Instax Mini 8

Kiinan reissun ainoa jo etukäteen suunniteltu ostos oli tyttäreni toiveesta Instax Mini 8 kamera, sekä tietenkin erilaisia spinnereitä. Ihmettelin tyttärelleni, miksei näitä spinnereitä (en oikeasti edes tällöin vielä tiennyt, mitä spinnerit ovat) voi ostaa ihan täältä kotoa, mutta kuulemma ovat olleet niin suosittuja nämä stressilelut, ettei niitä tahtonut oikein mistään olla saatavilla. Spinnerit löytyivätkin heti matkan alkupäivinä (tämä oli pieni pakko, sillä muuten koko loma olisi todennäköisesti mennyt spinnereiden metsästykseen) ja kamerakin löytyi vähän vahingossa. Olin nimittäin jo lähes unohtanut koko kameran, kunnes erään kauppareissun yhteydessä tämä tuli mieleeni (kröhöm.. muistin, kun kyseisen kapistuksen kaupan tiskissä näin..) ja tovin siinä sitten kameraa ihmeteltyäni ja hintaneuvotteluita suoritettuani, kamera matkasi kassan kautta kotiin.

Nyt kun kameraa on ehditty jo tutkia ja testailla jonkin verran, niin täytyy todeta, että varsin hauska vempain on kyllä kyseessä ja mikä parasta, Instax Mini 8 on erittäin helppo käyttää ja se tulostaa valokuvat heti kuvan ottamisen jälkeen. Lisäksi siinä on 4 eri asetusta valittavaksi riippuen siitä,  kuvataanko sisällä vai ulkona. Kamera tulostaa kuvat 62 x 46 mm:n (luottokorttikoko) valokuvapaperille. Kameran filmi maksaa hieman paikasta riippuen, noin 10€/10 kuvaa ja itse kamera noin 70€.

Näen jo sieluni silmin kuinka seuraavissa illanistujaisissa tai grillibileissä kameralle tulee taatusti käyttöä ja taltioitua tulee varmasti mitä hauskempia hetkiä.. Täytyypä muistaa ottaa kamera mukaan kun seuraavia bileitä vietetään :) Lisäksi ajattelin, että kameralla voisi olla hauska ikuistaa hauskoja hetkiä esimerkiksi lasten synttäreiltä tai ystävien häistä, miksei omistakin, jos sellaiset on tiedossa. Kivaa on se, että valokuvia pääsee katsomaan heti kuvien ottamisen jälkeen ihan perinteisenä paperiversiona. Tämä toi mieleen myös hieman haikeutta ja muistoja ajasta, kun valokuvat vielä teetettiin ja odoteltiin sitten monta päivää kuvia valmistuvaksi.

Itse ajattelin tehdä jääkaapin oveen valokuva-kollaasin kesän parhaista hetkistä. Kuvia on sitten syksyn pimeinä iltoina kiva katsella ja muistella lämpimiä kesäpäiviä.

Kivaa keskiviikkoa!

Thoughts on Monday

Viikonlopusta on taas selvitty ja edessä siintää uusi viikko sekä uudet kujeet. Voi miten kauniista ja lämpimästä kesäviikonlopusta saimmekaan nauttia! Sitä ihan todella tehtiin, nimittäin nautittiin auringonsäteistä ja lempeistä kesäilloista. Mieheni tosin oli pyöräilemässä joka kesäiseen tapaan Tampereella Pirkankierroksen merkeissä sunnuntaina, joten me keskityimme tyttäreni kanssa pomppimaan trampoliinilla ja hengailemaan kotiterassilla koiraystävien pitäessä vahtia ja tarkkaillessa reviiriään. Miksiköhän sitä ei muuten tule useammin itsekin pompittua trampoliinilla? Sehän on varsin mainiota liikuntaa ja vieläpä hauskaa kuin mikä!

Kesäfiilis asusteissa ja vaatteissa ♥ 

Parhautta ovatkin juuri tällaiset päivät, jolloin nautiskellaan elämästä eikä murehdita turhia. Sunnuntain viihdykkeeksi polkaisimme pyörillä lähikauppaan jätskiostoksille ja nautimme jäätelöt puiston penkillä höpötellen niitä näitä. En kyllä voi sanoin kuvailla, kuinka nautinkaan kesästä ihan joka solullani! Nauttikaa tekin, sillä kesä on täällä nyt!

Lempeää alkanutta viikkoa!

Talon ja pihan innokkaat vahtikoirat ♥ 

Miten Helmet- Lukuhaaste etenee?

Lukuhaastetta on takana ajallisesti jo lähes puolet, eli puolessa välissä vuotta mennään, huh! Omalta osaltani lukuhaaste on edennyt hieman, noh, hitaanlaisesti mutta parempi kai, että tulee luettua edes vähän kuin ei ollenkaan? Aikaisemman katsauksen pääset lukemaan vaikkapa tästä.

