Throwback Tuesday; Luksuslomaa remontin keskellä

Kun viime syksyn Aasian reissukohteita pohdittiin, oli ensimmäisenä ajatuksissa Indonesia ja etenkin Bali, mutta kuten muistamme, näytti hetken siltä, että Agung-tulivuori harkitsi purkautumista ja niinpä me teimme sitten viime hetken muutoksia matkasuunnitelmaan. Näin jälkikäteen on tietenkin helppoa ajatella, että kannattiko mutta turhapa sitä on jossitella. Niinpä päädyimme lomailemaan Vietnamissa, mikä oli sekin kuulunut toivelistalle jo pidemmän aikaa. Vietnam ja tuo pienen pieni Phu Quockin saari osoittautui alkuhässäkästä toettuamme (josta tämä juttu kertoo) varsin hurmaavaksi lomakohteeksi.

Jäätelö auttaa vaivaan kuin vaivaan ♥ 

Suuntasimme Vietnamiin hengiltuamme Singaporessa kolmisen päivää ja Singaporen eläintarhaa kierrellessämme sain viestin hotellista, jonka olimme etukäteen varanneet Phu Quocin lomallemme. Viestissä kerrottiin, että valitettavasti hotelliresortin uima-allas on mennyt rikki mutta meillä olisi lomamme ajaksi mahdollisuus käyttää lähihotellin allasalueita. Hieman siinä voivottelimme ja pohdimme, josko pitäisi tsekata muut tarjolla olevat hotellit mutta päätimme kuitenkin katsastaa jo varatun hotellimme (VIRHE!) ja pitäytyä sovitussa suunnitelmassa.

Koneen laskeuduttua vehreälle saarelle, odotti matkalaisia kuljettaja autoineen valmiina viemään meidät hotellillemme. Sisäänkirjauduttuamme ja kylmät tervetuliaisjuomat käsissämme katsahdimme ympärillemme; Paikka näytti aivan kuolleelta eikä koko alueella näkynyt muita kuin pari hotellin henkilökuntaan kuuluvaa ihmistä.. Päästyämme sisään huoneistoomme, joka rehdisti sanottuna haisi aivan pihakellarilta, alkoi päässä raksuttaa. Vilkaistuani pihalle, jossa siis piti sijaitseman tämä rikkinäinen uima-allas, olin tipahtaa takamukselleni; Uima-altaassa ei siis ollut edes kaakeleita!? Että rikki on, kirjaimellisestikin. Koska hotelliin saapumisaikamme oli illan jo hämärtyessä en yksinkertaisesti jaksanut (tai nähnyt) ruveta tutkimaan hotellialuetta tarkemmin ja päätimme yöpyä tämän ensimmäisen yön maakellarissamme. VIRHE.

Rikki oleva uima-allas..

Aamulla heräsin siihen, että ovemme ulkopuolella piikattiin niitä halvatun uima-altaan kaakeleita irti kellon viisareiden osoittaessa puoli seitsemää aamulla. Jokainen voi varmasti kuvitella, millä fiiliksillä tämä luksusloma paratiisisaarella alkoi.. Ovesta astuessani kompuroin ensitöikseni rikkinäisiin kukkalaatikoihin ja itku silmässä totesin että nyt saa riittää! Varasin samalta istumalta, polveani parannellen, uuden hotellin noin kilometrin päästä ja painelin vastaanottoon. Hotellin ainoa englantia osaava virkailija oli vasta matkalla työpaikalleen ja niinpä odotellessämme pakkasimme laukut, annoimme suurimman raivon laskeutua ja odottelimme virkailijaa saapuvaksi. Tämän äärimmäisen ystävällisen naishenkilön saapuessa, hänen ensimmäiset sanansa olivat että hän kyllä ymmärtää jos olette lähdössä. Minä sitten ironisesti siihen että ihanko totta ymmärrät?! Kysyin häneltä, että miksi ihmeessä tämä paikka on edes auki? Että eihän täällä voi lomailla kun tämä ei ole millään tapaa edes turvallinen ja tämähän on täysi työmaa!

Kerroin aamuisesta yhteenotosta kukkalaatikon kanssa ja samaan hengenvetoon myös sen, että tuo uima-allaskin taitaa olla myös hieman enemän kuin rikki. Mitä ihmettä te luulette tekevänne?! Hän oli samaa mieltä kanssamme mutta omistajataho haluaa ehdottomasti pitää paikan auki, työmaasta huolimatta. Virkailija oli niin pahoillaan että jo minäkin meinasin kuivata kyyneleitä jotka eivät tässä kohtaa edes johtuneet enää raivosta vaan silkasta harmistukesta, jota näin tämän nuoren naisen kärsivän. Pysyin kuitenkin lujana, sillä en usko, että matkakumppanini olisivat oleet kovinkaan innoissaan ajatuksesta että kuitenkin säälistä jäisimme remonttiavuksi hotelliin.

Näkymä huoneiston oven edessä..

