kaikinpuolin vuoden biisiksi omalle kohdalleni!


16. Viime kauteen verrattuna, oletko...

.. Onnellisempi vai onnettomampi? 

Onnellisempi vaikkakin tavallaan myös suru- ja kaipaustaakkaa on taas jonkin verran enemmän kannettavana 

.. Laihempi vai lihavampi?

Fyysisesti taidetaan mennä aika samoilla kuin edellisenäkin vuonna..

.. Rikkaampi vai köyhempi? 

Henkisesti ehdottomasti rikkaampi, fyysisesti asuntolainaa on maksettu taas hieman enemmän pois..

17. Mitä toivoisit tehneesi enemmän?

Alla viime vuonna esittämäni toiveet joiden alla kommentti siitä, miten meni:

• Vähemmän puhelimen näpräämistä - Saman ajan voisi käyttää vaikka lautapelien pelaamiseen

Noh, ehkä hieman vähensin ja ainakin asiasta on kotona perheen kesken keskusteltu :) Siis ei ainoastaan minun puhelimen näpräämisestä vaan kaikkien. Toivon tätä samaa tulevalle vuodelle; vähemmän näpräämistä, enemmän toimintaa!

• Teen enemmän ja enemmän niitä asioita, joista oikeasti pidän - Turha käyttää aikaa tylsäilyyn

.. Tätä olen kyllä parhaani mukaan pyrkinyt noudattamaan! Varmasti parannettavaa on vieläkin mutta ihan oikeasti olen kyllä tsempannut, jee!

• Elän hetkessä ja olen tässä - unohdan sitku- ajattelun

.. Tässäkin olen parantanut hurjasti mutta välillä tapahtuu asioita, joita on pakko miettiä sekä ennen että jälkeen ja siitä syystä tänä vuonna on tullut mietittyä ehkä jopa hieman liikaa ihan kaikkea!

• Liikun enemmän - Tämä on varsin hyvä tavoite ihan jokaiselle vuodelle

.. Elokuuhun asti meni tosi hyvin mutta viimeisen vuosineljänneksen liikkumiset ovat jääneet hävyttömän vähälle! Onneksi on uusi vuosi ja saa taas luvan (ja lisääntyvän valon!) kanssa aloittaa puhtaalta pöydältä, heh!

• Matkat sekä New Yorkiin ja Pekingiin - Josko tänä vuonna viimein!

.. Peking - Chek!  New York - Not Chek! Noh, jääpähän jotain ensi vuodellekin!

Palmu & Sininen taivas ♥

18. Mitä toivoisit tehneesi vähemmän?
Murehtineeni asioita, joille en itse voi tehdä mitään!

19. Miten vietit joulua? Entä juhannusta?
Joulua vietimme perheen kesken anoppilassa ja Juhannusta vietettiin samassa paikassa perheen kesken Olympialaisten hengessä :)

20. Rakastuitko kauden aikana?
Rakastuin mieheeni ja ymmärsin, että rakkautta tulee vaalia eikä sitä koskaan saa pitää itsestäänselvyytenä.

21. Mikä oli lempitelkkariohjelmasi?
Kulunut vuosi on ollut eriskummallinen siinä mielessä, että telkkaria on tullut katsottua vähemmän kuin koskaan ennen! On tasan kaksi sarjaa, joita olen tainnut koko vuonna telkkarista seurata; Atlantin yli ja Mestareiden Mestari. Inohan sitä, että valtaosassa sarjoja tai ohjelmia joko a) haukutaan tai tiputetaan ihmisiä pois kisasta tai b) kerätään rahaa johonkin. Varsinaisia hyvänmielen sarjoja ei televisiosta juurikaan tule, höh!

22. Vihaatko mitään tai ketään, jota et vihannut viime vuonna tähän aikaan?
Viha on aika voimakas sana enkä mielellään käytä sitä kuin äärimmäisessä hädässä joten ei, en vihaa ketään tai mitään.

23. Mikä oli paras lukemasi kirja?
Noh, koska televisiota on tullut katsottua huomattavasti vähemmän kuin aikaisemmin olen vastaavasti lukenut paljon enemmän! Yhtä ainoaa parasta kirjaa en osaa nimetä sillä lukemani kirjat ovat olleet hyvinkin eri tyylisiä. Mutta sanotaanko nyt yksi hyvä monista ja se on Alexander Stubbin Alex. Tykkäsin kirjoitustyylistä kovasti ja muutenkin kirja vei mennessään.

