Viikkokatsaus vko 17

Oi mikä ihana viikko takana onkaan! Sekalaista tapahtumaa ja sattumaa toisensa perään. Mutta sehän on perjantai, päivistä parhain. On hassua, että taas on perjantai, sillä oma arki-viikkonihan alkoi periaattessa vasta keskiviikkona kun lennon peruuntumisen ja myöhästymisen vuoksi etäpäiväilin tiistain ja haahuilin zombiena edestakaisin. Niinpä siis keskiviikko oli vähän niinkuin maanantai :) Viikkokatsaus meneekin tällä kertaa lähes kokonaan Oslo-tunnelmissa, joten tämä voisi samalla olla vaikkapa viikkokatsaus Osloon :) Mutta kyllä se perjantai taas vaan tarpeeseen tulee, eli nautitaan tästä nyt täysin siemauksin! Kuluneella viikolla..

Ihailin..
Oslon kauniita katuja ja ihanaa city-elämää. Rakastan sitä fiilistä, minkä tietyissä kaupungeissa aistii; ihmiset ovat iloisia, istahtavat lähikahvilaan nauttimaan päivästä ja hegailevat perheen sekä ystävien seurassa nauttien vapaa-ajasta. Lapset ja koirat otetaan mukaan ja ollan kaikki sulassa sovussa, ilman kiireen häivää. En tiedä, onko Norjalaisilla jokin erityinen taito relata mutta ehkä tämä maailman onnellisimmaksikin valittu kansa vaan osaa ottaa ilon irti pienemmästäkin asiasta. Etenkin perjantaisin kaupungin kadut täyttyvät iloisesta puheen sorinasta ja ihmisistä todella näkee, että he nauttivat elämästä. Tästä on hyvä ammentaa voimaa itsellekin!

Kahvihetken herkku

Yllätyin..
Gardemoenin lentokenttää on viime vuosina laajennettu ja uudistettu tasaiseen tahtiin. Meinasiin tipahtaa takamukselleni astuessamme koneesta lentokentälle; kenttähän on nykyään valtava! Muistin kyllä edellisestä visiitistämme sen, että uusien laajennusosien olisi tarkoitus aueta tässä kevään korvilla mutta kyllä totisesti oli auennut. Olen aina tykännyt Gardemoenin pienestä ja simppelistä kentästä mutta nyt ei voi kyllä enää pienestä puhua samassa lauseessa.. Upea ja avara lentokenttä on edelleen mutta tässä pieni vinkki Osloon suuntaaville; varaa aikaa ja mukavat kengät jalkaan, käveltävää riittää vähintään yhtä paljon kuin Helsingissä konsanaan.

Muistelin..
Menneitä aikoja ja verestin vanohoja muistoja, kun ohjelmassa oli tyttäreni toiveesta suunnata maalaamaan graffitia. Tämä siis nimenomaan oli tyttäreni toive ja niinpä me suuntasimme lauantai-aamusta maalikauppaan valitsemaan sopivia värejä tulevaan taideteokseemme. Lähellä Grünerløkkaa sijaitsee pieni, entisen ammattimaalarin ylläpitämä  kauppa, jossa valitsimme parhaanystäväni avustuksella oikeanlaiset värit ja tarvikkeet. Tämän jälkeen suuntasimme etsimään sopivaa seinää, luvalliselle alueelle tottakai. Tämä nyt tässä vielä huomiona kaikille, että kyseessä todellakin oli täysin luvallinen ja laillinen graffit-seinä ja -alue, eli en todellakaan halua yllyttää tytärtäni tai ketään muutakaan tekemään laittomuuksia! Mielestäni taidolla ja ajatuksella tehdyt graffitit ovat todella upeita ja pidän niitä yhtälailla taiteena kuin mitä tahansa muutakin maalausta tai piirrosta.

Seinätaidetta Oslossa

Odotin..
No sitä lähtevää lentokonetta Oslon kentällä. Ensimmäinen lentomme peruttiin kokonaan ja toinenkin myöhästyi useita tunteja. Lisäksi Norwegianin service deskille oli niin valtavat jonot, että kyllä koeteltiin jonottamista vihaavan ihmisen hermoja! Saatoimme ehkä kiilata muutaman ihmisen mutta mitään en myönnä.. Tämä muuten on kumma juttu, lähes jokainen lentomme vuosien saatossa Oslosta Helsinkiin, on ollut myöhässä. Peruuntuneita lentoja ei sentään ole aiemmille kerroille sattunut, mutta muutamaa poikkeusta lukuunottamatta etenkin sunnuntain iltalento on lähes aina ollut myöhässä. Eli tässä nyt vielä toinenkin vinkki kaikille Norjanmaalle suuntaaville; kannattaa varata pari extra-tuntia kotiinpaluuseen..