Helmet- Lukuhaaste Kesäkuu 2017:

• Kohta 3: Suomalainen klassikkokirja

• Miika Nousiainen; Metsäjätti

• Oman kylän poika Pasi Kauppi joutuu palaamaan kotiseudulleen saneeraamaan Metsäjätin tehdasta, jossa hänen lapsuudenystävänsä ovat töissä. Törmälän kylän elämä on kiinni vaneritehtaasta. Ensin tehtaalta irtisanotaan väkeä ja lopulta se lakkautetaan kokonaan. Metsäjätti -romaani kuvaa maailman monimutkaistumista ja rakennemuutosta. Pasi ja Janne muistelevat kaihoten lapsuuttaan tehdasyhteisössä 1980-luvulla, jolloin päätöksiä ei vielä tehnyt kasvoton pääoma vaan työntekijöistään huolehtiva patruuna. Pasi ja Janne eivät enää elä tehtaan vaan pelon varjossa. Miika Nousiainen on kirjoittanut tähän asti vakavimman, koskettavimman ja yhteiskunnallisimman teoksensa.

• Pidin kirjasta kovasti! Miika Nousiaisella on kerrassaan mainio tyyli kirjoittaa vakavastakin aiheesta mukavan lempeästi.

•  Kohta 7: Salanimellä tai taiteilijanimellä kirjoitettu kirja

• Elena Ferrante; Loistava ystäväni

• Kansainväliseksi ilmiöksi nousseen neliosaisen kirjasarjan avaus kertoo kahden tytön särmikkäästä ystävyydestä sotienjälkeisessä köyhyyden kurittamassa Napolissa. Lila on jo pikkutyttönä peloton, uhmakas ja huippuälykäs, Elena taas epävarma tarkkailija. Mutta yhdessä tytöissä on voimaa selvitä miesten hallitsemassa yhteisössä, jossa naiset taistelevat tilastaan ja jossa väkivalta on jokapäiväistä. Tyttöjen keskinäinen kilpailu ja kateus potkii heitä eteenpäin, mutta luja yhteenkuuluvuus ei horju koskaan. 

• Ystävysten kautta Ferrante kuvaa koko sodanjälkeistä Italiaa ja yhteiskunnan rajua muutosta, mutta erityisesti ihmispsyyken ristiriitaisuutta ja monimutkaisuutta. 

• Tästäkin teoksesta pidin paljon. Kuten jossain kirjoituksessa mainittiikin, auttaa kirja ymmärtämään myös sitä, miksi Italia on maana sellainen kuin on. Ellei kyseinen kirja olisi ollut ilmestyessään niin paljon esillä, en ehkä olisi sitä tullut lukeneeksi. Kirja odotti lukuvuoroaan tabletilla ja vihdoin tänä keväänä sen päätin lukea ja kyllä kannatti.

• Kohta 18: Kirjan nimessä on vähintään neljä sanaa

• Jonas Gardell; Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin

• 19-vuotias Rasmus lähtee Tukholmaan eikä aio enää koskaan palata kotikyläänsä. Rasmus on aloittanut matkan omaksi itsekseen. Tukholmalainen Benjamin on nuori, kunnollinen Jehovan todistaja, ahkera kenttätyössään. Erään monista ovista avaa Paul, joka näkee välittömästi Benjaminin lävitse. Siitä kohtaamisesta alkaa Benjaminin pitkä matka. Jouluna, saman oven takana, hän ymmärtää tulleensa perille. 

• Jonas Gardellin trilogian Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin ensimmäinen osa, Rakkaus, on kiihkeä matka 1980-luvun alun tukholmalaiseen homokulttuuriin ja kahden nuoren miehen matkasta osaksi yhteisöä. Rakkaus on kertomus vapautuksesta, jota varjostaa jo sairaus monenkaan sitä ymmärtämättä. Ei, ennen kuin on liian myöhäistä. Kun yksi pirullinen virus jo tekee tuhoaan. Ja viattomuuden aika päättyy.

• Tämän kirjan lukemista odotin jo ensi kuulemasta lähtien, ajan lukemiseen halusin vain olevan täysin oikea. En muista, mitä kirjaa lukiessa olisin itkenyt yhtä paljon kuin tätä lukiessa. Lohduton mutta niin kauniisti kirjoitettu kirja. Yksi ehdottomasti tämän kevään suurimmista lukuelämyksistä!

