Viikkokatsaus vko 9

Täällä se taas on, perjantai! Kulunut viikko on ainakin sään puolesta ollut kaikkea muuta kuin keväinen, maaliskuuhun siirtymisestä huolimatta ja tuntuu, että samassa sohjossa sitä on muutenkin tarvottu koko kuluva viikko. Nopeasti se kuitenkin hurahti, tänään on taas viikon paras päivä, jihuu! Tästä sitten oivana aasinsiltana(?) viikon parhaisiin tapahtumiin; kuluneella viikolla..


Nautisekelin..
Aamupalaherkuista työpaikallani. Meillä on kerran kuukaudessa työpaikan yhteinen AaKe eli AamiaisKeskiviikko ja tämä on tosi kiva tapahtuma. Ruokaa on paljon (tämä on tärkeintä) ja aina on huippua tavata eri osastojen hekilökuntaa samaan aikaan! Jokainen järjestävä taho saa vuorollaan päättää, mitä milloinkin tarjolle laitetaan ja nyt tarjolla oli puuroa, leipiä, jogurttia sekä paljon hedelmiä. AaKen ehtii aina kuukaudessa unohtaa, joten sitten on taas kiva yllätys, kun töihin mennessä onkin aamupalaa tarjolla!

Fanitin..
No Suomen hiihtäjiä tietysti! Onnea Iivo Niskanen ja Suomen naiset! En henkilökohtaisesti pidä hiihtämisestä (miksi laittaa laudanpätkät jalkaan kävelyn vaikeuttamiseksi, en ymmärrä) mutta koska olen kova penkkiurheilija, olen katsonut Lahden MM-kisoja silmä tarkkana ja jännittänyt sekä fanittanut Suomalaisia urheilijoita. Mielestäni Norja on ollut jo vuosia niin ylivoimainen, että nyt on kyllä jo Suomen vuoro viedä mitalit kotiin! Tänään jännätäänkin sitten miesten viestiä, toivottavasti miehet hiihtävät vähintään yhtä hienosti kuin naiset eilen.


Yllätin itsenikin..
Facebookin puolella hehkuttelinkin jo, että viimeistelin mattoprojektin suunnitelman mukaan ennen loman loppua ja matto valmistui juuri sopivasti sunnuntaina :) Kaiken kaikkiaan projektin viimeistely vei aikaa ehkä tunnin ja naureskelin hieman itsekseni, että olisihan tämän nyt voinut tehdä loppuun jo loman alkuviikosta mutta parempi kai myöhään kuin ei milloinkaan! On se vähän niin, että tuumasta toimeen, mikään ei valmistu itsestään.. Matosta tuli kiva, ehkä hieman krumeluuri omaan makuuni, mutta ajatuksena onkin laittaa matto kesäterassille, siis silloin kun ei sada.. Toivotaan, että matto saa tulevana kesänä paljon ulkoiluaikaa!

Ikävöin..
Kaukana asuvia läheisiä (olipas omituinen lausahdus). Mutta siis, maanantaina tuli tosi kova ikävän tunne kaikkia rakkaita kohtaan, jotka asuvat kaukana ja joita ei voi nähdä edes viikottainkaan. Ikävöin ja muistelin samalla myös edesmennyttä isääni sekä  koiravanhustamme. Ikävä ja kaipaus on kaiketi tunne, joka menee ja tulee, välillä enemmän, välillä vähemmän. Aina se kuitenkin puristaa rintaa ja tuntuu kuin henki salpaantuisi. Sen kanssa vaan on opittava elämään.

♥♥♥Terveisiä siis etenkin Norjaan ja Kiinaan, olette rakkaita ♥♥♥

Nauroin..
Tyttäreni tiistaisella ratsastunnilla ratsastetiin tällä kertaa ilman satulaa ja kun meno on hieman pomppivampaa kuin satulan kanssa ratsastettaessa, tuli tyttäreni hevosen selästä varsin mallikkaasti alas. Onneksi vielä tiistaina maassa oli pehmeää lunta ja hän onnistui tippumaan suoraan pehmeään lumikinokseen ja vältyimme vaurioilta. Tämä ei tietenkään ole naurunasia mutta kun mitään ei onneksi sattunut niin tämä kyllä nosti hymyn huulille :)

Ihastelin..
Viime viikon shoppailukierrokselta kotiutettua  & other Stories- liikkeestä ostamaani kynttilää ihastelin oikein antaumuksella. Tuoksu tuo mieleen kesän, meren ja auringon joten tämä sopii värin lisäksi myös tuoksunsa puolesta varsin hyvin tällaiselle kevään ja valon odottajalle. Kauniskin kynttilä on myös ulkoisesti, joten tätä sopii nuuhkia ja katsella kevättä odotellessa.

Kummastuin..
Ihmisten ajattelemattomuus jaksaa kummastuttaa kerrasta toiseen! En ymmärrä ihmisiä, jotka ruokakaupassa ryysivät kärryinensä kuin viimeistä päivää niin että hyvän kun eivät syliin tule. Useammin kuin kerran on varpaat jääneet kärryn alle kun nämä sankarit viipottavat menemään. Tiistain kauppareissulla hykertelin kaulahuiviini kun yksi tällainen kärrykaahailija veti läpi koko kaupan muista välittämättä, hirveällä tohinalla ja törmäsi sitten hyllyyn niin, että useampi purkki vieri lattialle. Hah Hah, siitäs sait.


Ihmettelin..
Työpöytääni on koristanut jo useamman vuoden kukka (jonka merkkiä en kyllä muista, saa hihkaista jos kasvitietämystä löytyy!), joka aina vaan tekee uusia lehtiä ja näyttää voivan vuodesta toiseen varsin mainiosti. Vaihdoin kukan muistaakseni jo kolmannen kerran suurempaan ruukkuun ja mietin, että joudunko seuraavaksi siirtämään kasvin lattialle, sillä niin iso tämä yksilö alkaa kohta olla, Ostaessani kukan, oli tämä noin viisi senttiä korkea joten aika kauaksi on niistä ajoista tultu.. Kasvia koristaa lahja ystävältäni; pinkkipöllö.

Annoin hyvän kiertää..
Jo aiemmin mainitsemallani kauppareissulla jäi minua edeltävällä pienellä tytöllä puuttumaan ostoksista muutama euro ja maksoin tämän hyvillä mielin hänen puolestaan. Tytön kasvot vaihtuivat surusta iloon ehkä noin nanosekunnissa kun kerroin, että minä voin tuon puuttuvan osuuden hänelle antaa. Tällaisesta tulee itsellekin niin hyvä mieli. Hyvä mieli siitä, että voi toista auttaa. Annathan sinäkin hyvän kiertää?

Huikentelevan hurmaavaa Perjantaita ystäväiset!

P.S. Muistakaahan käydä osallistumassa Kuka sinä olet? -arvontaan täällä . Osallistumisaikaa on tulevaan sunnuntaihin asti, joten vielä on pari päivää aikaa osallistua.