Nautin..
Ehkä koskaan parhaan syömäni vohvelin! Harald's Vaffel on Grünerløkkassa sijaitseva pienen pieni vohvelibaari, jonka listalta löytyy ainoastaan muutamia vaihtoehtoja mutta voisin laittaa lähes pääni pantiksi, että valitseepa vaihtoehdoista minkä tahansa, ei taatusti tule pettymään. Vohvelibaari on hauskasti saanut alkunsa paikan perustajan, asuintalon makuuhuoneen ikkunasta myydyistä herkuista. Mikäli siis satutte liikkumaan tuolla mielestäni kivoimmassa Oslon Kaupungin osassa, suosittelen välipalaksi ehdottomasti tätä herkullista paikkaa! Tarjolla on niin suolaisia kuin makeitakin versioita vohveleista, nam!

Haralds Vaffel, pure love ♥

Samaistuin..
Tyttäreeni huomaan samaistuvani harva se päivä. Vai onko se toisinpäin, mutta taas huomasin omia piirteitäni hänessä kun aika oli suunnata kotiinpäin Norjasta. Toinen oli niin suruissaan, että itsellekin meinasi hätä tulla käteen. Olen lapsuudesta asti kärsinyt valtavasta ikävästä  ja kiintymisestä tiettyjä ihmisiä ja paikkoja kohtaan ja se tekee olon sekä mielen täysin lohduttomaksi tilanteen tullessa eteen. Tyttärelleni näyttääkseen on siunaantunut tämä sama lahja ja voin vain kuvitella, mikä on mieli kun Kiinasta täytyy kotiinpäin suunnata. Parhaalle ystävälle hyvästien jättäminen kun ei taatusti ole se helpoin tehtävä, tämän olen kokenut niin kovin monta kertaa.. Onnekseni minä tapaan parhaan ystäväni jo heti viikonpäästä, kun suuntaamme takaisin Osloon, tällä kertaa aikuisten reissulle Tom Waits-løpetin merkeissä!

Ihastuin..
Äidin ja tyttären hummailessa pitkin Oslon katuja, oli mieheni ahkeroinut kotona eli samaan aikaan toisaalla; kun tiistaina aamuyöllä palasimme kotiin, meitä odotti eteisessä mitä hienoin laatoitettu eteisen lattia! Kyllä siinä meinasi itku tulla pelkästä väsymyksestä mutta myös siitä huomioimisesta, että toinen oli ajatellut hoitaa homman pois alta kun vapaa-aikaa (ja omaa rauhaa..) kerran sattui siunaantumaan. Olemme jo tovin suunnitelleet eteisen lattian laatoitusta, se vain jotenkin on kiireen keskellä aina jäänyt. Mutta nyt meillä on ihana uusi eteisen lattia, jihuu! Ihastuin siis sekä lattiaan että mieheeni  ♥

Lattialla laattaa..

Rentouduin..
Eilisellä ratsastustunnillani, jossa sain taas kunnian olla ainoa oppilas. Nämä yksityistunnit ovat kyllä loistava tapa keskittyä vain omaan tekemiseen kun muita ratsukkoja ei samaan aikaan ole liikkeellä. Yksityistunnilla kehtaan myös kysyä tyhmempiäkin, mieltä askarruttaneita kysymyksiä ja oppia tai saada vahvistusta omiin ajatuksiin. Jatkossa (ilmeisesti opettajan mielestä olen jo niin kehittynyt ratsastaja, as i wish..) siirryn ratsastamaan samoille tunneille tyttäreni kanssa, mikä on varsin mukavaa! Suosittelen kyllä ratsastusta vakavasti kaikille, jotka pitävät eläimistä ja haluavat harrastuksen, joka vie ajatukset totaalisesti pois kaikesta muusta arjen tohinasta. Mieli on kuin uudesti syntynyt tällaisen harrastus-kerran jälkeen!

Parasta Perjantaita just sulle!