• Kohta 21: Sankaritarina

• Danielle Steel; Petos

• Mainetta, rakkautta ja työn tuomaa tyydytystä - Tallie Jones, 39-vuotias elokuvaohjaaja tuntuu saaneen kaiken. Hänen filminsä ovat kassamagneetteja, eivätkä niille tuhahtele kriitikotkaan. Talliella on myös ympärillään läheisiä ihmisiä, varsinkin tuottajapartnerinsa ja avokumppaninsa Hunter sekä Brigitte, sihteeri johon hän luottaa kuin kallioon. Talliella on tekeillä entistäkin kunnianhimoisempi filmiprojekti, kun kirjanpitäjä havaitsee, että Tallien rahoja karkaa jonnekin hänen tietämättään. Joukko järkyttäviä paljastuksia osoittaa, että hänellä on vihollinen - aivan lähellä. Saadakseen saalistajan kiinni Tallie joutuu uskaltautumaan vaarallisille vesille. 

• Petos on jännittävä tarina maineesta, menestyksestä ja kateudesta. Vaikea kamppailu vaatii sankarittarelta rautaista tahtoa - ja vie hänet kohti uutta alkua.

• Luin kirjan siksi, että kaipasin jotain "tuttua ja turvallista" hömppää, jossa ei tarvitse suuremmin ajatella tai pohtia. Taattua ja hyvin ennalta arvattavaa Danielle Steelia. Ei suuria yllätyksiä ja aina löytyy se hyvä, joka pelastaa kaiken :) 

• Kohta 34: Kirja kertoo ajasta, jota et ole elänyt

• Tellervo Koivisto; Elämänkerta

• Mattssonin teoksessa etsitään Tellervo Koiviston lähtökohtia, juuria ja kasvuprosessia. Kuinka hänestä tuli hän? Millaista reittiä hän kulki ennen kuin päätyi korkeimpaan asemaansa, valtakunnan ensimmäiseksi naiseksi vuosiksi 1982-1994? Millainen henkilö oli se, joka seisoi presidentin rinnalla kylmän sodan lopussa ja Kekkosen jälkeisinä vuosina, kun oli Koiviston vuoro hoitaa idänsuhteita? Tämän kirjan käännekohdat eivät sijoitu presidenttivuosiin vaan 1950- ja 60-luvuille.

• Kirja valikoitui lukulistalleni aluksi kiinnostuksestani toki myös Mauno Koivistoa kohtaan, mutta myös mielenkiinnostani Tellervoa kohtaan. Ehdin lukea tämän hetkeä ennen Mauno Koiviston poisnukkumista joten tämä tuli siinäkin mielessä luettua oikeaan aikaan. Suosittelen lukemaan ihan vain jo Suomen historiankin näkökulmasta.

• Kohta 36: Elämänkerta tai muistelmateos

• Marko Lönnqvist: Elämäni gangsterina

• Rikostoimittaja Jarkko Sipilä on toimittanut moottoripyöräjengin jäsenen muistelmat. Elämäni gangsterina on ainutkertainen kuvaus rikolliseksi määritellyn moottoripyöräkerhon sisältä. Lönnqvist oli MC Cannonballin jäsen kahdeksan vuotta. Järjestäytyneen rikollisuuden tutkijat nimesivät hänet yhdeksi maan vaarallisimmista rikollisista.

• Lönnqvist pyrki eroon liivijengin jäsenyydestä ajauduttuaan erimielisyyksiin Cannonballin johdon kanssa. Kiistan kärjistyttyä hän puukotti kerhon asekersanttia ja joutui pian itse murhayrityksen kohteeksi. Elokuvatyylisessä välienselvittelyssä ammuttiin kymmeniä laukauksia.Väkivalta vei Lönnqvistiin vuosiksi Sörkan vankilaan, jossa rajut mutta samalla itseironiset jengimuistelmat on kirjoitettu. Käsikirjoitus valmistui Lönnqvistin vapautuessa loppuvuodesta 2015.

• Tämä kirja tuli eteeni hieman sattumalta mutta oli oikein hmm.. sanoisinko silmiä avaava lukukokemus. Aika rankkojakin tapahtumia mutta koska en ole perehtynyt moottoripyöräjengien elämään Sons Of Anarchya enempää, en osaa sanoa, onko tapahtumat täysin totta vai väritettyjä. Niin tai näin, olen ihan tyytyväinen, että elän varsin rauhallista lapsiperhearkea :)

• Kohta 42: Esikoisteos

• S.J. Watson; Kun suljen silmäni

• Christine herää joka aamu vieressään vieras mies, joka kertoo olevansa hänen aviomiehensä. Lisäksi mies kertoo, että Christine on 47-vuotias ja että hän oli 20 vuotta sitten auto-onnettomuudessa, joka vaurioitti hänen muistiaan pahasti. Joka ilta kun Christine nukahtaa, hänen muistonsa kuluneesta päivästä pyyhkiytyvät pois. Christinellä ei ole muuta kiintopistettä kuin muutama valokuva ja päiväkirja, jota hän kirjoittaa neurologinsa neuvosta ja salassa mieheltään. Päiväkirja auttaa häntä kokoamaan elämänsä sirpaleisia paloja kokoon, kun hän alkaa pikkuhiljaa muistaa mennyttä. Menneisyys näyttää kuitenkin aivan erilaiselta kuin mitä Christinen aviomies hänelle kertoo. 