Maksoin mukisematta parinkymmenen euron laskun yöpymisestä ja kuljetuksista koska en kehdannut tai jaksanut ruveta siitä enää venkoilemaan vaikka oikeasti olisi varmasti täytynyt. Halattuamme ja hyvästeltyämme tämän suloisen virkailijan suuntasimme hyvillä vaikkakin haikeilla mielin kohti uutta hotelliamme, joka osoittautui kaikinpuolin hurmaavan upeaksi resortiksi. Siis sellaiseksi, jossa oli uima-allas terassin oven edessä eikä yhtenäkään loma-aamuna tarvinnut herätä poran, sahan tai minkään muunkaan työvälineen metelöintiin :)

Tarinan opetus; Lue aina kaikki ja etenkin ne viimeisimmät kertomukset & kokemukset kaikista mahdollisista paikoista! Jos viimeisin kirjoitus on tehty vuosi sitten, on hotellisssa ehkä muutakin vikaa kuin rikkinäinen uima-allas..

Ja huomiona vielä; Tämä remontissa oleva lomaresort on varmasti ollut oikein kiva ja viihtyisä ennen remonttia ja toivon todella, että he saavat (tai ovat jo saaneet) remontin pikimiten valmiiksi, sillä uskon että elinkeinon vuoksi tämänkin hotellin tarkoituksena oli vain yrittää parhaansa. Ikävä kyllä tässä tapauksessa asiakkaan kustannuksella.

Rentoutumassa uima-altaalla
(jossa on myös kaakelit)

Throw back Tuesday on juttusarja, joka nimensä mukaisesti ilmestyy tiistaisin. 
Silloin muistellaan menneitä; palataan hetkiin, paikkoihin ja tapahtumiin, 
jotka ovat jääneet mieleen jostakin erityisestä syystä. 
Tervetuloa mukaan matkalle menneeseen!

Throwback Tuesday; Lomalla maassa, jossa pään nyökyttäminen on ”ei” ja pään ravistaminen ”kyllä"

Bulgaria, elokuussa vuosituhannen vaihteen tietämillä, matkaseurana parinkymmenen hengen kaveriporukka. Olipa muuten reissussa totutteleminen otsikossa mainittuun toimintatapaan! Vaikkei ole jäänyt Bulgaria mieleeni mitenkään erityisen kivana tai upeana matkailumaana, on tämäkin reissu ansainnut paikkansa mielessä ja sydämessä :) Täytyy toki muistaa, että ajat ja paikat muuttuvat vuosien saatossa! Ainakin tämän kohteen kohdalla toivon niin. Reissu tehtiin tosiaan suurella kaveriporukalla silloiseen HOT-mestaan, Sunny Beachille. Tuolloin taisi kyseinen lomakohde olla ensimmäisiä kertoja valmismatkojen valikoimassa ja olisiko meidät kohteeseen vienyt silloinen halppis-matkatoimisto Hasssen matkat. Kuka muuten muistaa vielä kyseisen tv-mainoksen biisin ja sanat..? Maan huokea (siis todella huokea!) hintataso oli varmaankin meidän opiskelijabudjetilla reissaavien mielestä tärkeimpiä kriteereitä matkakohdetta valittaessa. Lisäksi lähes takuuvarma aurinko sekä valtaisa baarimäärä teki oman lisänsä, heh. Yhtään en muista, minkälaiset odotukset itse matkakohteesta oli etukäteen mutta arvatenkin 50 sentin Screwdriver- drinkki oli taatusti mielessä..

Saapuessamme hotelliin oli ensi ajatukset hieman sekavat; hotellin ulkomuoto oli verrattavissa lähinnä neuvostoaikaiseen kerrostaloon eikä hotellihuoneen kylppärissä olevan suihkun sataminen suoraan kokolattiamatolla päällysteiselle eteisen lattialle tehnyt kovin suurta vaikutusta matkailijoihin :) Mutta kun mukana on parikymmentä kaveria, taattu kuumuus sekä ranta ja rantabaarit niin eipä sitä yksi hotellihuone ollut niin justiinsa!

Utuinen kuva Nessebarin kujilta

Sentään saimme reissun aikana (biletykseltä ehtiessämme..) vierailtua muuallakin päin Bulgariaa, että voi matkalaiset sentään sanoa vierailleensa oikeastikin Bulgariassa eikä ainoastaan Sunny Beachin baarikaduilla. Mieleeni on jäänyt etenkin reissu Unescon maailmanperintölistaltakin löytyvään Nessebariin joka osoittautui huikaisevan kauniiksi kaupunginosaksi. Muureilla ja pienillä kujilla tuli tunne, että ikäänkuin sitä liikkuisi jossakin lavasteissa eikä oikeassa maailmassa lainkaan! Joskaan tältäkään reissulta ei selvitty kommelluksitta, siitä piti huolen taskuvarkaat joiden matkaan lähti seurueeseemme kuuluneen jäsenen arvokas kameralaukku sisältöineen. Lisäksi mielessäni on edelleen varsin kirkkaana ne kymmenet kerjäläiset, joita kaduilla surusilmineen pyöri.

Mitenkään erityisen auvoisena lomakohteena en siis Sunny Beachia ehdoin tahdoinkaan kokenut ja taitaapa paikka olla edelleenkin yksi ainoita lomakohteita, johon ei mieli ole tehnyt palata enää uudestaan. Vaikka toki olisi mukava nähdä, minkälainen paikka nykyään olisi lomailla. Lomakohde (ja koko maakin) on taatusti muuttunut parissakymmenessä vuodessa ja haluan uskoa, että ainoastaan positiivisempaan suuntaan. Ainakin ystävien kertoman mukaan paikka on nykyisin varsin ok lomakohde rantalomaa ja lämpöä kaipaaville! Ilmeisesti hintatasokin maassa on edelleenkin varsin suopea, joskaan en usko, että illallista enää saa parilla eurolla.