24. Mikä oli suurin musiikillinen löytösi?
Spotyfyn erilaiset listat! Olen saanut kokea tänä vuonna niin monia jihuu- hetkiä erinäisten listojen kautta! On tullut uusia tuttavuuksia mutta myös paljon sellaisia kappaleita, joiden olemassaolon olin jo lähes unohtanut! Työkaverit ehkä ovat jo tottuneet näihin jee-kiljaisuihin kun jokin kappale on mennyt ihon alle :)

25. Mitä halusit ja sait?
Ulkomaan matkoja. Ja vieläpä hyvin erilaisia sellaisia. Paljon on nähty ja koettu eikä matkailun nälkä silti ole vähentynyt lainkaan?! Suorastaan vain kasvanut joten paljon on vielä odotettavissa :)

Norsujen syöttäminen ja paijaaminen oli yksi vuoden kohokohtia ♥

26. Mitä halusit, mutta et saanut?
Lämmintä kesää odotin ja toivoin mutta se jäi kyllä täysin haaveeksi tänä(kin) vuonna. Tuntuu, että sää on ollut samanlainen viime maaliskuusta lähtien!

27. Mikä oli vuoden paras elokuva?
Olenkohan katsonut tänä vuonna yhtäkään elokuvaa?! Edes jouluun kuuluvaa Holidayta en tullut tänä jouluna katsoneeksi, apuaa! Yhdenpä muuten ainakin katsoin; Norjassa katsoimme tyttäreni toiveesta Marcus & Martinus -elokuvan joten sen ainakin olen katsonut, huh!

28. Mikä yksittäinen asia olisi selvästi tehnyt vuodestasi paremman ja onnellisemman?
Ehkä se parempi kesä?

29. Mikä piti sinut järjissäsi?
Rakkaat ihmiset

30. Ketä julkkista himoitsit eniten?
Nyt ei kyllä tule mieleen ketään jota olisin edes vähän katsonut sillä silmällä! Harvey Specteriäkään en ole liiemmin tänä vuonna tavannut mutta jos joku pitäisi sanoa niin sanotaan sitten vaikkapa Lauri Tähkä. Tykkään Laurista.

31. Mikä poliittinen tilanne tai tapahtuma liikutti sinua eniten?
Pohjois-Korean tapahtumia kyllä tulee seurattua kauhun ja pelon sekaisin tuntein jatkuvasti,

32. Ketä tai mitä kaipasit?
Isääni. Muutaman kerran on kuluvana vuonna tullut sellainen tunne, että olisin halunnut puhua hänelle ja silloin olen tuntenut myös suurta kaipausta sekä ikävää.

Lämpöä & kimallusta ♥

33. Kuka oli paras tapaamasi ihminen?
Kaikki matkoilla tapaamani ihmiset ovat kyllä jääneet mieleen! Etenkin Vietnamin hotellien henkilökunta ja heidän positiivinen asenne kaikkeen on jäänyt mieleen. Se, että vaikkei aina kaikki olekaan täydellistä niin positiivinen asenne auttaa asiaan kuin asiaan. Aika hyvä elämänohje jokaiselle meistä!

34. Mikä tai kuka yllätti sinut kuluneena vuonna?
Tyttäreni on kyllä yllättänyt minut kuluvana vuonna niin moneen kertaan että olen haljeta ilosta! Hän se vaan rohkeasti menee ja tekee vaikkei aina olisi niin varmaa osaamistakaan. Rohkeutta ei tältä tytöltä puutu ja siitä olen iloinen. Paljon on tapahtunut tänä vuonna hänellekin ja henkisesti tämä onkin ollut varsinainen kasvun vuosi. Erityisen iloinen olen -vähemmän välkkää, enemmän voikkaa- kampanjan tuomasta numeron noususta todistuksessa, hah hah! Uhkasimme mieheni kanssa teettää hänelle t-paidan kyseisellä tekstillä varustettuna ja arvaatteko jo, mitä hän sai tuliaisena taannoiselta Norjan matkaltamme? Alla oleva kuva varmaankin kertonee sen :) Kiitos vielä parhaalle ystävälleni t-paidan tekstin suunnittelusta!

Vitsinä keksitty lausahdus päättyi
lopulta t-paitaan :)

35. Mitkä viisi kolme asiaa asetat tavoitteiksi ensi vuonna?

Enemmän liikuntaa & hyvää oloa - Vähemmän välkkää, enemmän voikkaa myös meille aikuisille :)

New York & Indonesia - Josko nyt tulevana vuonna..?

Yhteistä hyvää ja aikaa yhdessä! - Niin meille perheenä kuin yleisestikin maapallolla!

Näin on hyvä! Tavoitteiden tulee olla saavutettavissa ja näissä kolmessa on mielestäni riittävästi tulevalle vuodelle.

Kaikille teille toivotan räiskyvän upeaa Uutta Vuotta 2018 ja samalla toivon, ettei kukaan satuta itseään Uuden vuoden juhlinnassa! Nautitaan tästä vuoden viimeisestä päivästä täysin rinnoin ja kohotetaan maljat tulevalle! Kippis vuodelle 2018!

The best is yet to come..