• S. J. Watson kuvaa eläytyen ja taidokkaasti Christinen haavoittuvaa asemaa ja klaustrofobiselta tuntuvaa tilannetta. Miten voit tietää kuka olet, jos et muista mennyttä elämääsi etkä tiedä, keneen voi luottaa? 

• Sain kirjan joululahjaksi jo toissa vuonna ja mietin pitkään, haluanko lukea kyseistä teosta. Mielestäni kirjan takakansi oli jo niin "rankka" etten oikein tiennyt, haluanko lukea näin vakavaa tekstiä. Tänä keväänä sitten päätin ryhtyä tuumasta toimeen. Toisaalta olen sitä mieltä, että hyvä kun luin mutta näin jälkikäteen ajattelen, että vaikka kirja oli hyvä ja hienosti kirjoitettu, en suosittele lukemaan kirjaa, jos kaipaat kevyttä kesälukemista..

• Kohta 43: Kirja, jonka lukemista olet suunnitellut pidempään

• Jo Nesbø; Jano

• Oslossa liikkuu jälleen sarjamurhaaja. Vaikuttaa siltä, että murhaajalla on jano. Että hänellä on vampyyrin tavat. Katrine Brattin johtaman ryhmän tehtävä on vaikea, niin vaikea, että lopulta on soitettava eräälle poliisikorkeakoulun opettajalle, Harry Holelle. Legendaarinen poliisi on vastahakoinen, mutta lopulta kiusaus vie aina voiton: Harry palaa rikospaikalle. 

• Jo Nesbø on kirjoittanut trillerin, jota on vaikea laskea käsistään. Se vie mukanaan maailmaansa, jossa valo on useimmiten vain silkkaa kangastusta. Pimeyden ytimeen.

• Janoa odotin luonnollisesti kuin kuuta nousevaa. Lopulta sitten kävi niin, etten halunnut aloittaa kirjan lukemista koska sittenhän lukunautinto olisi taas jo takanapäin.. En kuitenkaan kauaa malttanut odottaa ja lopulta ahmaisin kirjan tietenkin ihan hetkessä! Kirjaa lukiessa tuli tuttu tunne, ihan kuin olisin tavannut pitkästä aikaa ystävän, jota en ole hetkeen nähnyt. Harry Hole oli entisellään ja minulla oikeasti oli ikävä häntä. Kirja on taattua Nesbøta ja Janon seurauksena oli pakko lukea uudestaan sekä edellinen Poliisi että Aave. Taitaapa kesälukemistostani löytyä myös Harryjen aikaisemmat osat.

• Kohta 45: Suomalaisesta naisesta kertova kirja

• Merete Mazzarella; Ainoat todelliset asiat, vuosi elämästäni

• Ainoat todelliset asiat on Mazzarellalle tyypillisesti värikäs, helposti avautuva ja ajatuksia lentoon siivittävä runsaudensarvi, jonka luettuaan tuntee saaneensa keskustella viisaan, hauskan ja aikaansa valppaasti seuraavan ihmisen kanssa. Mutta se on myös yllättävä kertomus uudesta rakkaudesta. Kun kirjailijan edelliset teokset käsittelivät isovanhemmuutta ja eläkkeellä olemisen taitoa, voiko uudelta kirjalta enää odottaa muuta? Ehdottomasti. 

• Merete Mazzarella yllättää, sillä hänen elämänsä rauhallinen rutiini kävelyineen ja risteilyineen mullistui uuden rakkauden myötä. Lapsuudenkoti meni myyntiin ja ystävien lojaalius joutui koetukselle, kun kirjailija muutti yhteen rakkaansa kanssa ja päätyi sukkuloimaan, ei vain kahden maan väliä kuten tähän asti, vaan myös kahden miehen – avopuolison ja aviomiehen – välillä. Rakkauteen, työhön ja välttämättömyyteen keskittyvät pohdinnat lomittuvat päiväkirjanomaisiin muistiinpanoihin vuoden ajalta ja tarkkanäköisiin huomioihin ajan ilmiöistä ja ihmisluonnosta. Riipaisevat muistot, syyllisyydentunteet ja huoli onnen katoavaisuudesta pilkahtavat esiin, mutta kaikkea valaisee ilo uudesta rakkaudesta.

• Tämän kirjan sain Elisa Kirjasta lahjana ja välttämättä tämä ei olisi lukulistalleni ilman tapahtunutta valikoitunut. Kirja kuitenkin yllätti positiivisesti ja ehkäpä tulevaisuudessa luen Mazzarellalta vielä muitakin teoksia. 