Bulgarian Leva (BGN)
Vieläköhän tällä rahalla saisi jotain?

Bulgariassa matkattiin tällä viikolla! Minne tie vie ensi viikolla?

Kivaa tiistaita!

Throw back Tuesday on juttusarja, joka nimensä mukaisesti ilmestyy tiistaisin. 
Silloin muistellaan menneitä; palataan hetkiin, paikkoihin ja tapahtumiin, 
jotka ovat jääneet mieleen jostakin erityisestä syystä. 
Tervetuloa mukaan matkalle menneeseen!

Throwback Tuesday, uusi juttusarja alkaa!

Heippa ystäväiset! Tänään aloitetaan uusi juttusarja, joka nimensä mukaisesti ilmestyy jatkossakin näin tiistaisin. Siksi siis alkuperäisestä nimestään poiketen tiistai eikä torstai, että tänäänhän on tiistai :) Juttusarjassa muistellaan menneitä; palataan hetkiin, paikkoihin ja tapahtumiin, jotka ovat jääneet mieleen jostakin erityisestä syystä. Juttusarjan ensimmäisessä Throwback Tuesdayssa matkaillaan Malesiassa. Tervetuloa mukaan menneeseen!

Kuala Lumpur by night

Kuala Lumpurin lentokenttä eräänä marraskuisena tiistai-iltana. Väsyneet matkalaiset, hikiset reissuromppeet ja mahassa kurniva nälkä. Näistä voi jo päätellä ettei tarinan lähtökohta ihan välttämättä ole ööh.. paras mahdollinen? Malesian pääkaupungin lentokentän taksi-systeemistä olin onneksi lukenut jo etukäteen joten tiesin noin suunnilleen, miten tulee toimia mutta silti ihan suoranainen kusetusyritys pisti etenkin edellämainitussa olotilassa aikalailla vihaksi. Lentokentällä ei taksia voi ottaa ihan lennosta tai vain kävellä taksijonoon kuten monilla muilla lentokentillä on tapana, vaan taksit otetaan tai tilataan erityiseltä taksitiskiltä, jossa matka myös maksetaan etukäteen. Olin lukenut etukäteen, että tässä kyseisellä tiskillä lähes poikkeuksetta saatetaan suoranaisesti vedättää tietämättömiä turisteja ja näinhän sitä meitäkin yritettiin, siinä kuitenkaan onnistumatta, hah! Uskomatonta kuitenkin jo ajatuksena oli se, että tällaisella virallisella lentokentän pisteellä ihan todella koetetaan saada matkailijoilta ylimääräiset luulot (ja rahat!) pois.

Kattoterassilla fiilistelemässä

Koska osasimme odottaa jotain vastaavaa tapahtuvaksi, emme suostuneet reilusti tuplahintaiseen ja tiettävästi myös aivan liian suureen/ hienoon taksikyytiin vaan pysyimme lujana ja sanoimme maksavamme x-summan (jonka siis tiesin taksimatkan oikeasti maksavan) kyseisestä kyydistä. Virkailijanainen pyöritteli silmiään ja mutisi itsekseen, mulkoili hetken matkatavaroitamme josko edes niiden määrään olisi jotenkin voinut vedota, mutta koska olimme matkassa ainoastaan käsimatkatavaroilla ei hän niistä sitten kehdannut sakottaa ja yrmeänä antoi taksikuitin (tasan sillä summalla, minkä olimme matkasta sanoneet maksavamme), jolla voisimme siirtyä taksilaiturille odottamaan omaa vuoroamme. Huojentuneina, joskin hieman kiukkuisina toivotimme hyvät illanjatkot ja suuntasimme kohti taksilaituria.

Monorail asemalla junaa odottamassa

Onneksemme saimme mukavaakin mukavamman taksinkuljettajan, jonka kanssa myös ajomatkan päätteeksi sovimme treffit hotellillemme lähtöpäivän aamuksi. Paluumatkaa siis ei sentään tarvinnut järjestellä mitenkään etukäteen :) Hintakin tämän herrashenkilön kanssa sovittiin jo valmiiksi etukäteen ja perille siis päästiin, jihuu! Hotelli taas, noh.. Kyseessä oli ihan ok hotelli, parin monorail-aseman päässä tuplatorneilta mutta sisäänkirjautuessa meinasi hermot kiertyä solmuun ja herne mennä nenään. Myönnän näin jälkikäteen ettei oikeasti ollut reilua kiukutella respan sedälle mutta ehkäpä tuo aikaisempi koettelemus ja raskas päivä teki tepposet.. Olin etukäteen varannut huoneen, josta olisi näkymä Petronas twin towereille ja sen saimmekin, mutta tämän jälkeen tulikin sitten lista siitä, mikä ei toimisi tai mikä ei olisi käytettävissä. Esimerkiksi hissi ja kattoterassi olivat pois käytöstä, toinen huollon vuoksi ja toinen yksityistilaisuuden vuoksi. En tietenkään ollut suunnitellut meneväni matkapäivän päätteksi fiilistelemään tummuvaa iltaa ja näkymiä kattoterassilta kylmä juoma ja matkakumppanit seuranani.. Noh, näistäkin selvittiin ja terassillekin päästiin muutaman tunnin odottelun jälkeen. Edessä olisi kuitenkin vielä upeat matkapäivät Kuala Lumpuriin tutustuen!