• Kohta 46: Oseanialaisen kirjailijan kirjoittama kirja

• Liane Moriarty; Tavalliset pikku pihajuhlat

• Ihan tavalliset pihajuhlat. Kuusi vastuullista aikuista, kolme sööttiä lasta ja piskuinen koira. Eihän mikään voi mennä vikaan? Juhlamieltä ei pilaa edes menoa kyttäävä hapan naapuri. Lupaava sellisti, Clementine, voi hetkeksi heittää mielestään tärkeän koe-esiintymisen. Lapsuudenkodin traumatisoiman Erikan kireys hieman jo höltyy, ehkä hänestäkin tulee vielä äiti. Hemaiseva emäntä, Tiffany, tietää miten vieraita viihdytetään. Huomio hervahtaa vain hetkeksi ja seuraukset ovat järkyttäviä. 

• Huumorilla ryyditettyjä oivalluksia rakastamisesta, vanhemmuuden vaikeudesta ja naisten mutkikkaista ystävyyssuhteista. Fiksu uutuus Hyvä aviomies -romaanin tekijältä.

• Tästä jo mainitsinkin täällä ja sain kuin sainkin lopulta kahlattua kirjan läpi. Olen edelleen sitä mieltä, että kirja oli pettymys enkä saanut siitä oikein mitään irti. Tapahtumat junnasivat jotenkin paikallaan eikä mikään mennyt eteenpäin. Jostain syystä tätä kuitenkin on kehuttu paljon, joten ehkä minä luin tämän jotenkin väärään aikaan ja liian hitaasti. Niin että koko tarina tuntui olevan täysin pakkopullaa. Kokemuksesta huolimatta, meinaan lukea kirjailijan muutkin teokset, ensimmäisestä nimittäin tykkäsin kovasti. 

• Kohta 47: Kirja täyttää kahden haastekohdan kriteerit

• Stefan Ahnhem; Miinus kahdeksantoista astetta

• Fabian Riskillä on kiire selvittää rikos ennen kuin seuraava uhri päätyy pakastimeen. Hurjan ajojahdin päätteeksi auto ajaa laiturilta mereen Helsingborgin satamassa. Kaikkien yllätykseksi ruumiinavaus paljastaa, että kuljettaja on ollut kuolleena jo kaksi kuukautta ja että ruumista on säilytetty jäädytettynä. Päällimmäisiksi nousevat kysymykset kuka ja miksi, mutta niihin vastaaminen osoittautuu tavallista vaikeammaksi. 

• Stefan Ahnhemin kansainvälisesti menestynyt Fabian Risk -sarja on edennyt kolmanteen osaansa. Avausosalle Pimeään jäänyt on myönnetty Ruotsin parhaan esikoisdekkarin palkinto ja saksalaisten dekkarinlukijoiden MIMI-palkinto, ja sarja on saanut myös Suomessa suuren suosion.

• Stefanin uusinta odotin innolla ja tykkäsin kirjasta aikaisempien tapaan kovasti. Täyttä tohinaa alusta loppuun ja ehdottomasti kyllä suosittelen kirjaa kaikille dekkarifaneille. Kyllä pohjoismaiset dekkaristit vaan on parhaita!

Luettuja kirjoja lukulistan 50:stä kohdasta on nyt kaiken kaikkiaan 23, joten hieman pitäisi kiriä, että vuoden lopulla olisi kaikki kirjat listalta luettuna! Toki täytyy huomioida, että luettua on tullut jonkin verran kirjoja, jotka eivät haastelistalle päädy joko sen vuoksi, että olen lukenut kirjan jo joskus aikaisemmin tai ettei kirja täytä lukuhaasteen kriteereitä. Saapa siis nähdä, missä tilanteessa ollaan seuraavan katsauksen aikaan. Onneksi syksy tuo aina markkinoille paljon uutta luettavaa ja Kirjamessuiltakin päätyy aina jotain uutta ja erilaista ostoskoriin. Nautitaan nyt kuitenkin kesästä ja leppoisista kesäpäivistä kirjojen parissa!

Helmet- Lukuhaasteesta toteuttamatta on vielä seuraavat kohdat:

1. Kirjan nimi on mielestäsi kaunis

2. Kirjablogissa kehuttu kirja

4. Kirja lisää hyvinvointiasi

5. Kirjassa liikutaan luonnossa

6. Kirjassa on monta kertojaa

8. Suomen historiasta kertova kirja

9. Toisen taideteoksen inspiroima kirja

10. Kirjan kansi on mielestäsi kaunis

12. Politiikasta tai poliitikosta kertova kirja

13. Kirja "kertoo sinusta"

15. Kirjassa harrastetaan tai se liittyy harrastukseen

16. Ulkomaisen kirjallisuuspalkinnon voittanut kirja

17. Kirjan kannessa on sinistä ja valkoista

19. Yhdenpäivänromaani

25. Kirja, jossa kukaan ei kuole

26. Sukutarina

27. Kotipaikkakuntaasi liittyvä kirja

29. Kirjan päähenkilö osaa jotain, mitä haluat oppia

30. Kirjan nimessä on tunne

31. Fantasiakirja

32. Kirja on inspiroinut muuta taidetta

38. Kirjassa mennään naimisiin

39. Ikääntymisestä kertova kirja

40. Kirjailija tulee erilaisesta kulttuurista kuin sinä

41. Kirjan kannessa on eläin

48. Kirja aiheesta, josta tiedät hyvin vähän

50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja

Lukemisen iloa & Leppoisaa sunnuntaita sinulle!

PizzaPerjantai (tai oikeammin PizzaSunnuntai)

Hupsista keikkaa, olipa jäänyt sitten kirjoittajalta painamatta kokonaan julkaise-nappi pohjaan, joten pizzaresepti lähtikin jakoon vasta nyt sitten sunnuntain kunniaksi. Pahoittelut tästä! Toivottavasti ei kenenkään pizzat jääneet perjantaina valmistamatta reseptipuutoksen vuoksi :(

Kesäisin meillä tulee valmistettua pizzat usein ulkona grillissä esimerkiksi pizzakiven päällä ja mikäs sen mukavampaa, kuin viettää vaikkapa sunnuntai-päivää pizzabileiden parissa!

Tässä nyt lupaamani resepti, jota itse olemme käyttäneet silloin, kun pizzaa on saatava nyt, eikä aikaa taikinan odotteluun ja pakastamiseen ole päivä tolkulla.

Pohja:

1,5 dl reilusti kädenlämpöistä vettä
1 hiiva
 Vehnäjauhoja
1 tl suolaa
4 dl vehnäjauhoja

Valkoinen pizzakastike:

1 prk ranskankermaa
1 tuore valkosipuli
mustapippuria
Cayennepippuria
suolaa

Täytteet voi jokainen ruokailija valita makunsa mukaan, meillä suurimpia suosikkeja on oliviit, sipuli, erilaiset juustot, kebabliha, kinkku, ananas, you name it! Juustoraasteen laitamme aina suoraan kastikkeen päälle, ennen muita täytteitä. Tällöin juusto sulaa ihanasti pizzan keskelle, nam. Toki tämäkin on makukysymys, jotkut pitävät ainoana oikeana tapana sitä, että juusto muodostaa pizzan päälle rapeahkon kerroksen. Onneksi pizzan voi aina valmistaa omien mieltymysten mukaan!

Valmiin pizzan päälle vielä hiukan rucolaa ja tuoreita mansikoita niin sitten on oma suosikkini kesäkuumalle valmis! Allaolevan kuvan kastikkeena on käytetty perinteistä punaista kastiketta, sillä yleensä pizzat tuppaavat katoamaan parempiin suihin ennen kameramiehen paikalle ehtimistä :)

Suloista Sunnuntaita ystäväiset!

Pizza ♥

Viikkokatsaus vko 23

Ta-daa! Sehän on viikon paras päivä käsillää taas! Hyvää perjantaita siis ystävät ja toverit! Kulunut viikko oli vähän ehkä mitäänsanomaton tai ainakin tuntui siltä, että kun viikon kohokohtia yritin miettiä, niin niitä tosiaan sain hieman miettiä. Mutta oikeastaan on ihan hyväkin välillä hengähtää ja pohtia, kaikkea tapahtunutta ja kyllähän sitä sitten mieleen tulikin yhtä sun toista. Olin koko viikon jotenkin hieman uuvuksissa sattuneesta syystä mutta nyt saa taas viikonlopun ajan relata, ihanaa! Kuluneella viikolla..

Hämmästelin..
.. Ajan nopeaa kulumista. Kohta on jo Juhannus ja kesä kuitenkin vasta ihan aluillaan, ainakin mikäli sään mukaan ajattelee. Vastahan nautimme yöpakkasista muutama viikko takaperin ja nyt on jo lähes keskikesän juhla, huh. On siis aika ruveta nauttimaan kesästä, satoi tai paistoi. Ainakin torstaina oli täällä pääkaupunkiseudulla kovin sateinen sää mutta huomasitteko, että oli myös lämmin? Ei siis tarvinnut vetää villasukkia jalkaan vaikka vettä tulikin taivaan täydeltä. Se on siis kesä nyt ja sandaalit on puettava vaikkei aurinko jatkuvasti paistaisikaan! Juhannuksesta puheenollen, olen vähän yrittänyt pyöritellä juhannus-suunnitelmia päässäni mutta vielä on suunnitelmat ihan auki, eli tulevan viikonlopun ohjelmassa siis on Mittumaarin suunnittelua. Voisikohan Juhannusta viettää vaikkapa kaupunkilomaillen Barcelonassa..

Kesäkuu ♥

Valmistin..
.. Valkoista pizzakastiketta kotikieittiössäni. Koska Norjan tuliaiset on jo nautittu parempiin suihin, oli aika valmistaa valkoinen pizzakastike itse. Aika vähän löytyi suomenkielisiltä sivuilta ruokaohjeita tähän tarkoitukseen ja niinpä päätin rohkeasti kokeilla valmistaa kastikkeen ihan omien visioiden mukaan. Kastike onnistui mainiosti ja nyt on tulevaisuuden pizzaperjantaitkin pelastettu, sillä kastike onnistui mainiosti! Jos et vielä ole kokeillut perinteisen tomaattikastikkeen sijaan laittaa pizzaan valkoista kastiketta, niin suosittelen lämpimästi. Tästä tuli kerralla oma suosikkimme emmekä juurikaan tämän tuttavuuden jälkeen ole enää pizzaa muulla tavalla valmistaneetkaan. Ohjeen omiin perus-pizzoihimme voisinkin laittaa jakoon vielä tänään, ihan vaan perjantain kunniaksi, jos joku muukin vaikka tykkää fredagmysata pizzan voimalla!


Löysin..
.. Kotoamme useamman kerran kuluneella viikolla erinäisiä nyssäköitä ja pussukoita. Oli vähän kuin joulu oli saapunut, sillä Kiinan reissun matkatavaroita purkaessani, oli joku kiireisempi henkilö ehtinyt levitellä purkaa laukuistani näitä pusseja ympäri taloa ja niitä on nyt sitten ilmestynyt vähän sieltä sun täältä. Nyssäköistä on löytynyt kaikkea kivaa, mitä olemme Kiinasta ostaneet. Eritoten iloitsin kylpyhuoneeseen ostamistani pyyhkeistä, joita en yksinkertaisesti voinut vastustaa! (Nämä kuuluvat samaan sarjaan tavaroiden kanssa, joista mieheni aina kysyy, että onko tarpeellista raahata saippuaa, kynttilöitä tai vesipulloja toiselta puolelta maailmaa.) Miksei Suomessa ole tällaisia tilbehööri-kauppoja, joista saa kaikkea oikeasti tarpeellista ihan pilkkahintaan? Nämä käsipyyhkeet (jotka hieman näyttää lattiamopeilta) maksoivat reilun euron, yhdeksi suosikki-liikkeekseni nousseessa Japanilaisessa Miniso-myymälässä. Että eivät olleet hinnalla pilattuja nämä pyyhkeet. Kaupassa oli muutenkin kaikenlaista tarpeellista arkeen ja lisäksi myös tosi kivoja juttuja esimerkiksi tuollaisten kymmenvuotiaiden tyttöjen synttäreitä ajatellen :)

Tuliaisena kotiin suloiset käsipyyhkeet ♥

Ihailin..
.. Omaa kotimaatani ja kesän vihreyttä! Että jos oli vihreää Pekingissä niin on sitä täällä kotimaassakin. Niin ihana on aamulla herätä ja tepsuttaa kahvimuki kädessä terassille, tuoksutellen kesäilmaa. Pihallamme kasvava Päärynäpuu on puhkeamassa kukkaan ihan näillä hetkillä joten ehkäpä jo viikonloppuna pääsemme nauttimaan valkoisista kukista sekä huumaavasta tuoksusta. Äitienpäivälahjaksi saamani ruukkuruusu kukkii valtoimenaan ja sitäkin olen ehtinyt kuluneella viikolla ihastella useampaan kertaan. Kyllä kesä vaan on ihmisen parasta aikaa!

Piharuusu kukkii ja on tyytyväinen ♥

Tutkin & Selailin..
.. vähän matkatarjontaa tulevalle syksylle. Tämä ihan vaan siitä syystä, että koska emme tänä kesänä pääse nauttimaan pidemmästä kesälomasta lainkaan, on erinäisiä ajatuksia heitelty ilmoille vähän sieltä sun täältä. Koska New Yorkin matka on odottanut vuoroaan jo tovin jos toisenkin, on Big Apple tietenkin ajatuksissa ensimmäisenä mutta on tässä kaikenlaista ideaa nyt ajatuksissa. Alun alkaen meidän piti suunnata Amerikkaan jo toissa talvena mutta reissun peruuntuessa on haaveisiini jäänyt kytemään nimenomaan talvimatka tuohon unelmieni kaupunkiin. Tästä syystä luulen, että seuraavia syntymäpäiviäni vietetäänkin siellä, joten sen ajatuksen olen tältä erää jo hieman haudannut tulevalta syksyltä. Niinpä nyt varteenotettaviksi vaihtoehdoiksi onkin muotoutunut joko lähteä a)  syyskuussa perus-aurinko-löhölomalle etelän aurinkoon tai b) marras-joulukuussa muutamaksi viikoksi hieman kauemmas aurinkoon. Tässäpä sitä on ihmisellä taas mietittävää ja haaveiltavaa! Mutta haaveita ja unelmiahan täytyy jokaisella aina olla!