Petronas twin tower
 Kuala Lumpur
Malesia

Tällainen muistelo tällä viikolla! Saapa nähdä, missäpäin maailmaa ensi viikolla muistellaan vai pysytäänkö ihan kotimaan kamaralla :)

Kivaa tiistaita ystäväiset!

Throw back Tuesday uusi on juttusarja, joka nimensä mukaisesti ilmestyy tiistaisin. 
Silloin muistellaan menneitä; palataan hetkiin, paikkoihin ja tapahtumiin, 
jotka ovat jääneet mieleen jostakin erityisestä syystä. 
Tervetuloa mukaan matkalle menneeseen!

Espanjalaiset portaat

Uusi viikko ja uudet kujeet! Niinhän sitä aina tulisi maanantaina ajatella. Positiivisesti siis kohti uutta viikkoa kohden eikö vaan? No täällä oli eilen niin tahmea maanantai että kyllä piti hieman ponnistella saadakseen ajatukset käännettyä positive thinking- modelle :) Mutta siitä se iltaa kohden kuitenkin helpotti. Tänäänhän on jo tiistai eli parempaan suuntaan mennään ja pian taas saa huomata, että onkin jo perjantai :)

No miten otsikko sitten liittyy maanantaihin tai uuteen viikkon ylipäätään? Tapahtuipa eilen eli maanantaina seuraavaa; illalla kotiin mennessäni pyysi tyttäreni apua kotitehtävässä ja ehdin ihan pienen (siis tosi pienen!) hetken miettiä ettei kyllä nyt voisi vähempää napata kertolaskut tai äidinkielen sanamuodot mutta kun kuulin, minkälaisesta tehtävästä oli kyse, aloin jo minäkin innostua :) Tehtävänä oli kertoa Roomasta ♥ Tehtävän tuli sisältää  kuvauksen Roomasta yleisellä tasolla sekä luettelon kuuluisimmista nähtävyyksistä. Historiaakin mukaan piti hieman tyrkätä. Tästähän se innostus sitten kohosi kun kaivoimme kätköistä valokuvat esiin ja samalla muistelimme omia Roomaan suuntautuneita reissuja. Voi pojat ja tytöt kuinka muistot nousivat pintaan ja miten sitä muka on voinut unohtaa, miten kaunis kaupunki onkaan kyseessä!  Jälleen kerran huomasin ajattelevani, että tuonne on pakko päästä pian uudelleen.

Scalinata della Trinità dei Monti
Espanjalaiset portaat

Tutkimme internetin syövereistä Rooman historiaa (minähän toki osaan Rooman historian ulkoa, etenkin ruotsinkielellä, mutta kuitenkin nyt ihan vaan opetusmielessä katsottiin, miten tietoa saa haettua itse internetistä.. ) ja kuuluisimpia nähtävyyksiä, samalla kun katselimme valokuvia paikoista joissa olimme vierailleet. Pyysin tytärtäni liittämään tehtävän loppuun kuvan, jossa istumme Pizzeriassa muutaman askeleen päässä Espanajalaisista portaista ystäviemme seurassa. Ihan vaan siksi, että ainahan nyt pari lisäpistettä voi saada jos oikeasti on Roomassa myös vieraillut :)

Kun olimme tehtävän saaneet valmiiksi (tai siis tyttäreni sai valmiiksi, minähän luonnollisesti maltoin pitää näppini erossa itse tehtävästä..) mietimme myös rakkaita ystäviämme, joiden luona vierailimme Rooman matkoillamme. Ikävä nosti päätään molempien mielessä ja päätimme jonain päivänä taas matkustaa tapaamaan näitä rakkaita maailmanmatkaajia! Terveisiä vaan siis Rakkaille Roomalaisille, tiedätte kyllä keitä tässä tarkoitetaan ♥

Ikuisen rakkauden kaupunki
Rooma ♥

Saapa muuten nähdä, oliko viimeinen kerta kun tyttäreni pyytää apua läksyissä.. Ja näin se otsikkokin siis littyi kuin liittyikin maanantaihin :)

Kivaa alkanutta viikkoa ystäväiset!

Maailma on mun (ja sun)

Huomenta ihanat! Viime keväänä sain vuosien, vuosien jälkeen viestin yläaste-aikaiselta ystävältäni ja siitä asti olemme viesteilleet viikottain, joskus jopa ihan päivittäin. Kuulumisia ja vinkkejä on vaihdettu niin arkielämän kommelluksista kuin ostoksista ja vaikka emme ole tosiaan toisiamme nähneet vuosikymmeniinkausiin, tuntuu kuin hän olisi ihan siinä vieressä.

Eilen jutustelimme matkailusta ja ihmisistä, joita on tullut ympäri maailmaa tavattua. Sanoinkin, että jos pitäisi sanoa jokin asia, josta en matkailussa pidä, niin se olisi kyllä pelko ja tunne siitä, etten välttämättä tapaa heitä enää koskaan. Ihana kamapaaja perheineen Turkissa, puhelimen pelastajani Kreikan saarella tai pieni Hollantilainen viinibaarin pitäjä San Marinossa, puhumattakaan Kauniista Italiattaresta Roomassa. He ovat kaikki ansainneet paikkansa sekä sydämessäni että mielessäni ♥

Missä tapaamme seuraavaksi?

Minulla on taipumus kiintyä ihmisiin (no, vähän paikkoihinkin) ja kun tunne saa otteen, se vetää mielen surkeaksi, välillä jo ennen eron hetkeäkin. Mutta onneksi välillä käy niinkin, että vaikka tapaisi toisella puolen maailmaa, sitä tapaa myös uudestaan! Näin kävi ystävälleni joka vietti aikoinaan useamman viikon Englantilaisessa kaupungissa eri puolilta maailmaa olevien ihmisten kanssa ja he tapaavat säännöllisesti edelleenkin. Treffit sovitaan maahan ja kaupunkiin, johon kaikki pääsevät ja juttua jatketaan siitä, mihin se edellisellä kerralla jäi. Tänä päivänä vain maailma on rajana ja kekseliäisyys tai viitseliäisyys antaa kyllä mahdollisuuden tavata jos ikävä kasvaa liian suureksi.

Se vilpitön ilo, joka Turkkilaisen kampaajani kasvoilta paistoi tavatessamme parin vuoden tauon jälkeen oli sanoinkuvaamaton ♥ Sitä en unohda koskaan! Mitähän mahtaa kuulua Egyptiläiselle tarjoilijalle, joka jakoi elämäntarinansa kahvikupposen ääressä Niilin rannalla eräänä aurinkoisena päivänä? Saapa nähdä, törmäämmekö vielä joskus jossakin maailman kolkassa. Onneksi maailma on mun ja sun!

Valoa Keskiviikkoon murut!

Tänä kesänä olen....

♥ .. Auttanut pihallemme eksynyttä siiliä..

♥ .. Tuoksutellut terassilla kasvavan Laventelin huumaavaa tuoksua..

♥ .. Pyöräillyt ympäri lähiseutuja

♥ .. Nauttinut Mojiton jos toisenkin..

Lempparijuomaa lempparipaikassa :)

♥ .. Lukenut kirjoja vähemmän kuin koskaan..

♥ .. Haaveillut auringosta & lämmöstä..

♥ .. Tutkinut antaumuksella Aasian maita ja karttoja..

♥ .. Saanut lahjaksi suloisimmat sukat ikinä..

Vuosipäivän yllätys :)

♥.. Pysytellyt kuivalla maalla käymättä lainkaan uimassa..

♥.. Löytänyt ja testannut uusia ruokareseptejä valtavan määrän..

♥.. Tavannut paljon uusia ihmisiä..

♥.. Herkutellut tuoreilla marjoilla..

Tuoreet marjat aamupalalla

♥.. Katsonut yön pimeinä tunteina House Of Cardsia..

♥.. Vaihtanut olohuoneen huonekalujen järjestystä..

♥.. Suunnitellut keittiöremonttia..

♥.. Potenut jonkinasteista ikäkriisiä..

40 on uusi 30? Ikäkriisiä pukkaa..

♥.. Kotiseutumatkaillut..

♥.. Ihastunut Hollantiin..

♥.. Pessyt mattoja..

♥.. Unelmoinut ikuisesta kesästä..

Kesä 2017, olet ollut hyvä! Viivy vielä hetki ja helli meitä lempeillä elokuun illoilla ♥

Kepeää keskiviikkoa!

10 profiilikuvaa (ja tarinoita kuvien takaa)

Useissa blogeissa on viime viikkoina kiertänyt hauska 10 vuotta profiilikuvia, jossa jaetaan Facebookin profiilikuvia kymmenen vuoden ajalta. Tämä oli mielestäni hauska juttu ja toi itsellekin ihania muistoja vuosien takaa, joten tässäpä nyt minun kuvani ja tarinat kuvien takaa:

2007: Ensimmäinen profiilikuvani on otettu Palmasta, Mallorcan saarelta, jossa kyseisenä vuonna reissasimme useammankin kerran. Kuva on otettu aikaisin aamulla vanhalla juna-asemalla josta suuntasimme päiväretkelle jonnekin päin saarta. Jo aikaisin aamulla oli kostean kuuma ja piti hetki hengähtää juna-aseman penkillä ennen junaan nousemista.

2008: Tämäkin kuva on sattumoisin otettu Palmassa, tällä kertaa olimme reissussa kaksin ja tapasimme ensimmäisenä päivänä, heti hotellille saavuttuamme kaksi upeaa pariskuntaa, joiden seurassa rymysimme vietimmekin koko loman. Oli uskomaton sattuma, että samalle reissulle ja vieläpä samaan hotelliin, mahtui niin saman henkistä porukkaa, että tuntui kuin olisimme tunteneet aina. Edelleenkin olemme ystäviä ja välillä tulee muisteltua tätä huippu hauskaa reissua.