Mukavaista perjantaita & Aurinkoa päivään! 

Watch & Read

En oikeastaan arjessa ehdi juurikaan katsomaan televisiota mutta yksi tapa ja tottumus minulla on; iltaisin nukkumaan mennessä katson aina jotakin Netflixistä. Tällöin on päivän oma hetkeni jolloin voin kääntää ajatukset offille ja sulkeutua pieneen viihdyke kuplaan. Aloitin jokin aika sitten katsomaan Sons Of Anarchya hieman epäillen, onko sarja lainkaan mieleeni, mutta kuinkas sitten kävinkään; olen joka yö riekkunut liian myöhään, koska en ole malttanut lopettaa katsomista. no senhän tietää, että aamulla herätessä väsyttää, iltapäivällä on pakko ottaa power napit ja illalla ei sitten taas ole väsyttänyt lainkaan. Varsinainen noidankehä ja kierre siis meneillään..

Lukulistalla on parhaillaan työnalla Liane Moriartyn Tavalliset pikku pihajuhlat, joka nimensä mukaisesti, on todella ollut työnalla. Tämä siksi, että on kyllä varsinaista tahkoamista tämän kirjan kanssa enkä oikein ole saanut purkkamaisesta juonesta mitään irti. Pienoinen pettymys siis tämä, sillä aikaisemmista kirjoittajan kirjoista olen tykännyt paljon. Muutenkin viime aikoina on tullut luettua tosi vähän. Kuten olen joskus ehkä maininnutkin, menee lukeminen minulla hyvin sykleissä; välillä tahkoan pari kolme kirjaa viikossa ja välillä taas menee hyvä kun kirja kuukaudessa. Nyt mennään selvästi tuota hitaampaa tahtia. Tästä tulikin mieleen, että täytyykin viikonloppuna laittaa Helmet Lukuhaaste- katsausta pitkästä aikaa kehiin! Viikonlopulle on toistaiseksi ainakin luvattu varsin mukavaa kesäsäätä, joten ehkäpä nappaan kirjan kainaloon ja siirryn paikkaan auringossa ♥

Loppuviikon tavoitteena onkin siis nukkua univelat pois ja päästä normaaliin päivärytmiin kiinni. Tosin, House Of Cardsin uudet jaksot hieman kutkuttelevat korkkaamattomina Netflixissä, joten saapa nähdä kuinka tässä käy :)

Pirtsakkaa keskiviikkoa ystäväiset!

Paikka auringossa

Mainiota maanantaita ystävät! Tälle viikolle on lupailtu kesäisen lempeää säätä ja sehän on kyllä enemmän kuin tervetullutta. Saimme vihdoin ja viimein viikonloppuna tehtyä hieman puutarha- ja terassihommia; trampoliini kasattiin omalle paikalleen ja sainpa jopa ommeltua uudet päälliset pihakalusteiden tyynyihinkin. Nyt sopii siis auringon ja lämmön tulla. Eilen kyllä hetkellisesti (siis silloin kun ei tuullut ja aurinko paistoi kohti kasvoja) tuntui kesältä ja vihdoin päästiin nauttimaan myös kesän ensimmäiset aamukahvit terassilla, parhautta!

Kesäkassi valmiina rannalle  ♥ 

Lauantaina laulettiin Suvivirsi ja toivotettiin hyvää kesälomaa koulukavereille tyttäreni koulun kevätjuhlassa. On se vaan aina yhtä haikeaa ja nostalgista kun pienet koululaiset kouluvuoden päättävät ja kirmaavat kesälaitumille. Ovat kyllä lomansa ansainneet vaikka pitkältähän tuo kesäloma kuulostaa. Haikeana muistelen niitä aikoja kun itse sai lomailla koko kesän.. Kesäloman kunniaksi lauantaina myös grillailtiin ja huomasimme siinä samalla ampiaisen ahkeroineen lomamme aikana grillin kanteen oikein mojovan pesän, hui! Niinpä sitten sunnuntaina pihalla pörräsi kiukkuinen ampiainen kun kaveri villisti koetti pesäänsä löytää. Täytyy toivoa, että tyyppi keksisi nyt jonkin toisen paikan kodilleen, sillä en hirveästi pidä kyseisistä pörisijöistä. Terassilautojen öljyäminen olisi ohjelmassa vielä seuraavien päivien viikkojen aikana ja sitten olisi paikka auringossa valmis.

Ihanaista alkanutta viikkoa Sinulle!