2009: Tämän kuvan olen ottanut silloisessa työpaikassani iltahämärässä kun odotin, että saisin sulkea putiikin. Muistan kuvaa ottaessa ajatelleeni, että onpa hyvä kun joku on keksinyt kännykät ja kamerat :) Työskentelin raskaus- ja äitiysaikana satunnaisesti pienessä kultasepänliikkeessä ja tykkäsin työstä valtavasti, mutta illan viimeiset minuutit vain tuntuivat matelevan välillä järjettömän hitaasti. Epätarkka kuva, mutta jotenkin siitä mielestäni paistaa kuitenkin elämän ilo ja onni!

2010 Lomailimme alku-keväästä Egyptissä ja profiilikuvaksi tätä hieman.. hmm.. omituista (?) yksilöä laittaessani, muistan Suomessa olleen älyttömän kylmä kevät ja halusin piristystä kuvalla, josta hehkuu lämpö. Sitä tämä minusta kuvastaa ja muistan vieläkin, kuinka pehmeää hiekka rannalla oli ja miten kauniilta värikkäät kalat kirkkaassa vedessä näyttivät. Egyptissäkin on tullut reissattua useampaan kertaan ja minusta on tosi sääli, että maailman tilanne on parhaillaan sellainen, ettei Egyptin taida lomamatkalle olla asiaa. Harmi, sillä minä tykkäsin tuosta hieman mystisestä maasta kovasti.

2011 Olimme koko suvun voimin hurvittelemassa Linnanmäellä ja jossakin välissä siskoni mies on tämä kuvan napannut. Meillä oli aikaisemmin tapana perheen kesken viettää Vappupäivää Lintsillä, mutta viime vuosina on siirrytty enemmän ja enemmän sisätiloihin, arvatenkin säästä johtuen. Nyt kun kuvaa katson, niin näyttää aivan siltä, kuin kuvassa toinen puoli päästäni olisi kalju.. Näin ei siis ole ollut mutta piti nyt sitten tämäkin mainita, hah!

2012: Kuvassa seikkaillaan Oslossa ja taitaapa kuva olla napattu vieläpä Oslon Oopperatalon katolta. Olimme ennen kuvaa saapuneet juuri Norjaan ja istahdimme ihan vain parille paistattelemaan päivää vuonon äärellä. Reissusta tuli lopulta yksi parhaimmista matkoista koskaan, sillä luvassa oli itse keksimämme ja -operoimamme Jo Nesbø:n kirjoista tutun poliisin, Harry Hole:n kotikaupunki-kierros. Vierailimme poliisisankarin kotitalolla, työpaikalla, vakio- baarissa sekä kaikissa mahdollisissa paikoissa, joita näissä suosituissa dekkareissa on koskaan mainittu. Koko viikonlopun oli armoton helle ja saimme jälleen kerran nauttia palan parasta Osloa, parhaimpien ystävien seurassa.

2013: Muistan kuvan ottohetken hyvin, sillä olin juuri saapunut kampaajalta. Olin vihdoin rohkaissut itseni ja pätkäissyt hiukseni lyhyemmäksi kuin koskaan ja pitihän siitä nyt kuva sitten ottaa. Tykkäsin lyhyemmistä hiuksista kovasti, mutta minut tuntevat tietävät, että maltan pitää hiuksia auki korkeintaan pari tuntia ja sitten sutaisen tukan kiinni. Niinpä tämä lyhyt malli oli hieman hankala, sillä sain sen juuri ja juuri kiinni, mutta sieltä ne sinnikkäät haituvat sitten valahtelivat yksitellen ja olisin tarvinnut kokonaisen pinniarmeijan ptääkseni hiukset nutturalla. Niinpä olen itselleni pyhästi luvannut, etten enää haikaile lyhyiden hiuksien perään.

2014: Kuva on otettu Roomassa, jossa vierailimme rakkaan ystäväperheen luona pariinkin otteeseen. Kuva taitaa kaulahuivista päätellen olla ensimmäiseltä reissultamme, jolloin oli tammikuu, mutta tällöin Roomassa oli jo ihan täysi kevät. Rakastuin Roomaan ja tiedän vielä palaavani tähän upeaan kaupunkiin, toivottavasti jo hyvin pian.

2015: Kuvasta paistaa ilo tunne siitä, että vietin parhaillaan ensimmäisiä kesälomapäiviäni. Loma oli juuri alkanut ja olo oli mitä parhain! Olimme viettäneet muutamia lomapäiviä uimarannalla ja muistan elävästi, kuinka nautin lämmöstä ja vapaudesta. Oli ihanaa viettää aikaa yhdessä ilman, että kenelläkään on kiire mihinkään. Näitä hetkiä selkeästi osaa arvostaa vielä näin vuosien jälkeenkin!

2016: Tämä kuva naurattaa minua vieläkin! Kuva on otettu viime kesänä Turkissa ja olimme juuri leikkineet tyttäreni kanssa Snapchatin eri filttereillä. Nauroimme vedet silmissä kaikille kani-kasvoille ja ihmettelimme mitä keksitään seuraavaksi. Tämä on edelleen profiilikuvanani Facebookissa ja saa ainakin toistaiseksi vielä ollakin. Ihanat hetket palaavat kuvaa katsellessa mieleen ja tässäkin kuvassa tykkään iloisuudesta ja kesäisestä väristä.

Saapa nähdä, millainen seuraava profiilikuva sitten on!

Loistokasta viikonloppua ja Onnea kaikille tänään valmistujaisiaan viettäville!

Music is my escape

Viime aikoina on tullut kuunneltua taas paljon vanhoja suosikki-biisejä. Siis niitä, jotka aikoinaan ovat soineet kasettisoittimessa ja joita on luukutettu myös ne kasettinauhat puhki. On käsittämätön tunne, joka mielen valtaa kun kuulee jonkin  huippu-biisin vuosien takaa; kylmät väreet vilistää läpi koko kehon ja mieli tekisi itkeä ja nauraa samaan aikaan. Musiikin avulla voi palata menneeseen ja samalla tuoda ne ikimuistoiset hetket taas mieleen. Musiikki ja aika parantaa haavat, sanon minä!

 ♥ T'Pau; China in Your Hand

 ♥ Roxette; Queen of Rain

 ♥ Feargal Sharkey; A Good Heart

 ♥ Bon Jovi; Bed of Roses

 ♥ Guns'n Roses; Estranged

 ♥ Fintelligens; Stockholm-Helsinki

 ♥ Take That; Patience

 ♥ Bruce Springsteen; I'm On Fire

 ♥ Belinda Carlisle; Leave A Light On

 ♥ Pearl Jam; Jeremy

 ♥ Beyoncé; Crazy in Love

 ♥ Nelly Furtado; All Good Things

 ♥ U2; Where Streets Have No Name

Ihanaa uutta ja toivottavasti keväistä viikkoa! 

Back to the 90's

Sain lukijaltani toiveen tehdä postauksen asioista, joita kaipaamme (kröhöm..) nuoruudesta sekä kultaisen värikkäältä yhdeksänkymmentä luvulta. Sanomattakin on selvää, että innostuin aiheesta heti, sillä olenhan itsekin viettänyt nuoruuttani ja pahinta teiniangsti-aikaa juuri tuolloin. Hieman vaikea oli löytää mitään kuvia tuon ajan hittijutuista mutta onneksi nykyään on Google! Omat muistot tietenkin auttoivat hieman kuvien etsimistä, mutta kaikkea en edes itse olisi muistanut joten suuri kiitos myös toiveen lähettäjälle vinkeistä! Kaikki kuvat viimeistä lukuunottamatta, on lainattu internetin syövereistä, omia kuviani en yksinkertaisesti kehdannut enempää täällä julkisesti jakaa :) No tässäpä näitä nyt sitten tulee, tervetuloaa aikamatkalle 90- luvun muotimaailmaan!

1. Poolopaidat ja etenkin jollakin merkillä varustellut. Muistan, että valkoinen oli ainoa oikea väri ja poolopaitoja piti olla muutama, jotta toinen voi olla pesussa ja toinen päällä, oh my..

2. Bula-merkkiset hatut, neonväreissä tietenkin. Näistä en itse ikinä mitenkään erityisesti innostunut ja mietinkin, että olisiko tämä ollut enemmän poikien juttu?

3. Purjehduskengät, joiden nauhoihin tuli tehdä sellaiset "pampulat".

4. Moonbootsit. Muistan, että kun ystäväni sai ensimmäiset moonbootsit olin tosi harmissani ettei minulla ollut moisia. Näitä on taas näkynyt kauppojen hyllyillä ja uskon, että kauppa käy kuumana, etenkin meidän "entisten teinien" keskuudessa :)

1. Leviksen 501 farkut oli ainoat oikeat! Tärkeintä oli, että farkkukangas on hieman kulunut ja rispaantunut.. Myös hapsutetut tai avatut lahkeet oli in. Muistan, ettei äitini ollut kovinkaan innoissaan kun uusia housuja piti heti rikkoa tai repiä..

2. Fido Dido -paidat. Paita sai olla tosi reippaan kokoinen ja jos vielä omisti neonväriset henkselit, oli illan discovaatetus kasassa!

3. Kappa -merkkinen takki. Muistan, että useammallakin kavereistani oli Kapan takki, itselläni vaalean liilan värinen. Näin muutama vuosi sitten samaisen takin kirppiksellä ja mietin, että pitäisikö takki korjata parempaan talteen..

4. Lacosteen t-paidat krokotiili -logolla tietenkin. Mitä erikoisempi väri, sen parempi.

1. Baseball- takit. Aitoja sai Forumin Mic Macista.

2. Baseball-paidat. Nämä oli enemmän ehkä poikien mieleen mutta kyllä jotkut rohkeat tytötkin baseballpaitoja käytti..

3. LA Gearin lenkkarit. Mitä useammat nauhat ja värikkäämmät kengät, sen parempi.. Ulkomailta sai aina erikoisempia värejä, joten oli tosi hienoa jos kaveri oli ulkomailta tuonut poikkeavan väriset LA Gearit. Avaimenperään piti sitten lisätä tuo roikkuva logo-lappu joka oli muovia, kuinkas nyt muutenkaan..

4. Lapin lapaset. Muistan edelleen, että nämä maksoivat 35 markkaa Stockmannilla. Valkoiset oli parhaat mutta mustiakin löytyi..

1. Myllyt eli Adidaksen raitaverkkarit! Lahkeiden piti olla hieman pitkät (ei missääntapauksessa ainakaan liian lyhyet) ja ehdottomasti ilman resoria. Kuten kuvasta huomaa, nämä tekevät taas tuloaan! Aikoinaan myllyjä (siis mikä sana!) käytettiin purkkareiden (=purjehduskenkien) kanssa, tulevaisuudessa ilmeisesti korkokenkiin yhdistettynä. Ei kyllä herätä mitään innostusta vaan enemmänkin järkytys-vibat puskee päälle.

2. Ennen pelotti nyt on pilotti tai jotain sinne päin.. Pilotithan ovat jo pitkään tehneet uutta nousua ja tämä on toinen muotivillitys johon en tule koskaan sortumaan! En pitänyt pilottitakeista ennen enkä pidä niistä nytkään. 

3. Mitä värikkäämpi takki sitä coolimpi se oli! Ja jos selässä hihassa vielä luki O' Neill, oli takki taatusti ansainnut paikkansa..

4. Camelin kengät. Muistan elävästi, kuinka kaikilla oli joko purjehduskengät tai Camelit (sekä myllyverkkarit). Itselläni Camelit (tai mikä näiden merkki nykyään onkaan) ovat vuosikausia kuuluneet edelleenkin kenkävarastoon, tosin näitä tulee käytettyä enemmän ja vähemmän ulkoilukenkinä pihalla tai matkalla mäenlaskuun; kengät on helppo laittaa jalkaan ja pitävät varpaat lämpimänä. Kauneudesta en sitten tiedä, mutta mielestäni paranevat (ja kaunistuvatkin) vaan vanhetessaan.

1. Pop Swatch -kellot. Kuten taas kuvasta näkyy, värikkyys on POP!

2. Lancomen Tresor -hajuvesi. Tämä on varmaankin ollut ensimmäinen oikea hajuveteni ja edelleenkin muistot nuoruudesta tulvivat mieleeni jos tätä jossain tuoksuttelen. Tästä on varmaan alkanut oma tuoksu-villitykseni aikoinaan :)

3. Etu-heittis, apuaaaa... Tämä muotoiltiin J O K A aamu ja päivällä lisättiin lakkaa. Mahtoi hiukset tykätä nuorten tyttöjen muotoilutavoista erityisen hyvää.. Lisäksi tuo heittis oli lakan määrästä johtuen aina kivikova, ei siis mikään ilmava tai kuohkea vaan kivikova.

4. Date -tuoksut (bodymist) oli ystäväni M:n se juttu. Hänellä oli oikein kunnonn DATE-varasto, josta hän aina uloslähtiessään suihkautti tuoksupilven ympärilleen. Terveisiä vaan Meralle, olet rakas ♥ 

1. Sinä Minä -lehteä luettiin tyttöjen kesken ja sieltä saatiin aikoinaan uusimmat meikki- ja muotitrendit. Aikana ennen nettiä ja somea tosiaan etsittiin muotituulia ja uutuuksia aina lehdistä.

2. Kaulassa roikkui useasti usko, toivo, rakkaus -koru ja tämä riipus taitaa edelleenkin korulippaastani löytyä :)

3. Ensimmäinen oma matkapuhelimeni oli Nokian Ringo ja voi sitä innokasta odotusta kun Stockalla aikoinaan puhelintani jonotin!

4. Myrkky oli lehti, johon tutustuin silloisen poikaystäväni kautta. Edelleenkin hymyilyttää Myrkyn jutut ja olisipa kiva joskus lukaista, että vieläkö Kokonaisen ja puolikkaan jutut jaksaa naurattaa!

1. Hiusdonitsit ja nimenomaan kankaisena. Näissäkin väri ja materiaali oli SE juttu. Edelleenkään en pysty huvittumatta katsomaan näitä kamaluuksia vaikka niitäkin taas löytyy kauppojen hyllyiltä..

2. Suosikki -lehti. Uusimmat musajutut ja kuumimman julisteet, joita sitten teippailtiin oman huoneen seinille. Johnny Depp taisi koristaa omaa seinääni useammankin vuoden, ennen kuin Guns'n Roses ja Skidrow veivät Johnnyn paikan.

3. Muovikorvakorut. No words..

4. Bandana -huivit, sekä tytöillä että pojilla mutta hieman eri tavoin laitettuna. Värit muuhun asustukseen sopivana (eli ei siis millään tavoin muuhun väritykseen sopivana) ja asu on valmis!

Huh.. Olipahan hauskoja kuvia ja voi mitä muistoja mieleeni tulvikaan! Yllättävää kyllä, monet näistä 90-luvun HOT-jutuista on jo tullut tai tulossa takaisin, ehkäpä vain hieman modernisoituina versioina. Innolla odotan, että suuntaanko tulevina kuukausina mylly-ostoksille, hankinko kaappiini O' Neallin takin tai ihastunko uudestaan Leviksen viisnollaykkösiin. Siitä olen kuitenkin vakuuttuneempi, ettei ikinä kannattaisi heittää pois yhtään mitään, sillä kaikki tuntuu tulevan muotiin taas joskus uudestaan! 

Alla vielä bonus-kuva omien arkistojen kätköistä.. Kuvasta juurikin löytyy näitä ylläolevia muotiaspekteja :) 

So 90's; poolopaita ja myllyverkkarit :)
Kuva otettu vuonna 94?

Veikeän värikästä lauantaita kamut!